"Ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus vapauttaa teidät."
Mistä sinä olet vapaa? Miten koet tuon vapauden elämässäsi? Haluaisiko muuttaa mitään elämässäsi?
Mistä sinä olet vapaa? Miten koet tuon vapauden elämässäsi? Haluaisiko muuttaa mitään elämässäsi?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Totuus pelottaa ja ahdistaa. Siksi ihmiset keräävät ympärilleen mielummin miellyttäviä pikkuvalheita.
jos uskomme Jeesuksen omiin sanoihin. Jeesuksen seuraajat olisivat vapaita...
Totuuden vapaus:"Mikä on totuus", omani pitää minut rauhallisena.
Vapauden kokeminen:Rauhallisesti kohti kuolemaa, eikä niin tuskaisena.
Muuttaa elämässäni:Olenko elossa?
>>"Ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus vapauttaa teidät."
Hyllyssäni oleva, vuonna 1945 suomeksi julkaistu kirja "Totuus on tekevä teidät vapaiksi" on useammastakin syystä eräänlainen vapautumisen "personoituma". Kirjan sisältö osoittaa kuinka kylmän kyynisesti jumalallisiksi väitettyjä totuuksia voidaan peukaloida uusiksi ja samaan hengenvetoon ryhtyä pimittämään aiempaa jumalallista totuutta.
>>Mistä sinä olet vapaa?
Minulle lapsesta asti syötetyistä näkemyksistä, joissa osassa ei ole päätä eikä häntää, osan ollessa suoraan valheellista.
>>Miten koet tuon vapauden elämässäsi?
Vapautena tarkastella ja päätellä uskonnollisia ja moraalisia asioita niin laaja-alaisesti kuin aika ja kiinnostus riittää. Vapautena todeta "harmaakiilan" olemassaolo, entisen synkän mustavalkoisen maailmankuvan jälkeen. Vapautena painajaisista ja niihin liittyneistä maailmanlopun ajatuksista. Vapautena lukea Raamattua avoimin silmin, ilman valmiita odotuksia sanojen merkityksistä.
Vapautena moninaisista Raamattuun perustumattomien ja osin vaihtuvien arkielämän säännösten luomasta syyllisyydestä. Ja osin vapautena alitajuntaisestakin tavasta luokitella muita ihmisiä näiden sääntöjen perusteella.
>> Haluaisiko muuttaa mitään elämässäsi?
No jos toi helvetin jäätelöauto jättäisi jokaviikkoisen toitottelun väliin, niin minulta jäisi ainoa ääneenkiroilu pois. Kämppääkään en viitsisi ihan sen takia lähteä vaihtamaan (minä olin täällä ensin, kyse ei siis ole Malmin lentoasema-syndroomasta).
Kiva kun tunnet olevasi vapaa, tunnen myös itseni vapaammaksi kuin koskaan aiemmin uskoessani Jeesuksen lunastusuhriin. Tällaista vapauden tunnetta en kokenut jehovantodistajana, vain ahdistusta ja riittämättömyyttä.
Toivon lisäksi, että jehovantodistajana itseään pitävät vastaisivat kysymykseeni itselleen rehellisenä, eivätkä ylimalkaisesti toteaisi vapautuvansa "vääristä uskomuksista" tai kuolemasta, kuten vartiotorni seuran cd romppu toi ylimalkaisesti asian esille hakusanoilla "totuus vapauttaa". Kaikkihan voivat jo Jeesuksen lunastusuhrinkin perusteeseen uskoessaan sanoa ihan samaa!
Joh 8: 31-36
31 Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani;
32 ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi".
33 He vastasivat hänelle: "Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: 'Te tulette vapaiksi'?"
34 Jeesus vastasi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.
35 Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti.
36 Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.
Vapautus, josta Jeesus puhuu, koskee synnistä, synnin tuomioista vapautumista.
Joh 3:36
36 Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä."
Kaikki eivät tunne oikeaa evankeliumia, eivät ainakaan Jehovan todistajat. Kaikki, jotka uskovat saavansa syntien anteeksiannon ansiosta, palkaksi, tekojen kautta, kadottuvat. Joka sanoo, että ansaitkaamme vanhurskaus, on kirottu.
Emme ole pelastetut tekojemme kautta, vaan olemme armosta pelastetut tekoja varten. Joka on uskossa ja on kuuliainen Jumalalle, on pelastunut Jumalan lapsi. Kuuliaisuudestamme me tiedämme, että olemme pelastetut. Pelastetut yksin uskon kautta.
>> Hyllyssäni oleva, vuonna 1945 suomeksi julkaistu kirja "Totuus on tekevä teidät vapaiksi" on useammastakin syystä eräänlainen vapautumisen "personoituma".
Itsekin tuon kirjan englanninkielistä PDF-versiota tutkineena olen havainnut teoksen aikamoiseksi Totuus-pommiksi. Tosin tuo "pommi" vaan otti ja laukesi kirjoittajansa (Fred-setä?) käsiin...
"The Truth Shall Make You Free" (sivu 152)
From Adam's creation to the end of B .C. 1 was 4,028 years
From beginning of A .D. 1 to the end of 1943 is 1,943 years
From Adam's creation to the end of 1943 A.D. is 5,971 years
We are therefore near the end of six thousand
years of human history, with conditions
upon us and tremendous events at hand foreshadowed
by those of Noah's day.
Lisäksi teoksen kuvitus on varmasti pitänyt huolen siitä, ettei lapsilla ja lukutaidottomilla käynyt kirjan parissa aika pitkäksi: sisäsivuilla seikkailee mm. parraton amerikan Jeesus, havainnoillistetaan vesivaipoitetun Maan syntyä onnettomalla 4-värikuvan tuherruksella sekä lyödään eteen jänskiä kuvia dinosauruksista ja suippokorvaisesta Saatanasta. Kirsikkana kakun päällä kirjasta löytyy Vt-kirjallisuudelle harvinainen syksy/talvi -aiheinen paratiisikuva.
>>(Fred-setä?)
Kyllä, 1975-harmagedonarkkitehti pääsi vauhtiin Rutherfordin poistuttua muonavahvuudesta. Laskelma oli tuolloin vielä haparointia ja odotti muutaman vuoden korjausta ennen vuotta 1960.
>>...eivätkä ylimalkaisesti toteaisi vapautuvansa "vääristä uskomuksista"
Jotenkin ironista, että useamman Vartiotorniseuran oppinäkemyksen perusta voidaan voidaan helposti osoittaa vääräksi.
>>... tai kuolemasta
Kuolemattomuutta on lupailtu useita kertoja oikein vuosiluvun kera useamallekin sukupolvelle, nyt ollaan sitten "pian" varassa.
Jotenkin haluaisin usko että raamatusta voisi löytyä ihan yleismaailmallisia elämänohjeita (jätetään rankimmat VT:stä pois)
Jos sen valossa ajattelisi tuota totuus vapauttaa- ajatusta... Kuka on joskus joutunut kokemaan tilanteen missä tunnustamaa valheensa tai salatun virheensä? Mikä on tunne sen jälkeen? Vapaa.
Uskon että monesti esim ihmissuhdesotkuissa totuus voi kipeä paikka, ja totuuden kohtaaminen sattua. Silti, näin uskon, että totuuden sanominen ja paljasaminen on aina parempi vaihtoehto kuin vale.
Uskon että totuus on sellainen määre missä usein mennään kivun kautta voittoon.
Kunhan suollan tekstiä, enkä dogmia
Miten ois? Eikö riitä ,ettei tahallaan tee pahaa kellekään, ei puhu pahaa kenestäkään, tekee työnsä hyvin, nautti viininsä kohtuullisesti, rakastaa vaimoaan, huolehttii vanhemmistaan, rakastaa lapsiaan ja huolehtii heisä, yrittää olla likaamatta ympäristöään, ei ahnehdi, ei kerskaa, ei valehtele, ei anna väärää todistusta kenestäkään, on kuuliainen esivallalle?
Kertokaa te J.t.t. Pitääkö vielä kehua ja "ylistää" jotain satuolentoa, jonka olemaasssaolsta ei ole minkäänlaista näyttöä.
SIIS EI MINKÄÄNLAISTA.
Teidän tarinoittenne mukaan "hän" suuttuu kauheasti, jos häntä ei jatkuvasti kehuta, rukoilla kiitetä, rakasteta ja ylistetä (mistä).
Siis jos emme tätä touhua tee, joudumme ikuiseen kadotukseen (kidutukseen) manalassa.
Saddamilla oli sama metodi. Häntäkin oli pakko kiittää ja ylistää, ettei joutunut "sielun vihollisen" (kiduttajien) piinaamaksi.
Siis J.h.n porukkarakka uskoo, että se on meidän elävien elämisen ehto?
Intiassa tämä homma on ratkaistu kätevästi rukous-myllyjen -lippujen ja stubojien avulla. Rukouksia menee taivaisiin massoittain ja uskovaiset saavuttavat nirvanan ("autuuden").
Ei kaikkea mitä sanotaan tai kirjoitetaan pidä uskoa. --Järkeäkin saa käyttää.--
Kun odotin lastani, vasta jälkeenpäin sain tietää, että se ois ollut mahdotonta..monestakin syystä. Kiitän Luojaani, etten tiennyt asiasta, joka ois tehnyt sen ihmeen mahdottomaksi!