Hepo voi joskus vähän säikähtää..

Oisko kellään mitään viisasta sanottavaa ku käy seuraavasti.
Ollaan ratsastelemassa hiekkateillä muutamien kilometrien päässä kotoota. Kotitallin ja ratsastuspaikan välissä on yks iso tie ja toinen pienenpi ja vähäliikenteisempikin. Vähän ravataan ja laukataan ja sen sellasta. Sit yhtäkkiä esim.tienpenkassa vilahtaa jotain. Hepo pelästyy ja tekee niin äkkinäisen käännöksen ettei ratsastaja osaa siihen varautua ja putoaapi selästä. Hevonen saaliseläimenä luonnollisesti katsoo parhaaksi paeta paikalta ja ihan vilkkaasti eikä katso aiheelliseksi pelastaa ratsastajaa tältä tuntemattomalta vaaralta. Ratsastajalla on tietenkin puhelin aina mukana ja hän soittaakin kotiin ja niin alkaa operaatio hevosen etsintä. Aina se on löytynyt ja usein se löytyykin läheisiltä talleilta, mutta...

Näin on tapahtunut muutaman kerran, mutta olisko kellään mitään sanottavaa vai onko se vaan niin että hevosen kanssa sattuu ja tapahtuu ja toivotaan parasta sekä koitetaan pysyä mielummin selässä..
6539
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

hevosten kanssa kun puuhailee, niin aina sattuu ja tapahtuu! :) parasta yrittää vain pysyä selässä, ja tottuttaa hevonen ojassa liikkuviin "mörköihin". (esim. joku kävelee, sitten juoksee ojassa, kun hepo seisoskelee paikallaan/sekin kävelee.) myöhemmin ojaan voin laittaa muovipusseja yms. "pelottavaa", ja ihan vain kävellä hepan kaa edestakaisin muovipussin vierestä niin kauan että polle ei enää välitä siitä. :) tsemppiä!

Äänestä

Niin, kyllähän sitä sattuu ja tapahtuu hevosten kanssa, mutta ei tällainen kuvailemasi tapahtuma ole kovin hyvä asia. Ennen pitkää jommalle kummalle tapahtuu jotain, ratsastaja voi loukkaantua tippuessaan tai todennäköisemmin hevonen kuolee auton kanssa törmättyään! Se on riski aina, jos rats.lenkin ja tallin välissä menee tie, koska yksin kotiin laukatessaan heppa ei todellakaan pysähdy katsomaan vasempaan ja oikeaan, van ryntää samaa vauhtia tielle... ja hirvikolareista näkee millaista jälkeä siinä syntyy.

Ymmärrän toki, että voi olla pakko mennä tien toisellekin puolelle, mutta varovaisuus kannattaa muistaa. Ja kuten ed. sanoi, hevosen totuttaminen yllättäviin tilanteisiin ym. olisi hyväksi, jottei se tekisi niitä äkkipysähdyksiä.

Äänestä

Ehkäpä kannattaa totuttaa maastakäsin "pelottaviin vaaroihin".
Talutella ja yrittää tuoda turvan tunne hevoselle.
Hitaasti hyvä tulee.
Omasta kokemuskesta en osaa muuta sanoa.
Kannattaa yrittää pikkuhiljaa totuttaa hevosta "vaaratilanteisiin" pikkujutuista alkaen
ja näyttää hevoselle, ettei ole syytä pelätä, vaikka vastomaisestihan se pakovietti monesti tulee, mutta tällätavoin voi kuitenkin vaikuttaa :).

Äänestä

ratsastaa jonkun toisen kanssa, niin kokeile. joitakin hevosia rauhottaa toisen hevosen seura.

Äänestä

Kannattaa tarkkailla hevosta kokoajan. Hevonen on saaliseläin eikä käänny ympäri pakoon katsomatta mitä takana on. Eli se kyllä kääntää silmän ja korvan taakse ennen kääntymistä. Valpas ihminen saa ainakin tukasta kiinni jos ei ehdi estää käännöstä. Itselläni samanlainen hepo, osaan jo aika hyvin ennakoida mitä se pelästyy...

Äänestä

Kyse on siitä , että hevosta ei oo totutettu kunnolla maastoon. Tee niin seuraavan kerran maastossa ,että ota joku kaveri tai muu vierrelle kävelijäksi ,kunnes kaveri piiloutuu jossakin vaiheessa esim. kiven taakse. Sano pienellä äänellä niin ,että kaverisi kuule sen silti ,vaikka n y t nyt! Ja kaverisi pomppaa kiven takaa ,ja heppa titenkin säikähtää. Olet varautunut asiaan ja pienen karkuunlähtö eleen jälkeen saat hepan hallintaan hetkessä. Toistaaka samalla maastolenkillä uudestaan näin polle oppii olemaan säikkymättä. Voitte tehdä saman toisellakin maastolenkillä. Lopulta hepasta tulee ihmeen rauhallinen maastoilija!!! KOKEILE!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hui ! kirjoitti:

Oisko kellään mitään viisasta sanottavaa ku käy seuraavasti.
Ollaan ratsastelemassa hiekkateillä muutamien kilometrien päässä kotoota. Kotitallin ja ratsastuspaikan välissä on yks iso tie ja toinen pienenpi ja vähäliikenteisempikin. Vähän ravataan ja laukataan ja sen sellasta. Sit yhtäkkiä esim.tienpenkassa vilahtaa jotain. Hepo pelästyy ja tekee niin äkkinäisen käännöksen ettei ratsastaja osaa siihen varautua ja putoaapi selästä. Hevonen saaliseläimenä luonnollisesti katsoo parhaaksi paeta paikalta ja ihan vilkkaasti eikä katso aiheelliseksi pelastaa ratsastajaa tältä tuntemattomalta vaaralta. Ratsastajalla on tietenkin puhelin aina mukana ja hän soittaakin kotiin ja niin alkaa operaatio hevosen etsintä. Aina se on löytynyt ja usein se löytyykin läheisiltä talleilta, mutta...

Näin on tapahtunut muutaman kerran, mutta olisko kellään mitään sanottavaa vai onko se vaan niin että hevosen kanssa sattuu ja tapahtuu ja toivotaan parasta sekä koitetaan pysyä mielummin selässä..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu