Morjensta palstailijat :)
Halusin kirjoittaa Jumalan suuruudesta juuri tähän keskusteluosioon.
Tiedän toki harvinaisen hyvin, että valtaosa lukijoista on ateisteja, mutta USKOA riittää niin teillä (ateistit) kuin meilläkin (uskovat).
Retorisen kysymyksen muodossa pyörittelen ajatusta, että mikä voi olla suurempaa, sokeampaa, luottavaisempaa ja myös sinisilmäisempää uskoa ja uskomista, kuin se ettei yksinkertaisesti usko mihinkään (kuten ateisteilla monesti on tapana).
Edellä mainitusta ajatus- / toimintamallista puuttuu varmuus. Epävarmuutta on kyllä koko rahan edestä. :)
Ajatellaanpa esimerkiksi henkilöitä, joille riittää evuluutioteorian sanelemat "faktat". Voiko paljon enempää "roikkua tyhjänpäällä" uskonsa kanssa, kun hyväksyy niin puutteellisen teorian ja ei edes mieti muuta, puhumattakaan kyseenalaista teoriaansa, heh. Missä on silloin se varmuus, joka näin verrattaen esim. meillä uskovilla on konkreettisena tilana sisimmässämme (Pyhän Hengen rauhoittavassa muodossa).
Tai entäpä ateistien monesti ylistämä fakta; "itsesuggestio". Mielestäni on ihailtavaa, kuinka kyseinen (tutkimaton ja epäselvä) tilan-kuvaus toteutuu kaikilla niillä, jotka sulkevat mielestään kaiken paitsi: "En USKO mihinkään." (käänteisesti: "USKON YLI KAIKEN, ETTÄ MITÄÄN JUMALAA EI OLE.")
Lähes aina (huom. yleistys) ateistit pyytävät todisteita uskostamme, eli Jumalastamme ja lähes joka kerta heille tarjotaan mahdollisuutta ottaa selvää asiasta (...ja samalla myös vakuuttua). Tulos on poikkeuksetta ollut se, että vastaus sivutetaan, eli ateistien USKO OLEMATTOMAAN ei anna heidän sisimmässään periksi, että hän kokeilisi tarjoamaamme hyvin yksinkertaista, perusteltua ja selkeää vastausta.
Tiede on voimakas aihealue näissä piireissä ja keskusteluissa. Selvennettäköön nyt (taas yleistyksen muodossa), että uskovien päämääränä ei ole kumota kaikkea tiedettä ja sen osoittamaa tutkimustietoa. Faktaa on myös se, että tiede (tai mikään sen "ala") ei pysty kumoamaan olemassaolevaa Jumalaa (nyt älä edes ajattele lausetta: "todista se Jumala", koska tarjouksen todistuksesta olet saanut lukuisia kertoja). Minkä takia siis kyseinen aihealue pyritään (niin usein hampaat irvessä) asettamaan ristiriitaiseen asemaan Jumalan kanssa, hmm.
Mitäs sanotte "miksi" -kysymyksistä, heh. Monesti ateistit esittävät meidän Jumalaamme syyllistävän kysymyksen: "Miksi esimerkiksi maailman tilanne on , mitä on?" Siihenkin olette saaneet vastauksen, että onneksi meillä on RAKASTAVA JUMALA, joka on antanut meille oman päätäntävallan ja mahdollisuuden hoitaa asiamme meille sopivilla tavoilla. Olemme myös onneksi saaneet tiedon (faktan ja varmimmalla todistusmetodilla, eli sisäisellä varmuudella varmennetun tunteen sisällämme), että miten Jumala haluaisi meidän toimivan. Mahdollisesti olemme kaikki edes jollaintasolla samaa mieltä, että Raamatussa ilmoitetut ohjeet elämään ovat todella hyviä.
Mitä spekuloitavaa jää siis jäljelle...
...Siihenkin löytyy vastaus: EI MITÄÄN!
Kaikki mitä meidän tulee tietää ja tässä ajassa ymmärtää on mahdollista saada selville. Ihmisjärjen rajallisuus (kuten tiedämme) on aika pieni Jumalan viisauteen verrattuna (niistä ei pitäisi edes puhua samassa lauseessa), joten miksi emme luottaisi siihen todelliseen (tyhjentävään tietoisuuteen), jonka rakas Jumalamme poikansa Jeesuksen kautta on meille antanut mahdollisuudeksi ja vaihtoehdoksi.
---
Olen monesti miettinyt, että kuinkakohan moni tällä palstalla ei ole koskaa ajanut polkupyörällä. Se nimittäin vaati sen rohkean kokeilemisen ja satulaan hyppäämisen. Sitä fiilistä ei ikäväkyllä voi kokea eikä varmuutta tule, jos seisoo vain pyörän vieressä uskaltamatta kokeilla selkeiden ohjeiden perusteella ja esittää kuolemaansa saakka kysymyksiä ja perusteluja vieressä seisovalle isälleen.
Kiitos Jumala, että olet niin selkeä ja konkreettinen. Anna meille uskallusta ja rohkeutta lähestyä sinua ja sinun valtakuntaasi! :)
Toivotan kaikille siunausta!
Halusin kirjoittaa Jumalan suuruudesta juuri tähän keskusteluosioon.
Tiedän toki harvinaisen hyvin, että valtaosa lukijoista on ateisteja, mutta USKOA riittää niin teillä (ateistit) kuin meilläkin (uskovat).
Retorisen kysymyksen muodossa pyörittelen ajatusta, että mikä voi olla suurempaa, sokeampaa, luottavaisempaa ja myös sinisilmäisempää uskoa ja uskomista, kuin se ettei yksinkertaisesti usko mihinkään (kuten ateisteilla monesti on tapana).
Edellä mainitusta ajatus- / toimintamallista puuttuu varmuus. Epävarmuutta on kyllä koko rahan edestä. :)
Ajatellaanpa esimerkiksi henkilöitä, joille riittää evuluutioteorian sanelemat "faktat". Voiko paljon enempää "roikkua tyhjänpäällä" uskonsa kanssa, kun hyväksyy niin puutteellisen teorian ja ei edes mieti muuta, puhumattakaan kyseenalaista teoriaansa, heh. Missä on silloin se varmuus, joka näin verrattaen esim. meillä uskovilla on konkreettisena tilana sisimmässämme (Pyhän Hengen rauhoittavassa muodossa).
Tai entäpä ateistien monesti ylistämä fakta; "itsesuggestio". Mielestäni on ihailtavaa, kuinka kyseinen (tutkimaton ja epäselvä) tilan-kuvaus toteutuu kaikilla niillä, jotka sulkevat mielestään kaiken paitsi: "En USKO mihinkään." (käänteisesti: "USKON YLI KAIKEN, ETTÄ MITÄÄN JUMALAA EI OLE.")
Lähes aina (huom. yleistys) ateistit pyytävät todisteita uskostamme, eli Jumalastamme ja lähes joka kerta heille tarjotaan mahdollisuutta ottaa selvää asiasta (...ja samalla myös vakuuttua). Tulos on poikkeuksetta ollut se, että vastaus sivutetaan, eli ateistien USKO OLEMATTOMAAN ei anna heidän sisimmässään periksi, että hän kokeilisi tarjoamaamme hyvin yksinkertaista, perusteltua ja selkeää vastausta.
Tiede on voimakas aihealue näissä piireissä ja keskusteluissa. Selvennettäköön nyt (taas yleistyksen muodossa), että uskovien päämääränä ei ole kumota kaikkea tiedettä ja sen osoittamaa tutkimustietoa. Faktaa on myös se, että tiede (tai mikään sen "ala") ei pysty kumoamaan olemassaolevaa Jumalaa (nyt älä edes ajattele lausetta: "todista se Jumala", koska tarjouksen todistuksesta olet saanut lukuisia kertoja). Minkä takia siis kyseinen aihealue pyritään (niin usein hampaat irvessä) asettamaan ristiriitaiseen asemaan Jumalan kanssa, hmm.
Mitäs sanotte "miksi" -kysymyksistä, heh. Monesti ateistit esittävät meidän Jumalaamme syyllistävän kysymyksen: "Miksi esimerkiksi maailman tilanne on , mitä on?" Siihenkin olette saaneet vastauksen, että onneksi meillä on RAKASTAVA JUMALA, joka on antanut meille oman päätäntävallan ja mahdollisuuden hoitaa asiamme meille sopivilla tavoilla. Olemme myös onneksi saaneet tiedon (faktan ja varmimmalla todistusmetodilla, eli sisäisellä varmuudella varmennetun tunteen sisällämme), että miten Jumala haluaisi meidän toimivan. Mahdollisesti olemme kaikki edes jollaintasolla samaa mieltä, että Raamatussa ilmoitetut ohjeet elämään ovat todella hyviä.
Mitä spekuloitavaa jää siis jäljelle...
...Siihenkin löytyy vastaus: EI MITÄÄN!
Kaikki mitä meidän tulee tietää ja tässä ajassa ymmärtää on mahdollista saada selville. Ihmisjärjen rajallisuus (kuten tiedämme) on aika pieni Jumalan viisauteen verrattuna (niistä ei pitäisi edes puhua samassa lauseessa), joten miksi emme luottaisi siihen todelliseen (tyhjentävään tietoisuuteen), jonka rakas Jumalamme poikansa Jeesuksen kautta on meille antanut mahdollisuudeksi ja vaihtoehdoksi.
---
Olen monesti miettinyt, että kuinkakohan moni tällä palstalla ei ole koskaa ajanut polkupyörällä. Se nimittäin vaati sen rohkean kokeilemisen ja satulaan hyppäämisen. Sitä fiilistä ei ikäväkyllä voi kokea eikä varmuutta tule, jos seisoo vain pyörän vieressä uskaltamatta kokeilla selkeiden ohjeiden perusteella ja esittää kuolemaansa saakka kysymyksiä ja perusteluja vieressä seisovalle isälleen.
Kiitos Jumala, että olet niin selkeä ja konkreettinen. Anna meille uskallusta ja rohkeutta lähestyä sinua ja sinun valtakuntaasi! :)
Toivotan kaikille siunausta!
Vastaukset 28
Vanhimmat
"Kiitos Jumala, että olet niin selkeä ja konkreettinen."
Muistan kuinka itse opin ajamaan pyörällä.
Apupyörät oli poistettu ja isäni työnti ja piti pyörää pystyssä.
Vilkaisen taakseni näen isäni katselevan useiden kymmenien metrien päästä, ei ollut mitään suurempaa voimaa joka olisi tukenut minua!
Tietenkin lensin välittömästi nurin, mutta olin ajanut pyörällä aivan itse ilman isää, ja ajan vieläkin ilman suuremman voiman tukea.
¤ ja ajan vieläkin ilman suuremman voiman tukea. ¤
Puhut mitä sylki suuhun tuo, maan vetovoima on yksi tärkeimmistä mitä tarvitset ja se on varmasti suurempi voima kuin ymmärrät, toiseksi jotta yleensä pysyisit tasapainossa on korvan rakenne oltava kondiksessa, vasarat, alasimet ja muut sovitettuna tarkasti paikoilleen, on voimia vaativaa suunnitella kaikki kohdalleen, lisäksi sinulla on oltava se suunniteltu, rakennettu fillari jolla kaatuilet ja lopuksi rakkaan isäsi iloksi onnistuit silloin ja onnistut edelleen hyvi yksinkertaisessa suorituksessa joka vaatii silti niin valtavan monta tiedostamatonta ja tiedostettua älykkyyden muotoa, taitoa ja hallintaa.
"maan vetovoima on yksi tärkeimmistä mitä tarvitset ja se on varmasti suurempi voima kuin ymmärrät"
Jaahas, taas näitä painovoimauskovaisia.
ei ole saanut läheskään niin paljon pahaa aikaan kuin jumaluskot. Mieluummin kai siihen uskoo.
Noi voi vinetto, kyllä se pahalta tuntuu kun pyllähtää ja mitä korkeammlta pyllähtää sitä "pahempaa" jälkeä syntyy.
Ei usko katso sitä mitä se saa aikaan, Galimaan uskovat polttivat tuomion temppeli elokuvassa melkein sen naisparan pillukarvatkin.
ei ole painovoiman vika, vaan joko humalatilasi, puutteellisen koordinaatiokykysi tai vaikkapa jonkun ruumiinvamman vika. Tottakai aina voi yrittää kaatua jeesuksen pääälle toivossa, että hän pehmentäisi iskua. Ei pehmennä.
On se painovoiman vika, sillä humalassa kuussa kaatuillessa ei ainakaan satu niin kuin maassa voimakkaan painovoiman alaisuudessa tekee ja "kaatua jeesuksen päälle", en oikein nyt ymmärrä asiayhteyttä, mutta ei se mitään,,,tällä palstalla. :)
Jos jumala on hyvin rakastava ihmisiä kohtaan ja lisäksi hyvin voimakas, ei hän voisi olla puuttumatta niihin hirveisiin asioihin, joita maailmassa olemme tottuneet näkemään. Viattomia lapsia kuolee miljoonittain nälkään, vaikka kuvitteellinen jumala voisi oletettavasti loihtia edes hiukan ruokaa heille. Miljoonittain tavallisia ihmisiä - niin kristittyjä itseään kuin muitakin - on kidutettu ja poltettu keskitysleireillä.
Kristityt tyypillisesti väittävät tässä kohden, että ihmisethän siinä pahoja ovat eikä jumala. Mutta tuomitsemmehan me Hitlerinkin juutalaisten vainoista vaikka ei hän omakätisesti yhtään juutalaista tappanut. Sillä jolla on tosiasiallinen ylin käskyvalta, sille kuuluu ehdottomasti myös vastuu. Jos olisi jumala, jolla olisi ylin valta, olisi se vastuussa kaikista hirveyksistä.
Sitäpaitsi eivät maailman “pahat” asiat rajoitu ihmisen toimintaan: maanjäristykset, tulvat ja hyökyaallot tuhoavat hyviä ihmiselämiä. Loistoukat syövät viattomia linnunpoikasia raa-asti sisältäpäin. Tällainen on vähintäänkin irstasta rakastavan jumalan luomistyöksi, puhumattakaan siitä että hänen olisi oltava tietoinen ja tyytyväinen kaikista karmeuksista!
Viimeinen kristittyjen hätäselitys on, että paha on saatanan mellastusta. Mutta se on tyhjää puhetta: on vielä irstaampaa ja ristiriitaisempaa kuvitella jonkinlaisen jumalan katselevan pilven päältä tyytyväinen virne kasvoillaan, kun saatana pilkkoo viattomia ihmisiä! Ja virneenhän olisi oltava tyytyväinen, koska jos jumala olisi tyytymätön saatanan puuhasteluun niin hän puuttuisi asiaan.
-----
tuo oli lainattu Brotherukselta
Viattomia, missä sinä näet viattomia mitään tai ketään, ei kai taas tuota naisen hömpsötystä, elukoita ollaan pienestä asti koko sakki, ei siinä armoa tarvita eikä tunneta, kovaa faktaa vaan.
Näkemyksesi on vähintäänkin rajoittunut.
Niin kuin aikaisemmin sanoin, Jumala on antanut ihmisille vapaan tahdon päättää omista asioistaan.
Jos nyt (edes hetken aikaa) ajattelet näin, niin ymmärrät, että Jumala on "sitonut itsensä". Hän ei ole ristiriidassa itsensä kanssa, jolla tarkoitan sitä, että kun meille on annettu ohjat käsiimme, niin Jumala ei pakkokeinoilla puutu siihen, mitä nyt satummekin haluamaan ja tekemään. Hän voi auttaa meitä, mikäli käännymme hänen puoleensa ja uskomme häneen. Selventääkseni edellistä, en tarkoita, että kun uskovainen rukoilee seitsemää oikein ensi lauantain lotossa, että hän tulisi sen saamaan. Se mihin rukouksiin ja millä tavalla kaikkitietävä Jumalamme vastaa, riippuu pitkälti rukouksistamme, mutta tietenkin myös Jumalan viisaudesta, joka useimmiten saa "rajallisen" ihmismielen / -järjen ajattelemaan, että missäs se Jumala oli siinä ja siinä tilanteessa.
Kysymys on siis siitä luotammeko Jumalaan ja toimimmeko kukin elämässämme hänen ohjeidensa mukaan.
Haluan todeta myös sen, että Jumala olisi voinut kaikkivaltiaana pakottaa asiat menemään juuri tietyllä tavalla ja Hän olisi voinut luoda myös ihmiset yhden muotin mukaan, jolloin olisimme ja tekisimme kaiken juuri niin kuin hän haluaa. Jumalala voisi myöskin ex tempore muuttaa asennoitumistaan, koska kaikki siis KAIKKI on hänelle mahdollista. Oleellista on kuitenkin se, että tilanne on mikä on ja meille kaikille tärkeintä (yleisen hyvinvoinninkin kannalta) on toimia Jumalan tahdon mukaisesti.
Kun puhumme saatanasta, niin kysymyksessä ei totisesti ole hätäselitys. Puhumme faktasta ja olemme tietoisia, että tämä maailma ja myöskin meidän jokaisen ihmisen lihallinen ruumis (ilman Jeesusta) on vihitty viholliselle. Uskovaisena voimme kuitenkin olla lohdullisin mielin, koska mikäli elämme Jumalan tahdon ja ohjeiden mukaisesti ja olemme ottaneet pelastuksen vastaan Jeesuksen kautta, niin vihollisella ei ole osaa eikä arpaa meihin. Pointti on yksinkertainen.
Helppoa täällä ei tule kenelläkään olemaan, mutta meillä on (ja toivottavasti kaikilla teilläkin!) rajan toisella puolella maailmankaikkeuden paras asianajaja Jeesus, jonka kautta meillä on oikeus/mahdollisuus päästä iankaikkiseen paratiisiin.
kunhan totean että uskiksen kyky pettää itseään uskon asioissa on uskomaton.
Mutta pysyypähän osa poppoosta pois (muusta) pahanteosta.
totisesti ole vihitty kellekään eikä millekään - ihan sama, yritätkö puhua konkreettisesti vai vertauksin.
Jumalaa ei ole olemassa eikä Saatanaa ole olemassa. Mistä tiedän? Siitä, että kummastakaan ei ole näkynyt jälkeäkään eikä tuntunut hajuakaan. Sinun juttusi olisivat suorastaan huvittavia, mutta näin ihmisystävällisenä yksilönä minua kammottaa ja pöyristyttää noin suuriin mittoihin paisuttamasi oma-aivopesu ja halusi syöttää noita sairaita juttujasi niille, jotka eivät niitä pyydä eivätkä halua.
Itsekö nuo tietäväiset teoriasi keksit vai ovatko isot pojat ne keksineet aikoinaan ja sinä olet nyt vähäisyyksissäsi mennyt nielemään?
olemassa, en usko, että hän sietäisi moisia saarnaavia tylsimyksiä porukoissaan. Ei niin mahtava olento tarvinne perseennuolentaa 24/7.
...joka ajaa pyörällä (siis uskoo Jumalaan) haluaisi hypätä auton rattiin (tässä auto symbolisoi Saatanaa)?
Ateistille tätä ongelmaa ei tule :)
ps. eiköhän sitten kuoleman korjatessa kukin näe ja koe onko jumalaa/jumalia. Vähemmän tuputusta ja varmoja näkemyksiä jumalastasi.
...on se suurin ongelma.
Selvääkin selvempää niin meille (uskovat) kuin teille (ateistit) on, että jokainen meistä tulee kuolemaan. --Onneksi on edes yksi asia, josta ei tarvitse väitellä,heh--
Idea jota minä puheillani ajan takaa (vaihtelevalla menestyksellä) on saada ainakin kerrottua mahdollisimman monille se TIETOISUUS, että kuoleman jälkeen alkaa ikuisuus. Nythän on sellainen tilanne, että sen ikuisuuden suhteen ei ole kuin kaksi osoitetta (niin kuin varmaan esimerkiksi uskontotunneilta saata muistaa), missä viettää tuo aika. Aika jota emme pysty käsittämään (1000 vuotta ei ole edes yhtä sekuntia ikuisuudessa).
Näkemykseni on se, että en halua henkilökohtaisesti enkä kenenkään muunkaan kohdalle sitä tilannetta, kun kuolema on meidät korjannut, että seisomme Jumalan edessä ja alamme siinä funtsailemaan: "Hetkinen... mikäs tämä juttu on olevinaan" ja seuraavaksi tajuamme: "Eihän mulla ole ketään puolustamassa rinnallani." (eli Jeesus sattui puuttumaan elämästäni) Seuraava tietoisuus pamahtaa ymmärrykseemme, kun olemme matkalla ikuiseen kärsimykseen.
Ajattelit mitä ajattelit, niin toivottavasti pystyt ymmärtämään, että uskoville EI OLE YHDENTEKEVÄÄ se miten me kaikki kulutamme aikamme rajan toisella puolella. Tämä on enemmän kuin perusteltu syy esimerkiksi kirjoittaa tälle palstalle.
Olisi kyllä helvetin tylsää, jos pitäisi elää kuten uskovaiset kokonainen ikuisuus! Palvoa virsillä johtajaa, soitella harppua ja olla niin autuas.
Se, mitä saatanalliseksi sanotaan (fyysinen nautinto, hauskuus ja jännitys) olisi parempi vaihtoehto, jos kerran pitäisi miettiä, mitä hommailisi tuon ikuisuuden.
Onneksi ei tarvi miettiä, olisipa rankkaa, kun olisi valinnut tuon taivaan, niin kävisi aika pitkäksi... eikä se aika edes loppuisi.
Mietitään nyt vähän, että onko tässä ikuisuus-hommassa jotain järkeä.
" kuoleman jälkeen alkaa ikuisuus."
"missä viettää tuo aika."
Ei ikusuutta voi viettää missään. Viettäminen tarkoittaa ajan kuluttamista ja käyttämistä - jonkin lopun odottamista. Ikuisuudessa ei voi olla olemssa ihmismieltä. Ihmisen tajunnalle on alkuja ja loppuja.
Ei ole taivasta tai helvettiä, muuta kuin minkä ihminen itselleen luo.
Ikuisuus seurassa, johon ei ikinä, mistään hinnasta haluaisi juuttua muutamaa minuuttia kauemmaksi ajaksi... Sehän olisi helvetti.
tyhmenpää vertausta kuullut. KIÄH!
"Kiitos Jumala, että olet niin selkeä ja konkreettinen."
Heh.
Hyvä, minäkin pidän konkreettisista jumalista. Esim. auringon lämmöstä. Onneksi et palvo sellaista mystistä ei-missään näkyvää jumalaa kuin monet muut.
Minä en itse henkilökohtaisesti aluaisi ottaa sitä riskiä,että luopuisin Jeesuksen armosta ja rakkaudesta,jonka Hän minulle viimein antoi,kun aikani "hakkasin päätäni seinään"-kuvainnollisesti.
En pysty antamaan teille palaa kangasta tai höyhentä siivistä,voin vain antaa oman todistukseni koska olen KONKREETTISESTI kokenut Pyhän Hengen läsnäolon ja vapautunut monista kahleista-kuvainnollisesti!!!
Minäkin voin antaa todistuksen siitä, että olen kokenut monia konkreettisia tunteita maailman kauneuden, ihmisen hyvyyden, surun ja hiljaisuuden edessä. Silloin on koko keho värissyt ja tuntenut jotain siitä, mistä elämässä on kysymys.
En pidä uskonnollisia tarinoita itselleni niin tärkeinä että sitoutuisin vain yhteen kirjaan ja sen kautta selittäisin tuntemuksiani.
Tunne on konkreettinen, tulkinta yksilön ja kulttuurin muokkaama.
ei taida montaakaan asiallista vastausta tulla, mutta mitäs me niistä. Rauhaa!
jos tosiaan pidät tuota fiksuna tekstinä.
mene hyvin, mtaa mitä tekemistä sillä on ton hyvän tekstin kanssa.
Ps Vähän oot tyhmä!
KI..KI...KIÄ..KIIÄÄ..KIIÄÄÄHHH...KIIIIÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄHHHHHHHHHHHHHHHH!!!!!!!!
KIHI...KI...KIHI...KIÄÄÄÄ...KI..KIIIIÄÄÄÄ...KIÄH.....KIIIIIIIIÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄHHHHHHHHHHHHHHHHHHHH!!!!!!!!!!!!!!!!!
Varmaan tuhlaan nyt pahemman kerran aikaani sinun viestisi kanssa, mutta menkööt.
"Retorisen kysymyksen muodossa pyörittelen ajatusta, että mikä voi olla suurempaa, sokeampaa, luottavaisempaa ja myös sinisilmäisempää uskoa ja uskomista, kuin se ettei yksinkertaisesti usko mihinkään (kuten ateisteilla monesti on tapana).
Edellä mainitusta ajatus- / toimintamallista puuttuu varmuus. Epävarmuutta on kyllä koko rahan edestä. :) "
Ateismin uskon puute rajoittuu vain jumaliin ja muihin yliluonnollisten olioiden olemassa oloon. On virheellistä sanoa ettei ateistit usko mihinkään... Tuo sinun ajatus-/toimintamalli on virheellinen, eikä siitä voi vetää mitään johtopäätöksiä. Laitetaanpa sellaiseen muotoon, että sinäkin ymmärrät.
--->* Retorisen kysymyksen muodossa pyörittelen ajatusta, että mikä voi olla suurempaa, sokeampaa, luottavaisempaa ja myös sinisilmäisempää uskoa ja uskomista, kuin se että yksinkertaisesti uskoo johonkin pelkällä uskolla perusteltuun (kuten uskovilla monesti on tapana).
Edellä mainitusta ajatus- / toimintamallista puuttuu varmuus. Epävarmuutta on kyllä koko rahan edestä. :) *
Sitten..
"Ajatellaanpa esimerkiksi henkilöitä, joille riittää evoluutioteorian sanelemat "faktat". Voiko paljon enempää "roikkua tyhjänpäällä" uskonsa kanssa, kun hyväksyy niin puutteellisen teorian ja ei edes mieti muuta, puhumattakaan kyseenalaista teoriaansa, heh. Missä on silloin se varmuus, joka näin verrattaen esim. meillä uskovilla on konkreettisena tilana sisimmässämme (Pyhän Hengen rauhoittavassa muodossa)."
Evoluutioteoria ja ateismi on kaksi eri asiaa. Faktat johtaa tällä hetkellä evoluutioteoriaan, ei toisinpäin... Evoluutioteoria ei tosiaan sanele mitään faktoja. Uskossa kyllä yleensä mennään juuri kuvailemallasi tavalla; Ensin on uskoon perustuva ’fakta’, ja sitä sitten pyritään perustelemaan kaikin mahdollisin tavoin.
Muokataanpa tuotakin hieman
-->**Ajatellaanpa esimerkiksi henkilöitä, joille riittää raamatun sanelemat "faktat". Voiko paljon enempää "roikkua tyhjänpäällä" uskonsa kanssa, kun hyväksyy niin puutteellisen teorian ja ei edes mieti muuta, puhumattakaan kyseenalaista teoriaansa, heh. Missä on silloin se varmuus, joka näin verrattaen esim. meillä järkeä käyttävillä on konkreettisena tilana logiikassa...**
"Tai entäpä ateistien monesti ylistämä fakta; "itsesuggestio". Mielestäni on ihailtavaa, kuinka kyseinen (tutkimaton ja epäselvä) tilan-kuvaus toteutuu kaikilla niillä, jotka sulkevat mielestään kaiken paitsi: "En USKO mihinkään." (käänteisesti: "USKON YLI KAIKEN, ETTÄ MITÄÄN JUMALAA EI OLE.") "
Ateismi: ei ole uskoa jumalaan/jumaliin. ^ Tuollekin voisin tehdä saman pikku muokkauksen, mutta eiköhän se ole jo ymmärretty.
"Lähes aina (huom. yleistys) ateistit pyytävät todisteita uskostamme, eli Jumalastamme ja lähes joka kerta heille tarjotaan mahdollisuutta ottaa selvää asiasta (...ja samalla myös vakuuttua). Tulos on poikkeuksetta ollut se, että vastaus sivutetaan, eli ateistien USKO OLEMATTOMAAN ei anna heidän sisimmässään periksi, että hän kokeilisi tarjoamaamme hyvin yksinkertaista, perusteltua ja selkeää vastausta."
Lähes aina (huom. yleistys) ne uskovaisten todisteet ovat täysin epämääräisiä ja vailla mitään pohjaa. Esim rukoile Jeesukselta armoa tai lue uusi testamentti etsien pelastusta, niin saavutat todellisen tiedon Jumalasta yms. Ja kaikki nuo uskovaisten todistelut vaativat vähintään sen uskonhypyn tai pari...Ongelmana on vain se että tuolla menetelmällä voisi uskoa täysin yhtä hyvin Poseidoniin, Odiniin, Joulupukkiin jne jne. Ikävä vain, ettei uskovat vaadi itseltään kunnon todisteita uskostaan.
EI ateistit usko olemattomaan, vaan ateisteilla ei ole uskoa olemattomiin (eli jumaliin).
"Mitäs sanotte "miksi" -kysymyksistä, heh. Monesti ateistit esittävät meidän Jumalaamme syyllistävän kysymyksen: "Miksi esimerkiksi maailman tilanne on , mitä on?" Siihenkin olette saaneet vastauksen, että onneksi meillä on RAKASTAVA JUMALA, joka on antanut meille oman päätäntävallan ja mahdollisuuden hoitaa asiamme meille sopivilla tavoilla. Olemme myös onneksi saaneet tiedon (faktan ja varmimmalla todistusmetodilla, eli sisäisellä varmuudella varmennetun tunteen sisällämme), että miten Jumala haluaisi meidän toimivan. Mahdollisesti olemme kaikki edes jollaintasolla samaa mieltä, että Raamatussa ilmoitetut ohjeet elämään ovat todella hyviä.
Mitä spekuloitavaa jää siis jäljelle...
...Siihenkin löytyy vastaus: EI MITÄÄN! "
Jälleen vaihda jokaisen ”Jumala” termin tilalle vaikka ”Odin”, niin ymmärrät kuinka vähän tuo ateisteille (ja muihin jumaliin uskoville) kertoo ’totuudesta’. Luuletko tosiaan, että olet todistanut vielä yhtään mitään?
Noille sinun vastauksille ei ole vain mitään totuus pohjaa, eikä päteviä perusteluja (tuo sisäinen tunteesi/varmuutesi ei perustele mitään). Helppohan se on aina kun kysytään Miksi, antaa vastaukseksi Jumala. Miksi 1 1=2 / Miksi jäätelö on hyvää / Miksi on jotain, eikä mitään / Miksi on älyllistä elämää???? Vastaus: Jumala!!!! Pahoista asioista kysellessä ne uskovat yleensä heittäytyvät täysin eri linjalle; miksi on lapsikuolleisuutta, suuri määrä tappavia ja muita pahoja tauteja, luonnollista pahuutta, sotia jne??? Vastaus ei olekkaan enää Jumala, vaan aina jotain täysin muuta. Lyhyesti: kaikki hyvä = Jumala, kaikki ei niin hyvä = jotain täysin muuta. Ainakaan minä en näe mitään järkeä tuossa touhussa.
"Kaikki mitä meidän tulee tietää ja tässä ajassa ymmärtää on mahdollista saada selville. Ihmisjärjen rajallisuus (kuten tiedämme) on aika pieni Jumalan viisauteen verrattuna (niistä ei pitäisi edes puhua samassa lauseessa), joten miksi emme luottaisi siihen todelliseen (tyhjentävään tietoisuuteen), jonka rakas Jumalamme poikansa Jeesuksen kautta on meille antanut mahdollisuudeksi ja vaihtoehdoksi."
Kaikkea ei ole mahdollista tietää ja ymmärtää. Tuossa lopussa taas ei ole mitään järkeä...pelkkää turhaa uskostasi saarnaamista. Käytännössä siis väität tietäväsi kaiken jumalan avustuksella, varmaan tuo selittää myös ääri ylimielisen asenteesikin.
"Kiitos Jumala, että olet niin selkeä ja konkreettinen. Anna meille uskallusta ja rohkeutta lähestyä sinua ja sinun valtakuntaasi! :)"
Jos Jumala olisi (edes sinulle) niin selkeä ja konkreettinen, luulisi sinun silloin pystyvän perustelemaan asiasi paljon paremmin ja sisällyttämään edes hieman järkeä tuohon tekstiin. Ihan yhtä hyvin olisit voinut saarnata lentävästä spagettihirviöstä, tai näkymättömästä vaaleanpunaisesta yksisarvisesta.
oot tyhmä! KI..KI...KIÄ..KIIÄÄ..KIIÄÄÄHHH...KIIIIÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄHHHHHHHHHHHHHHHH!!!!!!!!
KIHI...KI...KIHI...KIÄÄÄÄ...KI..KIIIIÄÄÄÄ...KIÄH.....KIIIIIIIIÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄHHHHHHHHHHHHHHHHHHHH!!!!!!!!!!!!!!!!!