Tunnetteko yksin olevanne oma itsenne, vaiko vasta kumppaninne myötä.
Aloituksia pukkaa
ex-koltis
10541
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
..joiltain alueiltaan suhteessa toisiin ihmisiin.
Täysin yksin olemista on mahdotonta ihmisen olettaa olevan.
Voisikko edes kuvitteellisesti kokea kenenkään oppineen rakastamaan, ellei olisi ensin jonkilaisessa suhteessa muihin ihmisiin.
Kumppanilla tarkoittanet tässä sitä vastakkaista sukupuolta?
Nuorempana tuollainen symbioottinen suhde toimi jonkinlaisena peilinä oman itsensä kokemiseen.
Kokemuksen myötä suhteet muuttuvat. Tärkeimmäksi muodostuu oma tila suhteessa toiseen.
rakkaudettomassa suhteessa taas en itse enää edes yrittäisi pinnistellä.
pukkaavan, mutta mitä nyt oikein kyssärilläsi haet. *kyselee tyhmänä*
Kait sitä nyt oma itsensä on, olkoon yksin taikka kaksin. Mitä siitä tulisi jos rooliaan vaihtelisi koko ajan.
Ehkä erilailla. Hyvänolon fiilikset tiettyinä hetkinä voisivat olla mittarina, yksin tai kumppanin kanssa. Yksin olossa on puolensa, mutta se ns taustakohina on ratkaisevaa.
aloituksista kuten olet huomannut, on tehty pienessä sievässä.
Aloittaja kuvittelee saavansa mukaan suurenkin joukon kilpakirjoittajaväkeä, kunnes totuus paljastuu; ketään loppujen lopuksi kiinnosta tuollainen huomionhaku.
Hyvä niin, sillä toivottavasti ainoastaan eri hyvät jutut jäävät ja huomionhakuiset itse poistavat viestinsä kiireesti.
Itselleni tulee kerran kuukaudessa tarve jotain räpeltää ruutuun. Mistä sitten johtuukaan?
Luulisin.
, elä toisen kautta, tai pidä puolisoani oman egoni pönkittäjänä - ainakaan enää.
Nuorena olin hyvin ujo, ja voi olla että silloin elin ja koin elämääni tavallaan mieheni kautta.
Kummallista kyllä, kun toinen on pitempiä aikoja poissa kotoa, tuntee aluksi suunnatonta helpotusta, mutta kun poissaolo jatkuu - jotain kuitenkin puuttuu, kuin tuttu huonekalu olisi
viety pois paikaltaan - siitäkin huolimatta vaikka liittomme ei ole koskaan kuulunut ns. ihanneliitoihin.
Ps. en tiedä ymmärsinkö aiheesi oikein.
Ymmärsin.
että meillä ainakin huonekalun päältä puuttuu jotakin...nimittäin soffa on ihmeen tyhjä ja painaumat uhkaa nousta...;))
ollut oma persoonani, näin jaksavat myös muut minun tuntevat toistaa.
ehdottomasti