Onko rakentajilla (ei virtuaali mutua) kokemusta mahdollisista Lammi-harkon ongelmista? Itselläni tuo on juuri nyt ykkösvaihtoehtona, muita kilpailussa mukana olevia (Lakka, Leca, sandwich-elementti, Siporex ja vertailureferenssinä kaksi puutaloratkaisua).
Lammi-harkko
MV
363204
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Lammissa saat n.12cm eps-eristeen ja sen molemmille puolille n.12cm betonikuoret, jotka on raudoitettu tarpeen mukaan (vaikka k200 sekä pystyy että vaakaan, mikäli tarvetta on).
Aivan ehdoton ratkaisu kellarilliseen taloon, sama harkko käy sekä maanpaine seiniin että muualle. Mitään muuta eristettyä harkkoa ei voi käyttää maanpaineseinissä lujuusvaatimusten vuoksi.
Sähköputkitukset ja vesijohdot voi laittaa vaikka ulkoseiniin, ilman että eristys heikkenee.
Itse rakennan parhaillaan Lammi-taloa, ja mielestäni kyseiset harkot ovat erinomainen rakennusmateriaali. ts. minua ainakaan ei kaduta pätkääkään että siihen päädyin. Latominen on helppoa ja kun talo on tehty moduulimittoja noudattaen (pääasiallisesti), niin homma sujuu erittäin nopeasti. Mittatarkkuus voisi tietenkin olla harkoissa hieman parempi, mutta ei siitä ole ylivoimaisia ongelmia tullut, ja en usko että kyseinen harkko on sen vähempää mittatarkka kuin muutkaan harkot.
Itse huomasin että kulmapalat olivat ehkä puoli milliä suoria harkkoja matalampia. Korkeutta kannattaa tosiiaan seurata ja välillä kiiloilla oikaista, muuten seinä alkaa hammastamaan ja virhe lähtee kasvamaan.
Mitoitus 20cm jaolla helpottaa paljon ja niitä valmiita päätyharkkoja kannattaa käyttää, muuten joudutaan muotittamaan päätyjä ja se on yllättävän suuri työ, koska niiden pitää olla todella tukevia. Nurkat ja päädyt neuvotaan kyllä muutenkin tukemaan valun ajaksi, itse en näin tehnyt eikä ongelmia ollut. Tuttavalla kyllä meinasi kuulema harkot siirtyillä valun aikana. Ehkä pudottivat betonin liian lujaa ja suoraan onteloon... en tiedä syytä)
Itse haaveilemme Lammi talosta ja mietimme suunnittelu puolta.Suunnitteliko teille joku ulkopuolinen arkkitehti vai valitsitteko Lammin omia malleja.. paljon käytitte sunnittelun aikaa ja rahaa??
Tyyppitaloista ei löytynyt kunnollista vaihtoehtoa. Päädyimme suunnitteluttamaan talomme arkkitehdillä, joka oli mielestämme todella hyvä ratkaisu. Nyt ei tarvinnut mistään ratkaisusta tinkiä, vaan lopputulos on se josta haaveilimmekin. Aikaa suunnitteluun käytimme 2 kk ja tästä puuttuu vielä rakenne-, LVI- ja sähkösuunnitelmat. Rahaa kaikkeen suunitteluun mennee noin 6000-7000 euroa.
Täällä on muutama varsin fanaattinen Lammintalon kehuja (jotka samalla mollaavat muita talotyyppejä). Etteivät vain olisi Lammin Talon palkkalistoilla? Eli älä luota täällä esitettyihin kehuihin tai haukkuihin ainakaan ihan suoran. Silti, Lammi on varmaan ihan hyvä talo, mutta markkinointi tuntuu epätoivoiselta.
niin, luuletko että jollakin Lammin Betonin tyypillä olisi aikaa roikkua täällä palstalla odottelemassa josko joku kyselisi jotain lammin harkoista että voisi vähän kehaista. Hohhoijaa.
sitäpaitsi tässä keskustelussahan ei puhuta TALOTYYPEISTÄ vaan Lammi-harkoista RAKENNUSMATERIAALINA, eli siitä millaista niistä on rakentaa jne. jne.
Talomallien vertailu tapahtuu jossain ihan toisessa keskustelussa. Onko selvä?
Lamminkivellä olisi varmaan potentiaalia huomattavasti suurempaankin markkinaosuuteen tuotteensa puolesta. Lammin markkinointi on hyvinkin vaatimatonta verrattuna esimerkiksi Jämerään.
Itse Lammia käyttäneenä materiaali tuntuu lähes ylivoimaiselta esimerkiksi siporexiin verrattuna, vaikka jälkimmäistäkin kivenä myydään.
Hmmm. Jos tuotteelle löytyy jopa useita puolestapuhujia, niin voisikohan siitä päätellä jotain?
Sen sijaan kilpailevalla materiaalilla on myös fanaattiset kannattajansa, mutta heidän perustelusta tahtovat jäädä siihen että talo on terveellinen, hengittävä ja yhtä massiivista materiaalia... Nämähän eivät ole oikeasti mitään ominaisuuksia vaan markkinoinnin luomia mielikuvia. Minusta on vähintäänkin harhauttavaa että siporexia myy firma jonka nimi on Jämerä... Vähän sama kuin kossua myytäisiin firmasta raittius.
Edellinen ei tarkoita sitä että pitäisin siporeksia epäkelpona materiaalina. Se ei vain ole mielestäni lähellekkään niin hyvä kuin siitä rakentaneet tuntuvat ajattelevan. Rakennusaine muiden joukossa, ei paras, eikä huonoin.
Omien "kenttätutkimusten" perusteella olen vain tullut siihen tulokseen että Lammin kivi pesee Jämerät mennen tullen....
Saa nähdä, mistä sitä sitten tullaan rakentamaan. Nyt on nähdäkseni kaikki Suomen kivitalovalmistajat saaneet minulta tarjouspyynnön ja jos Lammi on kilpailukykyinen, niin tehdään siitä.
Olen suunnitellut kourallisen omakotitaloja, jotka toteutettiin Lammin harkoilla ja täytyy sanoa että kyseessä on erittäin hyvä rakennusmateriaali.
Ainoa kysymysmerkki itselleni on ko. seinän kosteustekninen käyttäytyminen - mitä tapahtuu harkon sisällä betonin ja eristesolumuovin rajapinnassa eri olosuhteissa? Tätä tietoa en ole löytänyt mistään - jos joku etevä teistä kanssalukijoista tietää, niin kertokoon. Lammin harkko on suomessa käyttöön hyväksytty materiaali eli tietyt normit täyttyvät varmasti ja sikäli tavara on luotettavaa. Lähinnä tuo asia on kiinnostava.
Kellarin seinissä Lammi on ylivoimainen koska samalla kamalla saa tehtyä seinät alhaalta ylös asti eikä erillisiä maanpaineseiniä tarvita. Lisäksi asennustyö on sujuvaa ja esim. ikkuna-aukkojen ylitykset Lammi on ratkaissut hienolla teräs-profiililla, jonka avulla saadaan yllättävänkin leveitä aukkoja (>5m) tehtyä ilman erillisiä palkkivaluja.
Siinäpä taas yksi erinomainen ominaisuus Lamminkivestä, nimittäin kosteustekninen toiminta. Harkoista rakennettuun seinän sisälle tulee yhtenäinen solumuovi vaippa. Se toimii lämmöneristeen lisäksi höyrysulkuna. Eli sisäilman kosteus pääsee vain sisempään betonikuoreen, joka varastoi ja luovuttaa kosteutta huoneilmaan, kosteusvaihteluiden mukaan. Vesihöyry ei misään vaiheessa siirry sisäilmasta rakenteen kylmälle puolelle ja tiivisty rakenteessa vedeksi.
Heh, vai että EPS-muovilla tiivistetty talo onkin hengittävä talo?
Tarkastaja voisi ottaa sopivan käsikirjan käyttöön ja alkaa laskemaan paljonko sitä huoneilman kosteutta siirtyy harkon sisäkuoreen ja EPS-eristeen pintaan, ja millä voimalla se sama kosteus tuleekin sieltä takaisin huoneilmaa kostuttamaan.
Toisaalta muodostaako EPS-muovi höyrytiiviin vaipan seinärakenteeseen? Epsiran www-sivuilla (jota Lammin Harkoissa käytetään) ei löydy tietoa käytetystä EPS-eristeestä. EPS-eriste ei yleensä ole höyrytiivistä eikä se muodosta höyrytiivistä kalvoa, vaan rakenteen höyrytiiveys on tiiviin betonisen sisäkuoren varassa.
Käytännössä eristeharkosta muurattu seinä muodostaa sandwich-rakenteen, jonka läpi siirtyy kosteutta. Ei tosin paljoa, koska betoninen sisäkuori on melko tiivis. Onko vaaraa että kosteus kertyy EPS-eristeen sisäpintaan? Tähän ei löydy selkeää vastausta ainakaan www-sivuilta.
En halua ottaa kantaa itse materiaaliin mitenkään, se on varmaan ihan kelpo tuote, mutta tällainen höyrypäinen tuotteiden kehuminen ja toisten tyrmääminen taitaa kuulua enemmän hiekkalaatikkoleikkeihin.
Markkinointi vaatimatonta, tapahtuu keskustelusivuilla? Markkinaosuuskin lienee vaatimaton. Vanha kikka on suurempien kilpailijoiden mollaaminen, mutta kun sitä ei voi tehdä suoraan niin yritetään epäsuoraan. Mutta uskon kyllä, että suomalaiseen ei tällainen pure, kalahtaa helposti omaan nilkkaan.
sulla näytti olevan aikaa heti vastata... Asiakkaat eivät häiritse?
kaikenlaisia kirjoittajia sitä tännekkin eksyy. Heti jos kirjoittaa omista kokemuksistaan, niin leimataan tehtaan kätyriksi :)
Minä olen varmasti yksi niistä joita täällä nimitellään Lammi-talojen kätyriksi. On se kumma kun kertoo omista hyvistä kokemuksistaan muille, niin pitää sitten muiden ruveta tämän tyylistä juttua heittämään. Sattuu olemaan vaan niin, että juuri parhaillaan rakenna omaa Lammi-taloa, ja olen tuotteeseen todella tyytyväinen (paitsi niihin mittatarkuudessa oleviin pieniin heittoihin). Olen myös seurannut tuttavani työmaata, joka rakentaa siporexista (leca-perustuksella), ja olen sitä kautta ollut entistä vakuuttuneempi omasta hyvästä ratkaisustani.
Jos nimimerkkikin on "Pappi", niin eipä ole vaikea päätellä että onko valinnat tehty uskon vai tiedon perusteella...
Jos totta puhutaan, niin en tosiaan tiedä että mikä se EPS-muovin höyrynvastus on.
Mutta jokatapauksessa rakenteessa on betonia lämpimällä puolella 12 cm, joten miksi ihmeessä se vesi tiivistyisi eristeen sisäpinnalle?
Joillekkin tuntuu olevan punainen vaate, jos sanoo mihin tuotteeseen on tyytyväinen tai jos kertoo mihin ei ole tyytyväinen, tai siis yleisemmin, minkälaisia virhevalintoja naapuri tai joku muu on tehnyt. Asiat ovat heti markkinointia tai mollaamista.
Minusta tällaisen foorumin parhaita puolia on se että täältä saa niin positiiviset kuin nekatiivisetkin kommentit. Lukijan vaan pitää osata suodataa kaikki ylilyönnit pois.
Höyrynsulku saa olla lämpimästä pinnasta korkeintaan 1/3 etäisyydellä. Tässä on mielestäni selvä riski, että siellä eristeen pinnassa on kokoajan kosteutta johon kasvaa hometta.
Eikös tuollainen 12cm betonia ja eps-muovi jo toimi jonkinlaisena höyrynvastuksena? Eli tuskimpa sitä kosteutta hirveästi menee sinne 1/3 eristeen sisälle?
Jos sipoorex seinä toimii, niin kai Lamminkivi kuitenkin paremmin toimii?
1/3 osa sääntöhän koskee eristettä... ei matkaa pinnasta joka ei ole eristävä.
Virhevalintoja tekevät naapurit, omat ovat oikeita. Naapuria on mukava arvostella näin nimimerkin takaa.
Olen täällä tainnut mainita, että kaverini rakentaa/rakennuttaa Siporex-taloa. Hän on luonnollisesti käynnyt meidänkin työmaalla useampaan otteeseen, ja mietiskellyt sitä, tuliko tehtyä sittenkin väärä valinta. On mm. todennut muutamaan otteeseen, että jos nyt uudelleen aloittaisi, niin Lammiin hänkin varmaan päätyisi. Eli tältä pohjalta itselläni nämä "naapuri" puheet ovat lähtöisin.
PS. Saisikohan tuosta Siporexistä vuoltua käteviä ongen kohoja? Noh pitänee mennä kaverin raksalle kokeilemaan.
Sorry, kunhan piti vain hieman provosoida näitä tosikkoja ;)
Eli höyrynsulku pitää asentaa korkeintaan 1/3 (runkorakenteen paksuudesta) etäisyydelle runkorakenteen lämpimän puolen pinnasta mitattuna.
Kun käytetään höyrynsulkua, kosteus ei pääse läpäisemään koko rakennetta. Korkeintaan 1/3 etäisyydelle asennettuna kosteus pysähtyy sulkuun, mutta kuivaa vielä kun on niin lähellä pintaa.
Ulkopuolen käsittely maksaa aika paljon kuten siporex-talossakin. Onko jollain tarkempaa tuntumaa asiaan?
Luonnollisesti olen selvillä 3-kerrosrappauksen kovasta hinnasta. Tämä lieneekin ainoa seikka, joka nostaa kivitalon hinnan puutaloa kalliimmaksi.
Alustavasti olen kysellyt rappauksen hintoja ja näyttäisivät pyörivän tuolla 40-45e/m2 hujakoilla Jyväskylässä. Minä pihinä miehenä en kuitenkaan usko moiseen hintaan ja tarkoitus onkin pyytää tarjouksia firmoilta, jotka eivät ole kasvukeskuksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä.
Hoida joku rappaustaitoinen ukko työmaallesi töihin ja teetä rappaus omana hommana, eli ei minkään alan firman kautta.
Tai sitten opettelet itse rappaamaan - ei se niin vaikeaa ole (nimim. olen opetellut sen itsekin). ;-)
Pahasti haiskahtaa erään kirjoittajan (usealla eri nimimerkillä) epätoivoinen betonin ylistäminen.
Mikä taustalla?
Jos joku yrittää vetäistä palkokasvia nenäänsä, niin voin sanoa, että esiinnyn vain yhdellä nimimerkillä. Jos epäilyttää, olenko rakentamassa taloa, niin tuossa on linkki muutamaan luonnoskuvaan (etu- ja toinen sivujulkkari) http://www.adastraracing.com/talo/
Aika lailla oman kämpän tyylinen. Jos tuossa rinneosassa on kellari, niin eihän sinun kannata muuta harkitakkaan kuin Lamminkiveä.
Mitenkäs tuossa toteutuu ilman suunnat? Autotalli pää pohjoiseen?
Autotallipuoli on kaakkoon, takapiha on siten lähes koko päivän auringossa. Ei tule varsinaista kellaritilaa, ainoastaan yksi maanpaineseinä. Eli ensimmäisestä kerroksesta, jossa työh, khh, wc, ph ja s noustaan puoli kerrosta ylöspäin. Siellä oh, k ja ruok. Taas puoli kerrosta ylöspäin (alimman kerroksen päälle), siellä 3xmh ja suihku wc. Meidän makkarissa on tuo parveke eli huone on lähes pohjoiseen ts. viileä.
Tonttia ja sijoitusta näkemättä on huono kommentoida, mutta eikö se kannattaisi kääntää peilikuvaksi, jolloin autotalli olisi luoteeseen ja parveke kaakkoon...
Kyllä tuota sijoittelua on mietitty vastaavan mestarin ja arkkitehdin kanssa hyvinkin pitkälle. Tällä ratkaisulla saadaan meidän tontilla muutamia etuja:
- Makuuhuoneet eivät ole auringonpaisteen puolella, jolloin ne ovat kesällä viileitä.
- Takapiha saadaan lähes 100% aurinkoon
- Autokatoksesta suora sisäänkäynti kodinhoitohuoneeseen jne.
Yllätä itsesi ja kysy Lammin kiveä suoraan jostain rautakaupasta tai pieneltä edustusliikkeeltä. "Paketti" voi maksaa tuplat. Naapuri sai kivet yli 200 m2 taloon 75000 mk:lla pieneltä edustusliikkeeltä. "Pakettina" oli jotain 45000 enemmän.