2.Samuelin kirja:
16:1 Kun Daavid oli kulkenut vähän
matkaa vuoren laelta, tuli häntä
vastaan Siiba, Mefibosetin palvelija,
mukanaan satuloitu aasipari, jonka
selässä oli kaksisataa leipää, sata
rusinakakkua,
sata hedelmää ja leili viiniä.
16:2 Niin kuningas sanoi Siiballe:
"Mitä sinä näillä teet?" Siiba vastasi:
"Aasit ovat kuninkaan perheelle
ratsastettaviksi, leipä ja hedelmät
palvelijoille syötäviksi ja viini
uupuneiden juotavaksi erämaassa."
16:3 Kuningas sanoi: "Mutta missä
sinun herrasi poika on?" Siiba vastasi
kuninkaalle:
"Hän jäi Jerusalemiin;
sillä hän ajatteli: 'Nyt Israelin
heimo antaa minulle takaisin isäni
kuninkuuden'."
16:4 Niin kuningas sanoi Siiballe:
"Katso, kaikki, mitä Mefibosetilla on,
tulee sinun omaksesi." Siiba vastasi:
"Minä kumarran; suo minun saada armo
sinun silmiesi edessä, herrani, kuningas."
16:5 Kun kuningas Daavid tuli Bahurimiin,
niin katso, sieltä tuli mies, joka oli
sukua Saulin perheelle, nimeltä Siimei,
Geeran poika; hän tuli ja kiroili tullessaan.
16:6 Ja hän viskeli kivillä Daavidia
ja kaikkia kuningas Daavidin palvelijoita,
vaikka kaikki väki ja kaikki urhot olivat
hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.
16:7 Ja kiroillessaan häntä Siimei sanoi näin:
"Pois, pois, sinä murhamies, sinä kelvoton!
16:8 Herra kostaa sinulle kaiken Saulin
perheen veren, hänen, jonka sijaan sinä
olet tullut kuninkaaksi. Ja Herra antaa
nyt kuninkuuden sinun poikasi Absalomin
käteen. Ja katso, sinä olet itse joutunut
onnettomuuteen, sillä murhamies sinä olet."
16:9 Niin Abisai, Serujan poika,
sanoi kuninkaalle: "Miksi tuo
koiranraato saa kiroilla herraani,
kuningasta? Anna minun
mennä ja lyödä häneltä pää poikki."
16:10 Mutta kuningas vastasi:
"Mitä teillä on minun kanssani
tekemistä, te Serujan pojat?
Jos hän kiroilee ja jos Herra
on käskenyt häntä: 'Kiroile Daavidia',
niin kuka voi sanoa: 'Miksi teet niin?'"
16:11 Ja Daavid sanoi vielä Abisaille
ja kaikille palvelijoillensa: "Katso,
oma poikani, joka on lähtenyt minun
ruumiistani, väijyy henkeäni; miksi
ei sitten tämä benjaminilainen?
Antakaa hänen olla, kiroilkoon vain;
sillä Herra on häntä käskenyt.
16:12 Ehkä Herra vielä näkee minun
kurjuuteni, ja ehkä Herra maksaa
minulle hyvällä sen kirouksen,
joka tänä päivänä kohtaa minua."
16:13 Ja Daavid kulki miehinensä
tietä myöten, ja Siimei kulki
pitkin vuoren kuvetta rinnan hänen
kanssansa, kiroili kulkiessaan ja
viskeli kiviä ja heitteli soraa.
16:14 Kun kuningas ja kaikki väki,
joka oli hänen kanssansa, oli
tullut Ajefimiin, hengähti hän siellä.
16:1 Kun Daavid oli kulkenut vähän
matkaa vuoren laelta, tuli häntä
vastaan Siiba, Mefibosetin palvelija,
mukanaan satuloitu aasipari, jonka
selässä oli kaksisataa leipää, sata
rusinakakkua,
sata hedelmää ja leili viiniä.
16:2 Niin kuningas sanoi Siiballe:
"Mitä sinä näillä teet?" Siiba vastasi:
"Aasit ovat kuninkaan perheelle
ratsastettaviksi, leipä ja hedelmät
palvelijoille syötäviksi ja viini
uupuneiden juotavaksi erämaassa."
16:3 Kuningas sanoi: "Mutta missä
sinun herrasi poika on?" Siiba vastasi
kuninkaalle:
"Hän jäi Jerusalemiin;
sillä hän ajatteli: 'Nyt Israelin
heimo antaa minulle takaisin isäni
kuninkuuden'."
16:4 Niin kuningas sanoi Siiballe:
"Katso, kaikki, mitä Mefibosetilla on,
tulee sinun omaksesi." Siiba vastasi:
"Minä kumarran; suo minun saada armo
sinun silmiesi edessä, herrani, kuningas."
16:5 Kun kuningas Daavid tuli Bahurimiin,
niin katso, sieltä tuli mies, joka oli
sukua Saulin perheelle, nimeltä Siimei,
Geeran poika; hän tuli ja kiroili tullessaan.
16:6 Ja hän viskeli kivillä Daavidia
ja kaikkia kuningas Daavidin palvelijoita,
vaikka kaikki väki ja kaikki urhot olivat
hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.
16:7 Ja kiroillessaan häntä Siimei sanoi näin:
"Pois, pois, sinä murhamies, sinä kelvoton!
16:8 Herra kostaa sinulle kaiken Saulin
perheen veren, hänen, jonka sijaan sinä
olet tullut kuninkaaksi. Ja Herra antaa
nyt kuninkuuden sinun poikasi Absalomin
käteen. Ja katso, sinä olet itse joutunut
onnettomuuteen, sillä murhamies sinä olet."
16:9 Niin Abisai, Serujan poika,
sanoi kuninkaalle: "Miksi tuo
koiranraato saa kiroilla herraani,
kuningasta? Anna minun
mennä ja lyödä häneltä pää poikki."
16:10 Mutta kuningas vastasi:
"Mitä teillä on minun kanssani
tekemistä, te Serujan pojat?
Jos hän kiroilee ja jos Herra
on käskenyt häntä: 'Kiroile Daavidia',
niin kuka voi sanoa: 'Miksi teet niin?'"
16:11 Ja Daavid sanoi vielä Abisaille
ja kaikille palvelijoillensa: "Katso,
oma poikani, joka on lähtenyt minun
ruumiistani, väijyy henkeäni; miksi
ei sitten tämä benjaminilainen?
Antakaa hänen olla, kiroilkoon vain;
sillä Herra on häntä käskenyt.
16:12 Ehkä Herra vielä näkee minun
kurjuuteni, ja ehkä Herra maksaa
minulle hyvällä sen kirouksen,
joka tänä päivänä kohtaa minua."
16:13 Ja Daavid kulki miehinensä
tietä myöten, ja Siimei kulki
pitkin vuoren kuvetta rinnan hänen
kanssansa, kiroili kulkiessaan ja
viskeli kiviä ja heitteli soraa.
16:14 Kun kuningas ja kaikki väki,
joka oli hänen kanssansa, oli
tullut Ajefimiin, hengähti hän siellä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lohdutuksesi!