607:n kohdalla Vartiotorniseuran ajanlasku on tarkoituksellisesti kaksi vuosikymmentä pielessä. Alla on esimerkki tapauksesta, jossa Vartiotorniseuran historia on tarkoituksellisesti vuosikymmenen pielessä. Ensin lainaus Vartiotorniseuran materiaalista:
”Jos Dareios kuoli 486 eaa. ja Kserkses kuoli 475 eaa., niin miten sitten voidaan selittää se, että jotkin muinaiset asiakirjat sanovat Kserkseen hallituskauden kestäneen 21 vuotta? On hyvin tunnettua, että kuningas ja hänen poikansa saattoivat hallita yhdessä hallitsijakumppaneina. Jos näin oli Dareioksen ja Kserkseen tapauksessa, historioitsijat ovat voineet laskea Kserkseen hallitusvuodet joko ajankohdasta, jolloin hän alkoi hallita isänsä rinnalla, tai hänen isänsä kuolemasta. Jos Kserkses hallitsi 10 vuotta isänsä kanssa ja 11 vuotta yksin, hänen voidaan joissakin lähteissä sanoa hallinneen 21 vuotta, toisissa taas 11 vuotta.” (it-2-FI s. 516)
Katsotaan hieman tarkemmin Kserkseen tapausta ja Vartiotorniseuran ajanlaskua, jossa on 10 vuotta väljää.
Jo C.T. Russell kikkaili Danielin 9: vuosiviikkojen kohdalleensovittamisessa. Hän ohitti historioitsijat, laski 483 vuotta taaksepäin vuodesta 29 ja etsi jonkun nimen tukemaan laskutulostaan (454). Samaan hengenvetoon Russell kuitenkin myönsi, että historioitsijat ovat yleensä 445:n kannalla. Russelin aikalaskuissa kun totuutta tärkeämpää tietynlainen tasapaino ja siksi vuosilukuja oli hieman tohtoroitava. Vartiotorniseura muutti sitten Russelin 454:ää vuodella vuonna 1946 ja nykyään Artaxerxeen 20. vuosi on Vartiotorniseuralle 455 eaa.
Ongelma on tietysti siinä, että jo Russelin aikaisten historioitsijoiden mukaan Artaxerxses hallitsi 465-425, eikä 475 alkaen, kuten Vartiotorniseura haluaa vakuuttaa. Ja kuten yllä oleva sivun 516 lainaus osoittaa on Artaxerxeen hallintoa siirrettävä (tulee ihan Nebun hallinnon siirto mieleen) ja se tapahtuu mm. tällä tavalla:
”On vankkoja todisteita siitä, että Kserkses hallitsi isänsä Dareioksen rinnalla. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (Historiateos, VII, 3) sanoo: ’Dareios, joka arveli tämän poikansa [Kserkseen] puhuvan oikein [kuninkuudesta], nimitti hänet kuninkaaksi. Minun luullakseni kuitenkin olisi Xerxes [Kserkses] ilman tätä neuvoakin päässyt kuninkaaksi.’ Tämä osoittaa, että Kserkseestä tehtiin kuningas isänsä Dareioksen hallituskaudella.” (it-2-FI s. 517)
Herodotoksen seuraavat lauseet ovat kuitenkin räikeässä ristiriidassa Vartiotorniseuran esittämän kymmenvuotisen rinnakkaiskuninkuuden kanssa. Herodotos nimittäin osoittaa, että Dareios kuoli vuoden, ei kymmenen vuoden, kuluttua siitä kun hän oli nimittänyt Kserkseen seuraajakseen:
”Silloin Kserkses oli julkisesti julistettu järjestyksessä seuraavaksi kruununperijäksi ja Dareios oli vapaa suuntaamaan huomionsa sotaan. Kuitenkin kuolema korjasi ennen kuin valmistelut olivat loppuunsaatetut; hän kuoli tätä tapausta ja Egyptin kapinointia seuranneena vuotena, kolmenkymmenen kuuden vallassaolovuoden jälkeen ja niin häneltä vietiin hänen mahdollisuutensa rangaista joko Egyptiä tai ateenalaisia. Hänen kuolemansa jälkeen kruunu siirtyi hänen pojalleen Kserkseelle.”
Siis Vartiotorniseuran vankka todiste syntyi vanhalla tutulla tavalla; lainaamalla Herodotosta tarkoitushakuisesti.
Kserkses ainoastaan nimettiin seuraajaksi, Herodotos ei siis tue lainkaan Vartiotorniseuran väitettä samanaikaisesta kuninkuudesta. Lisäksi aikaisemmissa kappaleissa Herodotos selittää kuinka yleinen tapa Persian kuninkaille oli seuraajan nimeäminen ennen sotaanlähtöä, paluu kun ei ollut lainkaan varma. Herodotoksen mukaan myös Dareios noudatti tätä tapaa.
Samasta aiheesta on Vartiotorniseuralla muitakin yhtä ”vankkoja” todisteita, mutta niistä joskus myöhemmin.
”Jos Dareios kuoli 486 eaa. ja Kserkses kuoli 475 eaa., niin miten sitten voidaan selittää se, että jotkin muinaiset asiakirjat sanovat Kserkseen hallituskauden kestäneen 21 vuotta? On hyvin tunnettua, että kuningas ja hänen poikansa saattoivat hallita yhdessä hallitsijakumppaneina. Jos näin oli Dareioksen ja Kserkseen tapauksessa, historioitsijat ovat voineet laskea Kserkseen hallitusvuodet joko ajankohdasta, jolloin hän alkoi hallita isänsä rinnalla, tai hänen isänsä kuolemasta. Jos Kserkses hallitsi 10 vuotta isänsä kanssa ja 11 vuotta yksin, hänen voidaan joissakin lähteissä sanoa hallinneen 21 vuotta, toisissa taas 11 vuotta.” (it-2-FI s. 516)
Katsotaan hieman tarkemmin Kserkseen tapausta ja Vartiotorniseuran ajanlaskua, jossa on 10 vuotta väljää.
Jo C.T. Russell kikkaili Danielin 9: vuosiviikkojen kohdalleensovittamisessa. Hän ohitti historioitsijat, laski 483 vuotta taaksepäin vuodesta 29 ja etsi jonkun nimen tukemaan laskutulostaan (454). Samaan hengenvetoon Russell kuitenkin myönsi, että historioitsijat ovat yleensä 445:n kannalla. Russelin aikalaskuissa kun totuutta tärkeämpää tietynlainen tasapaino ja siksi vuosilukuja oli hieman tohtoroitava. Vartiotorniseura muutti sitten Russelin 454:ää vuodella vuonna 1946 ja nykyään Artaxerxeen 20. vuosi on Vartiotorniseuralle 455 eaa.
Ongelma on tietysti siinä, että jo Russelin aikaisten historioitsijoiden mukaan Artaxerxses hallitsi 465-425, eikä 475 alkaen, kuten Vartiotorniseura haluaa vakuuttaa. Ja kuten yllä oleva sivun 516 lainaus osoittaa on Artaxerxeen hallintoa siirrettävä (tulee ihan Nebun hallinnon siirto mieleen) ja se tapahtuu mm. tällä tavalla:
”On vankkoja todisteita siitä, että Kserkses hallitsi isänsä Dareioksen rinnalla. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (Historiateos, VII, 3) sanoo: ’Dareios, joka arveli tämän poikansa [Kserkseen] puhuvan oikein [kuninkuudesta], nimitti hänet kuninkaaksi. Minun luullakseni kuitenkin olisi Xerxes [Kserkses] ilman tätä neuvoakin päässyt kuninkaaksi.’ Tämä osoittaa, että Kserkseestä tehtiin kuningas isänsä Dareioksen hallituskaudella.” (it-2-FI s. 517)
Herodotoksen seuraavat lauseet ovat kuitenkin räikeässä ristiriidassa Vartiotorniseuran esittämän kymmenvuotisen rinnakkaiskuninkuuden kanssa. Herodotos nimittäin osoittaa, että Dareios kuoli vuoden, ei kymmenen vuoden, kuluttua siitä kun hän oli nimittänyt Kserkseen seuraajakseen:
”Silloin Kserkses oli julkisesti julistettu järjestyksessä seuraavaksi kruununperijäksi ja Dareios oli vapaa suuntaamaan huomionsa sotaan. Kuitenkin kuolema korjasi ennen kuin valmistelut olivat loppuunsaatetut; hän kuoli tätä tapausta ja Egyptin kapinointia seuranneena vuotena, kolmenkymmenen kuuden vallassaolovuoden jälkeen ja niin häneltä vietiin hänen mahdollisuutensa rangaista joko Egyptiä tai ateenalaisia. Hänen kuolemansa jälkeen kruunu siirtyi hänen pojalleen Kserkseelle.”
Siis Vartiotorniseuran vankka todiste syntyi vanhalla tutulla tavalla; lainaamalla Herodotosta tarkoitushakuisesti.
Kserkses ainoastaan nimettiin seuraajaksi, Herodotos ei siis tue lainkaan Vartiotorniseuran väitettä samanaikaisesta kuninkuudesta. Lisäksi aikaisemmissa kappaleissa Herodotos selittää kuinka yleinen tapa Persian kuninkaille oli seuraajan nimeäminen ennen sotaanlähtöä, paluu kun ei ollut lainkaan varma. Herodotoksen mukaan myös Dareios noudatti tätä tapaa.
Samasta aiheesta on Vartiotorniseuralla muitakin yhtä ”vankkoja” todisteita, mutta niistä joskus myöhemmin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
enään kukaan. Mikäs tässä oikein mättää? Eikös tämä ole rautaista asiaa lukuunottamatta tietty tätä meikäläisen horinaa?