Lestadiolaisuus on ääriliike

Kaikki, mikä avartaa näkökulmaa, jäsentää lisää omaa identiteettiä ja lisää itsetuntemusta, on tervetullutta. Mielestäni Tampereen yliopistossa opetuksen kehittämispäällikkönä toimivan tohtori Markku Ihosen kotisivuilla on myös erittäin kiinnostavaa lestasiolaisuutta käsittelevää materiaalia. Linkin osoite on:

http://www.uta.fi/~tlmaih/julkaisu.htm#le

Lueskelin pikaisesti läpi artikkelin. Tässä mielipiteeni. Olen eri mieltä tutkija kanssa äärimmäisyysajatuksesta.

Ensinnäkin on väärin yleistää, että kaikki lestadiolaiset suuntaukset ovat samanlaisia.

Niinkuin artikkelissa todetaan, että lestadiolaiset ovat maltillisia politiikassa, eivätkä kannata radikaaleja äärisuuntauksia. On siis väärin kuvitella, että lestadiolaiset ovat jotenkin äärimmäisiä politiikassa. Ei seuraa hyvää, jos politiikka ja uskonto sekoitetaan.

Syynä vasemmistokielteisyyteen on sosialismin opetus, "Ei Luojaa, lunastajaa, vaan kansa kaikki valtias." Neuvostoaikana uskonnon harjoitus oli kielletty. On kuiten joitakin sosiaalidemokraatteja leatadiolaisia. Voi kysyä, miksi lestadiolaisten pitäisi äänestää sellaisia poliitikkoja, jotka eivät edusta toimissaan sellaisia arvoja, joita lestadiolaiset kannattavat. Demokratiassa on vapaus valita. Vapautta ei ole jonkun tutkijan mielipide.

Lestadiolaiset eivät ole johtajan vallan alla. Johtajat valitaan demokraattisesti tai edustuksellisella demokratialla. Ei ole mitään Paavioppia. Omalla subjektiivisella näkemyksellään artikkelin kirjoittaja haluaa nähdä, että lestadiolaiset olisivat johtajan vallan alla. HARHA! Johtajat ovat seurakunnan palvelijoita ja työrukkasia ainakin vanhoillislestadiolaisuudessa.

Kannattaisi ensin tutustua paremmin lestadiolaisiin, eikä pelätä/kuvitella, että lestadiolaisiot olisivat joitain fanaatikkoja. Lestadiolaiset ovat mitä suuremmissa määrin rauhan kannattajia.

Tutkija näkee lestadiolaiset omasta näkökulmastaan ja haluaa kuvitella äärimmäisiä pelkoja, jotka ei pidä paikkaansa. Tutkijan mielikuva muodostuu omista tiedoista, näkemyksistä ja muistikuvista. Kun näkee esim. juoppoja, kuvittelee että kaikki ovat juoppoja. Jos hoitaa mielisairaita, luulee, että melkein kaikkilla mielenterveysongelmia. Tutkija näkee artikkelissaan vain omat pelkonsa. Näin väitän.

Todelliset uhat yhteiskunnalle ovat juuri ne asiat, joita lestadiolaiset haluavat välttää. Uhat ovat perheiden pirtoutuminen( aika paljon itsemurhia, joista ei puhuta), alkoholiongelmat, epärehellisyys, pimeä työ. Niistä pitäisi puhua, eikä mistään ääriliikkestä.