Sosiologia - Saaristo, Jokinen - Werner-Söderström -osakeyhtiö, 2004: Sosiologisissa nykyteorioissa ryhmien välisiä ja ryhmien sisäisiä suhteita lähestytään hienojakoisten luokitusten avulla. Huomiota kiinnitetään ryhmien kulttuuriseen makuun, elämäntyyleihin, kulutustottumuksiin ja siihen, miten näitä ryhmiä populaarikulttuurissa kuvataan. Kysymys on symbolisesta taistelusta ja todellisuuden määrittelystä käytävästä kamppailusta.
Sosiologisia karttalehtiä - Vastapaino 2004: Sosiaalinen kontruktionismi: Se mitä asioita jossakin yhteiskunnassa pidetään ongelmina, on kollektiivisen yhteiskuntapoliittisen valinnan tulos. Ongelman määrittelyn vaiheet: 1. Vaatimukset (ongelmat määritellään sosiaaliksi ongelmiksi) 2. Määritellään se, kuka vaatimukset esittäjää 3. vaatimukset toteutetaan. Sosiaalisen ongelman määrittelyssä on kysymys kamppailusta, jossa erilaiset yhteiskunnalliset eturyhmät taistelevat omien vaatimustensa puolesta. Ruohonjuuritason kansalaistoiminta ongelmien esilletuojana. Sven-Åke Lindgren: Ei sovi pohjoismaihin, koska virkamiehet ovat täällä aktiivisia. Joseph Gusfield: Ongelman omistajuudesta kamppailevat tavallisesti erilaiset ammattiryhmät ja hallintoviranomaiset.
Länsimainen, anglosaksinen yhteiskunta perustuu arvoturnajaisiin, joissa määritellään se että mitä saa katsoa ongelmaksi, kuka siitä saa sanoa ja mitä siitä tehdään. Se on eräänlainen arvovaltataistelu, turnajainen, jossa sanavalta jaetaan, ja jonka lopputuloksesta ei voi valittaa. Yhdysvallat levittää liberaalia markkinataloutta ikään kuin turnajaisvoittajana, jolla on itsestäänselvä oikeus määritellä yhteiskunnan luonne ja kehityssuunta. Se kohtelee omia näkökulmiaan ainoina oikeina ja astuu ylitse/jättää huomiotta kaikki muut. Se levittää oman maansa yrityksiä ja toimintaansa kaikkialle maailmaan (taloudellinen globalisaatio) ja kohtelee vastaanottajamaita siten, että he ovat osa Yhdysvaltojen kulttuuria, jonka jäsenenä heidän kuuluu noudattaa sen sääntöjä ja olla yhteisön jäseniä.
Tämä sama kaava toistuu myös kiusaamisessa, jonka olen kirjoituksissani kuvannut eräänlaiseksi peliksi, jossa määritellään se, jolla on yksinoikeus määritellä muita. Suomalaislapset oppivat häpeämään erilaisuutta (lue: yksilöllisyyttä) ja vihaavat (lue: pelkäävät) erilaisuutta, jonkalaisen ihmisen he haastavat kaikkien kiusaajien tavoin persoonallisuusdebaattiin. Kiusaaja esittää haasteita kiusatulle, joiden tarkoitus on alistaa kiusattu kiusaajan määritelmille hänestä. Tämä pätee kaikkeen kiusaamiseen myös työpaikoilla. Suomalainen kulttuuri toimii anglosaksisen kulttuurin pelisääntöjen mukaan.
Sosiologisia karttalehtiä - Vastapaino 2004: Sosiaalinen kontruktionismi: Se mitä asioita jossakin yhteiskunnassa pidetään ongelmina, on kollektiivisen yhteiskuntapoliittisen valinnan tulos. Ongelman määrittelyn vaiheet: 1. Vaatimukset (ongelmat määritellään sosiaaliksi ongelmiksi) 2. Määritellään se, kuka vaatimukset esittäjää 3. vaatimukset toteutetaan. Sosiaalisen ongelman määrittelyssä on kysymys kamppailusta, jossa erilaiset yhteiskunnalliset eturyhmät taistelevat omien vaatimustensa puolesta. Ruohonjuuritason kansalaistoiminta ongelmien esilletuojana. Sven-Åke Lindgren: Ei sovi pohjoismaihin, koska virkamiehet ovat täällä aktiivisia. Joseph Gusfield: Ongelman omistajuudesta kamppailevat tavallisesti erilaiset ammattiryhmät ja hallintoviranomaiset.
Länsimainen, anglosaksinen yhteiskunta perustuu arvoturnajaisiin, joissa määritellään se että mitä saa katsoa ongelmaksi, kuka siitä saa sanoa ja mitä siitä tehdään. Se on eräänlainen arvovaltataistelu, turnajainen, jossa sanavalta jaetaan, ja jonka lopputuloksesta ei voi valittaa. Yhdysvallat levittää liberaalia markkinataloutta ikään kuin turnajaisvoittajana, jolla on itsestäänselvä oikeus määritellä yhteiskunnan luonne ja kehityssuunta. Se kohtelee omia näkökulmiaan ainoina oikeina ja astuu ylitse/jättää huomiotta kaikki muut. Se levittää oman maansa yrityksiä ja toimintaansa kaikkialle maailmaan (taloudellinen globalisaatio) ja kohtelee vastaanottajamaita siten, että he ovat osa Yhdysvaltojen kulttuuria, jonka jäsenenä heidän kuuluu noudattaa sen sääntöjä ja olla yhteisön jäseniä.
Tämä sama kaava toistuu myös kiusaamisessa, jonka olen kirjoituksissani kuvannut eräänlaiseksi peliksi, jossa määritellään se, jolla on yksinoikeus määritellä muita. Suomalaislapset oppivat häpeämään erilaisuutta (lue: yksilöllisyyttä) ja vihaavat (lue: pelkäävät) erilaisuutta, jonkalaisen ihmisen he haastavat kaikkien kiusaajien tavoin persoonallisuusdebaattiin. Kiusaaja esittää haasteita kiusatulle, joiden tarkoitus on alistaa kiusattu kiusaajan määritelmille hänestä. Tämä pätee kaikkeen kiusaamiseen myös työpaikoilla. Suomalainen kulttuuri toimii anglosaksisen kulttuurin pelisääntöjen mukaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Se, että yhdysvallat levittää turnausvoittajan elkein kulttuuriaan taloudellisen toimintansa mukana on kai sinällään legitiimiä - oltiin siitä sitten muuten mitä mieltä hyvänsä.
Heidän militarisminsa on sitten toki taas oma lukunsa.
Taloudellinen globalisaatio aiheuttaa sitten asetelmia, joissa perinteisten yhteiskuntasektoreiden intressit eivät enää kohtaa toisiaan. Hyvänä käytännön esimerkkinä verokeskustelu, jossa yritysmaailma ja palkansaajajärjestöt tuntuvat hautautuneen poteroihinsa - tosin eri perustein kuin joskus aikaisemmin.
Merkille pantavaa on, että mitään laadullista muutosta ei ole tapahtunut yhteiskuntamme sisällä eikä myöskään sen ulkopuolella. Efta-liitolla, Schengen-sopimuksella, EU:lla jne. on ollut oma vaikutuksensa yhteiskuntaan ja sen lainsäädäntöön. Kehitys on kulkenut valtavaa vauhtia, mutta ilman suurempaa dramatiikkaa. Mitään oleellista tarvetta suurempiin rakenteellisiin muutoksiin ei ole kuitenkaan tähän asti ollut. Onko nyt?
Yhteiskunta on luotu ja sen kehitystä ohjattu kansanvaltaisin perustein. Valtakuntaa koskevat tärkeät päätökset tehdään eduskunnassa. Se on laitos, jonka päätöksentekoon kansalaiset - välillä voimakkaastakin kritiikistä huolimatta - luottavat. Se on ideologioiden ja erilaisten ajatusten ja mallien sulatusuuni, joka on toiminut, niin kuin nyt demokratia toimii - hitaasti, usein tehottomasti, mutta varmasti.
Joistakin perusasioista on kuitenkin aina vallinnut suuri yksimielisyys suomalaisten, niin kansalaisten kuin hallinnon edustajien suhteen.
Rehellisyys, oikeudenmukaisuus, oikeudellinen tasa-arvo ja perhe, ehkä tässä järjestyksessä, ovat kuuluneet arvostettuihin - joskaan ei aina noudatettuihin hyveisiin.
Olen pannut merkille, että perusteltaessa niitä toimia, joilla yhteiskuntaamme pyritään saamaan "kilpailukykyiseksi", näitä sanoja ei käytetä. Asialla ovat usein talouselämän edustajat, joiden premissit, heidän korkeasta koulutuksestaan, kokemuksestaan sekä kiistämättömästä kyvykkyydestään huolimatta, ovat puhtaasti taloudellisia.
Miksi? Osasyynä voi olla tietysti esim. vastuu ja huoli omasta firmasta. En epäile, etteikö kansainvälisen firman suomalaisella johtajalla voisi olla myös vaikuttimia, joiden kautta hän kokee puhuvansa myös koko isänmaan suulla.
Minne ovat sitten kadonneet nuo suomalaisille niin tärkeät sanat?
Jossain vaiheessa historiaamme on ollut selvää, että kaveria ei jätetä. Jossain vaiheessa ollaan koettu solidaarisuutta niitä kohtaan, jotka solidaarisuutta tarvitsevat, niin kotona kuin muualla.
Jos kysymys on tänäänkin eloonjäämistaistelusta - niin kuin sanotaan - niin sitten on selkeästi osoitettava tarvittava uhri ja osoitettava sille se arvo, minkä yhteisö sille suo.
Tämä pohdinta on kansan yhtenäisyyden säilyttämiseksi välttämättä käytävä.
Ei se ole hullu, joka myy vaan se, joka ostaa.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole voittaa minkäänlaista taistelua, vaan jos pitää taistella, saattaa se tapahtumaan oikein perustein.
Hämmästyttävää on se vaihtoehdottomuus,miten asiat on meille esitetty ja yksintein toteutettu.
-Euroopan Unioniin mentiin,jotta viina halpenisi ja voisimme matkustaa ilman passirajoituksia???
Oliko se näin?
.Suuripalkkaisten veroja piti pienentää,jotta saadaan ulkomaisia johtajia ja tutkijoita Suomeen.
-Suuret AY-johtajat ja poliittiset johtajat kaikista puolueista kannattivat vero alea.
Eikö heidän mielestään kannata maksaa rahvaan lasten koulutuksesta, terveydenhoidosta tai vanhusten asioista???.
-juustohöylätään vanhusten omaisuus hoivayhtiöille pois köyhiltä perillisiltä.Höylätäänkö nuorisolta mahdollisuus oppia ja sivistyä peruskoulussa???
-Miksei isopalkkaisten palkkoja suurennettu ilman veronalennusta, raha riittäisi paremmin kansanterveyteen ja sivistykseen?.
-Ammattiliitot eristivät vuokramiehet omaksi voimattomaksi pikkuliitoksi.
-Miksei ammattiyhdistykset yhteisrintamana vaadi vuokramiesten, määräaikaisten ja ulkomailta tuotavan työvoiman palkkoja korotettavaksi Suomessa,Ranskassa,Saksassa jne.???
Siten työnantajien olisi edullisempaa pitää vanhenevia vakituisia, kuin lyhytaikaisia työntekijöitä?.
-Päästäisiin ikärasismista.Estettäisiin halvan,köyhistä EU maista tulevan työvoiman riisto.
-Nyt Ammattiliitot ja politikot kannattavat hyvätuloisten ammattimiesten muuttoavstusta ja arava vuokra-asuntojen tulorajojen löysentämistä vierailta paikkakunnilta työn perässä muutettaessa.
-Kannatettaessa tälläista sosiaalipolitiikkaa vaarannetaan köyhien nuorten mahdollisuudet perheenä, hoitaa ja elättää lapsensa.
-Selvä se,(jos laki tulee voimaan) ettei ammattitaidoton,työtön ja nuori yksinhuoltaja äiti voi tulevaisuudessa kunniallisesti elättää perhettään Suomessa sen paremmin kuin Afrikan maissa tänään.
-Glopaalisaation myötä etuoikeus aravavuokra-asuntoon esim.Espoosta. Tullee ulottumaan puolalaiseenkin työpaikan Espoosta saavaan muuttajaan.
- AY-johtajat ja politikot jättänevät varmistamatta sen, ettei yhden vakituiseen Suomea köyhemmästä EU maasta työhön tulevan mukana, samaan asuntoon muuta 10 pimeän työn tekijää eli kuutamourakoijaa.
-Asia on tärkeä siksi, ettei ammattiyhdistyksillä ja työsuojelupiireillä ole nykyisin oikeutta, kulkulupia tai valtaa tehdä yllätys tarkastuksia työmaille.
Euroopan Unionin ehdotus perusoikeuskirjaksi artkla 23.(Koskee miesten ja naisten tasa-arvoa).
Vika lause :"Tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä,jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle".
Lauseella sallittanee kaikenlainen naisiin kohdistuva hyväksikäyttö ja riisto pitkälle tulevaisuuteen.
Naisiahan on Suomessa enemmän kuin miehiä.
Palvelualojen ammattiliitto PAM.On kai ilmaissut kantansa asiaan.
Ovatko tulevaisuuden ammattiliitot etuoikeutettujen järjestöjä,joiden jäseniksi pääsevät vain kutsutut???