Yksi suositumpia hengellisiä lauluja on Pekka Simojoen Särkynyt saviruukku... ehkä siksi, että tunnemme itsemme usein särkyneiksi, sisimpämme on särkynyt. Useat ihmiset tuntevat itsensä surullisiksi ja hyljätyiksi. Ulkokuori voi näyttää ehjältä, mutta sisältä kaikki on särkynyttä.
Annan tässä todistuksen elävästä Kristuksen parantavasta voimasta. Hän korjasi minut. Hän rakastaen hoiti ehjäksi. Särkynyt sielu hoidettiin terveeksi... niin vain tänä päivänä on, että voin taas luottaa ihmisiin ja uskoa hyvyyteen. Sinä Herrani Jeesus Kristus olet rakkaudellasi hoitanut minut ehjäksi. Sanan kautta olen saanut elämän.
Särkyneille:
”Olen särkynyt saviruukku, pala palalta murtui pois. Vain ihmettelin ja itkin, en millään murtunut ois. Sinä, Herra, minut murskasit, vaan talletit kaikki palat, niin paljon minua rakastit, tahdoit uutta kokonaan. Anna savelle uusi muoto, tee minusta minusta uusi ruukku niin rakkautesi nyt näytät, taas murtunutta käytät. Tahdon kertoa särkyneille ei siruja heitetä pois. Kallista halpa savikin, Mestarin kädessä ois.”
Annan tässä todistuksen elävästä Kristuksen parantavasta voimasta. Hän korjasi minut. Hän rakastaen hoiti ehjäksi. Särkynyt sielu hoidettiin terveeksi... niin vain tänä päivänä on, että voin taas luottaa ihmisiin ja uskoa hyvyyteen. Sinä Herrani Jeesus Kristus olet rakkaudellasi hoitanut minut ehjäksi. Sanan kautta olen saanut elämän.
Särkyneille:
”Olen särkynyt saviruukku, pala palalta murtui pois. Vain ihmettelin ja itkin, en millään murtunut ois. Sinä, Herra, minut murskasit, vaan talletit kaikki palat, niin paljon minua rakastit, tahdoit uutta kokonaan. Anna savelle uusi muoto, tee minusta minusta uusi ruukku niin rakkautesi nyt näytät, taas murtunutta käytät. Tahdon kertoa särkyneille ei siruja heitetä pois. Kallista halpa savikin, Mestarin kädessä ois.”
Vastaukset 16
Vanhimmat
Se ei ole kadottava synti, mutta tuskin Jumalan tahto on, että kuuntelet sielullista musiikkia. Simojoki ei seuraa Jeesusta, vaan kieriskelee omissa uskonnollisissa tunteissaan.
sotke ja loukkaa toisen tunteita,sama se kuka lauloi,sanat on koskettavat,ja jos ne ovat todeksi tulleet jollekkin,ja myönnän,kyllä kosketti läheltä minuakin,kauniit sanat,ja sävelenkin tiedän,kun on tuo kasetti . Kiitos !
Jaa, enpä Simojoesta paljon mitään tiedä... en voi tällä tiedon määrällä häntä arvostella.
Saviruukku ei mielestäni ole kovin "sielullista" musiikkia, en tosin Simojoen kaikkia tuotoksia edes tunne... mutta tuossa kappaleessa on koskettavat sanat... lauloin tuota lapsena... enkä tiennyt vielä silloin mitä elämä tuo tullessaan... muistin eilen välähdyksen lapsuudestani ja siitä miten tuota laulua lauloin... sitten ajattelin sen sanoja ja miten ne elämässäni ovat paikkansa pitäneet... ajattelin sitten kertoa ajatukseni tänne.
Syntisiä olemme kaikki, joka päivä on armo uus. Enpä minä yhdestäkään päivästä selviä ilman rippittäytymistä Herralleni Jeesukselle Kristukselle. Hän syntini tuomitkoon tuomionsa mukaan ja armahtakoon armonsa mukaan.
Minulla vain on kammo kaikkea sielullista vouhotusta, jonka seurauksena monet ihmiset ylittävät toisten ihmiste persoonallisuuden rajat harvinaisen hölmöllä tavalla tyyliin "Koita poika oppia ensin vähän, ennen kuin tulet tällaiselle Jumalan suurelle miehelle/naiselle aukomaan päätäsi. Tuollainen hemmoteltu kakara sinä olet. Koita kasvaa aikuiseksi". Ei minulle kukaan ole näin sanonut, mutta viesti on tämä.
on Jumalan lahja suomen helluntailaisille.
kohdallani Herra on käyttänyt joitakin Simojoen kappaleita hoitaakseen ja eheyttääkseen minua sisäisesti. erityisesti levyllä Puolimatkan majatalo. esim. särkyneitten majatalo, pyhä yksinkertaisuus. todella hoitavia lauluja, joiden kautta Pyhä Henki on ainakin minua sisäisesti hoitanut.
ja kielilläpuhumiseni alkoi kuunnellessani Exitiä(Pekka Simojoki tehnyt laulut). olin juuri tullut uskoon ja kuuntelin Exitiä ollen suihkussa ja oli niin mielettömän hyvä olla että lauloin niiden laulujen mukana ja yhtäkkiä lauloinkin itselleni vierailla sanoilla ja kielellä :)
siksi edelleen koen esim. laulun Tahdon elää kohdallani todella siunaavaksi lauluksi."..tahdon elää tämän päivän rohkeasti, tahdon löytää jalatjäljet Mestarin, tahdon olla uskollinen loppuun asti kunnes Herran näemme kasvoista kasvoihin...Jeesus Sinä tunnet heikkoutemme, me vaellamme kylmin sydämin. Jeesus, tule Itse voimaksemme ja anna Henkes tulta lamppuihin. Ja anna meille uusi vahva mieli ja sydän, joka osaa rakastaa..."Jotenkin noin sanat menee. aivan kertakaikkisen puhuttelevat sanat!!
MITÄ?
siitä Hengestä josta sinä puhut, eli Hedelmistä, että ole Jeesuksen uudesti synnyttämä ja näin ehjäksi tehty. Kiitos sinulle Naomi, että käyt täällä todistamassa ja jakamassa vapauttavaa rakkautta, joka kumpuaa iänkaikkisesta lähteestä.
Näin sanoi Herra Jeremialle: "Nouse ja mene alas savenvalajan huoneeseen; siellä minä annan sinun kuulla sanani". Niin minä menin alas savenvalajan huoneeseen, ja katso, hän teki työtä pyöränsä ääressä. Ja jos astia, jota hän valmisti, meni pilalle, niinkuin savi voi mennä savenvalajan käsissä, niin hän teki siitä taas toisen astian, miten vain savenvalaja näki parhaaksi tehdä. Silloin tuli minulle tämä Herran sana: "Enkö minä voi tehdä teille, te Israelin heimo, niinkuin tekee tuo savenvalaja, sanoo Herra. Katso, niinkuin savi on savenvalajan kädessä, niin te olette minun kädessäni, te Israelin heimo" (Jer. 18:1-6).
Savea mä vain olin Herra pöydälläsi,
käsissäsi rikkinäinen astiani;
kova kuori, kolhiintunut aivan
luulin kaiken kestäväni.
Hellät kädet, kun saivat minut murtaa
silloin huomasin tuskissani:
hyvä näin on sittenkin vain luottaa
onhan kädessäsi elämäin.
Oma tahtoni vaikk´ taistelikin vastaan
kädet Mestarin sen saivat murtumaan.
Siinä itkien vain edessänsä
rakkaus sai minut muuttumaan.
Viimeinenkin pala, kun murtui astiastain
silloin Herra kaiken uudeksi loi.
Uuden astian täytti voimallansa,
Hengen tulta nyt palaa se voi.
Ystävät, me olemme savea suuren Savenvalajan käsissä. Toivon, että monet lukijat tutustuisivat savenvalan työn eri vaiheisiin ja saisivat näin lohdutusta, kun Herran käsi tekee työtään itse kussakin meistä. Se tekee kipeää, kun saviruukku särjetään ja savi pannaan pimeään odottamaan uutta muovaamisensa aikaa ja kun sitten jonakin päivänä -sen määrää Herra- savi otetaan uudelleen muokattavaksi niin kuinka kuuma onkaan se pätsi, jossa saviruukku käytetään, jotta siitä tulisi käyttökelpoinen astia. Tästä on kyse myöskin Hebrealaiskirjeen 12 luvussa (jakeet 5-14).
Kiitos Naomi kirjoituksestasi. Me kaikki olemme savea Suuren Savenvalajan käsissä ja Hän muovaa meitä niin, että se voima joka meissä on sen kautta, että Hän asuu meissä, ei näyttäisi tulevan meistä itsestämme vaan Mestariltamme, Hänen kunniaansa koroittaen.
Kiitos! Viestisi kosketti erityisesti... tahdon kiittää lämpimistä sanoistasi.
Kiitos Naomi uskon todistuksestasi. Varmasti jaat ajatuksesi monen kanssa myös minun. Miten hartaasti tahdommekaan elämäämme jotakin kestävää täydellistä, joka säilyttää arvonsa niin Jumalan kuin ihmistenkin edessä. Ja kerta toisensa jälkeen joudumme huomaamaan, ettemme itsessämme ole lähelläkään tuota tavoitetta. Siinähän se Jumalan rakkauden ääretön salaisuus piileekin, millätavoin Hän ottaa lapsensa työpöydälleen savenvalajan tavoin ja hoitaa, korjaa ja luo uutta. Miten monesti olen tullutkaa lohdutetuksi myös Raamatun kautta lukiessa yli kaksituhatta vuotta sitten eläneiden ihmisten kokemuksia omasta itsestä ja millatavoin he löysivät avun ja viisauden Jumalalta. Mikä aarre onkaan, että esim.psalmien kirjoittajat laittoivat ajatuksensa meidänkin käyttöömme. Tai oikeastaa Se on Jumala, joka avaa sydämemme kuulemaan ne ikivanhat ja aina uudet opetuksen sanat. Siunaavin ajatuksin, Naomi ja muuta uskonystävät sekä elämäänsä uskon perustaa hakevat ystäväni.
Niin, kyllähän Jumala muovaa meitä uskonelämämmekin aikana... muovaamista riittää:)
Jumalan rakkaus...:)
Herran Jeesuksen Kristuksen löytäminen on ollut minulle suurin hetki elämässäni... lahjana olen sen saanut. En osaa sanoin ilmaista tunteitani, vajavaisia ovat sanani kertomaan...
Niin, Sanan leipää meidän tulisi syödä... Sitä saa syödä niin paljon kuin napa vetää, ei tule taatusti ähkyä:) Se virvoittaa sieluamme... antaa matkaeväitä elämään.
ruukun kappaleita uudestaan,vaan ne heitetään pois.
katso Raamatustasi kohta-savenvalajan pelto.sinne heitettiin ruukun kappaleet.
Jumala voi tietenkin tehdä kaiken uudeksi.ei ihminen.
"Ja jos astia, jota hän valmisti, meni pilalle, niinkuin savi voi mennä savenvalajan käsissä, niin hän teki siitä taas toisen astian, miten vain savenvalaja näki parhaaksi tehdä" (Jer. 18:4).
Savenvalaja käyttää samaa savea ja muovaa sitä erilaisten käsittelyjen jälkeen uudelleen.
Eräissä raamatun kohdissa, joissa Israelia verrataan myös savenvalajan ruukkuun, profetallisesti saviruukku rikkomalla ilmoitetaan Israelin hajotuksesta ja hävityksestä. Israel oli sisällissodan jälkeen syntynyt pohjoisvaltio, Juuda eteläinen. Israel sekottui valloittajansa viemänä vieraan maan seassa "sekakansaksi", samarialaisiksi, joita juutalaiset eivät pakkosiirtolaisuuden jälkeen pitäneet enää puhtaina juutalaisina vaan halveksivat heitä.
polton jälkeen ei ruukunsiruja enää voi käyttää,koska niissä on 'lasitus'.ennen polttoa kyllä...korjaa jos olen väärässä?
ja savenvalajan pelto oli pelto,johon sv. heitti ruukunkappaleet.
Kirjoitit
>>polton jälkeen ei ruukunsiruja enää voi käyttää,koska niissä on 'lasitus'.ennen polttoa kyllä...korjaa jos olen väärässä?