Englannissa tutkitaan mielenkiintoista ratkaisua
autojen ajovalojen aiheuttaman häikäisyn
poistamiseksi. Nykyisistä lampuista lähtevä valo
kulkee suoraan eteenpäin, mutta uusien ajovalojen
valokiila seuraa tien muotoa.
Juttua on vähän vaikea selittää (ja aika vaikea
kuvitellakin), mutta jos muistat koulun fysiikan
tunnilta kuvan, jossa planeetta köllötteli
valonsäteitä kuvaavan verkon päällä, olet oikeilla
jäljillä. Tämän peruskuvan löydät esim. osoitteesta
http://www.utanet.fi/~newstein/suomi/kosmos.html
Kyse on Einsteinin perusteoriasta, jonka mukaan
valo taipuu painovoimakentässä. Se taas johtuu
siitä, että valo esiintyy sekä hiukkasina että
aaltoina. Mitä enemmän hiukkasia (ja samalla massaa
on), sitä enemmän painovoimakenttä siihen
vaikuttaa.
Teoriat sikseen. Tavoitteena on kuitenkin tehdä
valo, joka matelee vajaan metrin korkeudella tien
muotoja myötäillen. Jos edessä on ylämäki,
valokiila taipuu ylöspäin. Jos edessä on alamäki,
kiila taipuu alaspäin. Tarpeen vaatiessa valo menee
vaikka solmuun, muttei koskaan pääse paistamaan
vastaantulija silmiin.
Ihme juttu, saa nähdä tuleeko koskaan kaupalliseen
käyttöön. Olisihan se kivaa, jos saisi vaikka
taskulampun, jolla voisi valaista kulman taakse.
Epäilevät tuomaat voivat panna hakukoneeseen
aiheeksi vaikka sanat 'diffraktio' ja 'valon
taipuminen' ja lukea lisää.
Mikään ei ole niin viisas kuin englantilainen
insinööri.
autojen ajovalojen aiheuttaman häikäisyn
poistamiseksi. Nykyisistä lampuista lähtevä valo
kulkee suoraan eteenpäin, mutta uusien ajovalojen
valokiila seuraa tien muotoa.
Juttua on vähän vaikea selittää (ja aika vaikea
kuvitellakin), mutta jos muistat koulun fysiikan
tunnilta kuvan, jossa planeetta köllötteli
valonsäteitä kuvaavan verkon päällä, olet oikeilla
jäljillä. Tämän peruskuvan löydät esim. osoitteesta
http://www.utanet.fi/~newstein/suomi/kosmos.html
Kyse on Einsteinin perusteoriasta, jonka mukaan
valo taipuu painovoimakentässä. Se taas johtuu
siitä, että valo esiintyy sekä hiukkasina että
aaltoina. Mitä enemmän hiukkasia (ja samalla massaa
on), sitä enemmän painovoimakenttä siihen
vaikuttaa.
Teoriat sikseen. Tavoitteena on kuitenkin tehdä
valo, joka matelee vajaan metrin korkeudella tien
muotoja myötäillen. Jos edessä on ylämäki,
valokiila taipuu ylöspäin. Jos edessä on alamäki,
kiila taipuu alaspäin. Tarpeen vaatiessa valo menee
vaikka solmuun, muttei koskaan pääse paistamaan
vastaantulija silmiin.
Ihme juttu, saa nähdä tuleeko koskaan kaupalliseen
käyttöön. Olisihan se kivaa, jos saisi vaikka
taskulampun, jolla voisi valaista kulman taakse.
Epäilevät tuomaat voivat panna hakukoneeseen
aiheeksi vaikka sanat 'diffraktio' ja 'valon
taipuminen' ja lukea lisää.
Mikään ei ole niin viisas kuin englantilainen
insinööri.
Vastaukset 14
Vanhimmat
tuo olisi kyllä jotain uutta, ja sitä voitaisiin
käyttää kyllä aika monessa paikassa hyväksi....
siis muuallakin kuin auton valoissa! Olen kyllä
nähnyt kuinka valon säde alkoi pyörittämään
hiukkasiensa vaikutuksesta tyhjiössä olevaa
hyrrää hiukkasten vain osuessa hyrrän siipiin,
mutta jos joku kehitää minulle magliten, jonka
valo tekee 90 asteen mutkia, niin VEIKKAISIN
kyseiselle lampulle hiukkasen enemmän hintaa....
Mutta mielenkiintoista, ei voi muuta sanoa, ja
kaikkea sitä oppii!!!
Hella suunnittelee valoja, joiden keilaa
käännetään tien mutkien ja mäkien mukaan.
Systeemi perustuu digitaalisiin karttoihin,
kaistamerkinnät tunnistaviin laitteisiin sekä
auton tietokoneen rekisteröimiin tietoihin, jos
on aiemmin ajettu samaa reittiä.
Lähtökohta oikea, tulkinta väärä. Valo ei taivu
ylämäessä ylöspäin, vaan painovoima vetää sitä koko
ajan alaspäin. Pointti on, että valonsäde voidaan
lähettää hiukan yläviistoon, josta se kaareutuu
maahan. Vrt. Vesiletkusta lähtevä vesisuihku.
Jos - siis iso jos - juttu saadaan toimimaan,
saavutetaan kaksi etua. Valo ei häikäise, se on
hyvä, mutta vielä tärkeämpää on se, että kaikki
valoteho saadaan tiehen juuri niin kuin
vesiletkusta lähtevät vesipisaratkin putovat kaikki
maahan. Nythän suurin osa valosta karkaa minne
karkaa.
90 astetta valaisevaa MagLitea ei siis näillä
näkymin ole luvassa, saapi nähdä onko uusia
ajovalojakaa
Einsteinin painovoimateorialla ja valon
diffraktiolla/taipumisella ei kyllä ole mitään
tekemistä keskenään. Että mitähän lööperiä nyt
oikein laskettelet? Yritähän selittää sellaisen
taskulampun toimintaperiaate, joka valaisee
nurkan taakse. Käytä vaikka Einsteinin
painovoimateoriaa...
Voipi olla, että diffraktio oli väärä viite, mutta
avaruuden kaartuminen liittynee kyllä Einsteiniin
ja sitä kautta liittyy myös valon taipuminen.
"Einstein julkaisi 1907 ensimmäisen
tutkimuspaperinsa sarjasta, jossa hän pyrki
kehittämään gravitaation suhteellisuusteoriaa.
Vuodesta 1913 lähtien hän yhdisti gravitaatiokentän
ja aika-avaruuden Riemannin metriseen tensoriin.
Nämä yritykset kulminoituivat hänen yleisessä
suhteellisuusteoriassaan (YST), jonka hän julkaisi
lopullisessa muodossaan 1916. Teorian laajuus ja
voima tekivät mahdolliseksi yksityiskohtaisten
mallien rakentamisen koko maailmankaikkeudelle, ja
Einstein julkaisi ensimmäisen sellaisen mallin 1917
ja sen myötä syntyi matemaattisen kosmologian
tieteenala.
YST antaa Newtonin teorian mukaiset ennusteet ja
edelleen selittää Merkuriuksen radan perihelin
etenemisen. Valon taipuminen Auringon lähellä
saatiin mitatuksi auringonpimennyksen aikana 1919,
ja se edelleen dramaattisella tavalla vahvisti
luottamusta YST:n oikeellisuuteen. YST on siitä
lähtien hyväksytty gravitaaton standarditeoriaksi.
Mitään sellaisia makroskooppisia ilmiöitä ei ole
löydetty, joita YST ei pysty selittämään."
Tuo sitaatti kertoo kyllä aika selvästi, että
Einsteinin yleiseen suhteellisuusteoriaan tämä
ajovalohomma perustuu.
En ole kyllä fyysikko, mutta... Valon taipuminen
painovoiman johdosta vaatii aika helkutin ison
massan. Muutenhan valo liikkuisi täällä maan
päällä vähän miten sattuu. Että siihen ei kyllä
nuo valojutut voi perustua. Diffraktiosta sun
muusta en tiedä. Insinöörit on ennenkin keksineet
ihmeitä...
On havaittu, että planeettojen painovoimakenttä
taivuttaa valoa, siis (PLANEETTOJEN)
painovoimakenttä. Maan pinnalla tuo
painovoimakenttä pysyy melko vakiona, mitä nyt
pientä vaihtelua on, mutta maanpinnan muodot
siihen eivät vaikuta, pikemminkin se mitä
maankuoren alla on, toisaalta nuo vaihtelut ovat
joka tapauksessa niin pieniä, että niillä ei ole
mitään merkitystä valon taipumisen kannalta, siis
ei mitään merkitystä. Diffraktio kyllä liittyy
valon taittumiseen, mutta taittumisen jälkeen
säteet jatkavat liikettä edelleen suoraan. Ei se
valo itsekseen taipuile. Vähän taustaa voit hakea
vaikka minun vanhasta laboraatiosta
http://www.hit.fi/~jmannine/labrat/optiikka.zip
Onhan nyt jo tullut sellainen uudistus, että valot kääntyy kun kääntää rattia (ollut polkupyörissä ja mopoissa iät ajat tuo toiminto)
Sekä automaattinen korkduensäätö, eli auton asneto ei vaikuta siihen mihin vlaot näyttää
Taisi olla jo 1930 luvun Tatran jossain mallissa tuollainen kääntyvä etulyhty. Sekä 1940 luvun lopulla Tuckerin autossa yritettiin tuollaista käyttää, muttei vissiin ihan saatu toimivaksi. Eipä oikein voi puhua uusista keksinnöistä.
Eipä se uusi keksintö olekaan.
Pitkään on mopoissa, moottoripyörissä ja polkupyörissä ollut ajovalo kinni ohjaustangossa, eli valo on myötäillyt pyörän liikkeitä hitaissa nopeuksissa
Hienoa kaivaa näitä 10 vuotta vanhoja bullshittejä esiin. JA vielä tuomatta keskusteluun mitään uutta.
Jo pitkään tunnettu tekniikka missä tietokone huolehtii siitä että vastaantulevaa ei häikäistä. Vanha pitkät valot / puolivalot tekniikka korvautuu sellaisella tekniikalla missä "ajetaan koko ajan pitkillä valoilla" , mutta vastaantulevan ajoneuvon alue valokiilassa himmennetään niin että kuljettaja ei häikäisty. Eli vastaantuleva ajoneuvo tulee kohtaamistilanteeseen eräänlaisessa "mustassa aukossa" ja muilta osin valaisu on pitkiä valoja vastaava. Vanha idea, mutta nyt valaisintekniikan kehittyminen mahdollistaa idean soveltamisen.
Kunhan nyt edes saisivat tehtyä niin kestäviä ajovalolyhtyjä että kestäisivät vaihtaa polttimon ilman että nippelit särkyvät. Voisivat myös ensin tehdä niin kestäviä valojen korkeussäätölaitteita jotka eivät vikaannu heti takuuajan jälkeen.
Voisivat myös ensin suunnitella valot niin että ei tarvitse purkaa puskuria jne. pois tieltä polttimonvaihtoa varten.
Kun käytännön perusasiat olisivat kunnossa, sitten vasta saisivat kehitellä tuollaisia utopioita.
No kyllähän nyt jo polttimot voi vaihtaa ilman että "nippelit" särkyy, kunhan vaivautuu lukemaan ohjekirjasta miten se tehdäään, eikä vain repsi niitä lamppuja irti niin että muopvinpalaset lentelee.
Myöskin korkeidensäätölkaitteet toimii hyvin, kunhan niitä käyttäisi mulloinkin kun kerran vuodessa katsastuksen aikana, esim kerran kuukaudessa liikuttais sitä nuppia, ei pitäis olla iso vaiva, eli ei ne hajoa, ne vaan menee jumiin käyttämättömyydestä, taatusti täysin toimiva auton moottorikin toimii huonosti/ei lainkaan jos sitä koittaa vuoden seisonnan jälkeen löydä suoraan tulille.
Ja nyt jo UUSISSA autoissa on helposti vaihdettavat ajovalot. esim 2011 vw:ssä hoituu ajovalojen vaihto seuraavalla tavalla:
Konepelti auki
Suojaläppä auki valokotelon takaa, kiertämällä sitä vastapäivää
Lampun liitin irti lampun takaa
lampun klipsin auki
vedä lamppu pois
ja uuden lampun takaisin laitto onnistuu seurvaasti
Uusi lamppu sinne tyhjään koloon, varmi että on oikealla paikalla, ei osita mihin sattuu.
Lampun klipsi kiinni
Lampun liitin kiinni lamppuun
Suojamuovi kiinni umpion taakse kietämällä myötäpäivään
Konepelti kiinni.
Helppoa, eikö? ja tilaa on kunnolla, ettei tartte lamppuja vaihtaa mistään 7*7 sentin kolosta, ja kädet mahtuu hyivn väliin, ja mahtuu jopa näkemään sinne.
Helpompi lampunvaihto tais olla pelkästään 87 micrassa, jossa ei tota umpion suojamuovii ollu ollenkaan, liekö edes tarpeellinen osa...