Miten haetaan tai päästään bentso tai ylipäänsä unilääkkeiden ylikäytön vieroitukseen, käyttö jo ollut vuosia pakkomielle.Levyllinen menee usein illassa,ei nuku lääkkeillä,eikä ilman niitä,Pakko niita napsia muutama, että sentään pari,kolme tuntia nukkuu muutoin valvoo monta yötä.
Rahaa menee kun eri yksityisiä lääkäri asemia pitää kierrellä ja sekä niistä pitää allakkaa milloin voi taas samalle mennä
Pitäiskö mennä jo sosiaalisairaalaan jossa halmekkin oli.Ei kiinostaisi kuutta kuukautta siellä olla,olisko muuta vaihtoehtoa ja mistä ennenkaikkea voisi apua kysellä.
Rahaa menee kun eri yksityisiä lääkäri asemia pitää kierrellä ja sekä niistä pitää allakkaa milloin voi taas samalle mennä
Pitäiskö mennä jo sosiaalisairaalaan jossa halmekkin oli.Ei kiinostaisi kuutta kuukautta siellä olla,olisko muuta vaihtoehtoa ja mistä ennenkaikkea voisi apua kysellä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Et kertonut viestissä kuinka paljon ja mitä lääkettä sinulla menee. Kerroit kiertäväsi eri lääkäreillä saadaksesi hankittua haluamasia lääkkeitä.
Miksi näin?
Mitäpä jos tilaisit ajan terveyskeskuksen omalääkärille ja kertoisit tämän koko lääkeasiasi hänelle. Haluat nyt bentsoista eroon vaikka tilanne voisi olla käänteinen siten, että sinulle määrätty lääke ei purevuudeltaan riitä. Tämä edellyttää tietenkin diagnoosin tarkentamista ja saattaisi olla, että hyötyisit suuremmasta bentsomäärästä, mikäli dg antaisi siihen aihetta.
Pelkkä lääkkeistä eroon pääseminen ei yleensä milloinkaan ratkaise ongelmia tai paranna potilasta.
Hei, kohtalotoveri. Minäkin olen etsinyt apua vieroitukseeni, ei ole vielä löytynyt.
Lisäksi eri puolilla Suomea on erilaiset hoitokäytännöt.
Jos tarvitset lääkettä vain yötä varten, niin tilannehan on hyvä. Ja muutenkaan annoksesi ei vaikuta suurelta.
Unilääkkeksi voisit kokeilla melatoniini 3mg tablettteja 1-2 muutamaa tuntia ennen nukkumaan menoa. Kokeilla välillä sitä ja välillä unilääkkeitä.
Lisäksi radion pitäminen pienella (puheohjelmat) auttaa rauhoittumaan ja saamaan siten unen päästä kiinni.
Tarvitset pätevän lääkärin tai päihdeterapeutin päästäksesi rauhoittavista lääkkeistä eroon. On tarjolla sekä laitoshoitoa että avohoitoa.
Oma motivaatio on kaikkein tärkein. Ilman syvää omaa motivaatiota vieroitus ei onnistu.
Laitoksessa muiden samasta ongelmasta kärsivien parissa vieroitus onnistunee parhaiten.
Avohoidossa on aina retkahduksen vaara, ja lisäksi siellä on kontrollit, joista jotkut potilaat ahdistuvat kovastikin. Ei uskota potilaan sanaan, vaan kaikki täytyy testein testata.
Eroon bentsodiatsepiineistä
Bentsoista voi päästä eroon jos todella on motivoitunut.
Itse käytin bentsoja yli 12 vuotta. Se miksi sitten halusin lopettaa johtui vieroitusoireista, joita oli jatkuvasti koska toleranssi oli sen kaltainen ettei mikään määrä enää tuntunut riittävän.
Syvällä sisimmässäni tiesin ettei s alkuperäinen syy lääkkeisiin ollut enää mitenkään mahdollinen.
Vaikka vuosien varrella kielsin riippuvuuteni lääkkeeseen ei se haitannut, sillä olinhan mestari manipuloimaan itseäni, kannustavin mutta täysin väärin perustein, miksi tarvitsen lääkettä.
Vieroitus oireet oli osa elämää ja lääkettä meni säännöllisesti enemmän kuin oli reseptillä. Ostin siis katukaupasta lisää, ja kavereita oli valikoitunut sen mukaan, onko heillä bentsoja.
Elämä oli sidoksissa joka hetki lääkkeeseen, sitä mietin ja pelkäsin lääkkeen loppumista.
Pahimpina vieroitusoire päivinä itkin ja vaikeroin ja tajusin etten enää halua tälläistä elämää, haluan elämäni takaisin.
Asun Espoossa ja minulla on ollut koko ajan hyvä lääkäri (Emppu) olen saanut viedä vieroitusta eteenpäin "omaan tahtiin" periaatteella ettei takaspäin mennä siis päästystä määrästä ei siirrytä annos lisäyksiin.
Eniten pelkäsin alussa heti päätökseni jälkeen, muistot vieroitusoireista pelottovat ja luulin että tämä tulee oemaan helvetti.
Lähdettiin liikkeelle sellaisesta annoksesta jolla tunsin voivani hyvin, annos perustui rehelliseen selvitykseen lääkärille päivittäisestä annosksesta.
Lääkettä tiputettiin noin 2 kk välein, aluksi koko pillerilla lopussa puolipilleriä.
Kun lääkevieroitus oli vaiheessa että päivittäinen annos
oli 2 ja puoli mg diapamia, sanoin elämäni parhaimmat sanat, nyt loppu en ota enää, sillä tiesinhän ton annoksen olevan kuin ei mitään, verrattuna entisiin.
Olin niin paljon onnelllinen tässä vaiheessa etten välittänyt siitä kaiherruksesta jonka sai aikaan. hyvästijättö lääkkeelle, pientä psykofyysistä vapinaa meinas tulla mutta selätin sen,, kaikella sillä, minkä olin noin kahden vuoden aikana oppinut.
Lääkevieroitus oli muutakin kuin vieroitus se oli tutkimusmatka omaan sisäiseen rikkonaisuuteen ja repaleisuuteen.Se oli ennenkaikkea eheytymistä ja iloa siitä, että saan ja voin sanoa, tein sen, selvisin se kannatti.