Kävi tommonenkin mielessä, kun nuo syvällä maan sisässä elävät eliöt on työläitä saada lisääntymään laboratoriossa, että entä jos oliskin sellaisia eliöitä, jotka eivät enää osais lisääntyä ollenkaan? Nehän "säästäis", kun ei tarttis turhaa kopiointikoneitoa. Tämä olis siis niiden valintaetu noissa niukkaravinteisissa olosuhteissa.
Vaikeahan sitä sitten olis todistaa, onko se elävä vai kuollut.
Vaikeahan sitä sitten olis todistaa, onko se elävä vai kuollut.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mutta laji, joka ei pysty lisääntymään kuolisi ennenpitkää sukupuuttoon, oli se kuinka pitkäikäinen tahansa. Kuoleman syyksi kun voi koitua lukuisia muitakin asioita kuin ikä... Kuten elinolosuhteiden muutos. Jos tämä ei heti tapa, niin kuinka laji pystyisi sopeutumaan uusiin olosuhteisiin ja säästyä vääjämättömältä tuholta?
Sitä en tiedä onko näin mahdollisesti käynyt, kyllähän sitä luontokin voi mokata :-)
Jokainen yksilö olisi oma lajinsa? Kehitystä tapahtuisi, jos sattuis tulemaan "positiivinen" mutaatio. Sehän vaikuttais siinä yksilössä, vaikka DNA ei monistuisikaan. Pahempi mutaatio tappais sukupuuttoon.
En nyt kauheasti löis vetoa tommosen puolesta (siis että olis ikuinen ), mutta ei kait mikään estäis semmosen syntymistäkään ja elämistä jonkin aikaa. Kiinostavaa olis mielestäni se, voisko siitä sanoa, onko se elossa vai ei.