Ja niinkuin olen kuulemma komea ja silti on vaikea saada sitä seuraa mitä toivoo. Elämän valinnat eivät osu millään kohdalleen kun joku lähstyy minua en välitä hänestä ja kun vihdoin saan itseni rohkaistua niin tämä toinen ei välitä minusta. Kuinka monta vuotta tarvitaan että kysyntä ja tarjonta kohtaa? Jos tunnet olevasi vapaa kaunis Helsinkiläinen nainen kerro mikä ihme tässä yhtälössä mättää?
Miehiltä en odota kommenttia.. joten saas nähdä kuinka moni osaa tätäkään lukea ;)
Miehiltä en odota kommenttia.. joten saas nähdä kuinka moni osaa tätäkään lukea ;)
Vastaukset 21
Vanhimmat
..et ole ongelmasi kanssa yksin..meitä on monta..
Voimia.
Kiitos, silti kaipaisin jotain kiinteenpää mihin tarttua.. ei se voi johtua siitäkään ettenkö olis tarpeeksi herkkä, sillä sitä olen.
kyl meitä löytyy muitakin joilla ei onni osu kohdalle. Tosi harvoin itseä kiinnostaa ja miehiä pörräis ympärillä liikaakin. Mutta sydän on aivan kuollut. Ehkä se joskus tuossa kuuskymppisenä tulee sitten vastaan.. Kivaa..
Niinpä minäkin katselin viikonloppuna kuinka erään kauniin naisen ympärillä pyöri monia miehiä (itse ei voinut mennä ees lähelle kun oli jatkuvasti varattuna eikä häntä selkeästi kiinnostaneet nuo miehet..) silti sain katseen jos toisenkin en vain saanut rohkeutta mennä riittävän lähelle.. eihän sitä tohdi toista häiritä silloin kun joku on jo juttusilla vaikka ois epämielyttävä mieskin
...sitä kahta kertaa haluaa nolosttaa itsensä? Ja sitten seuraavalla kerralla sitten vaan rohkeesti jututtaa, jos kiinnostaa...
Kumpa se olisinkin noin helppoa että vain kaksi kertaa..
Eikä sitä yhtälöä täydennä se että joskus kun kapakassa on, niin joku juoppo nainen uskoo olevansa pelastus minulle..miten hänellekin kertoisin että ei se innosta minua vaikka toivoisinkin että moinen nainen pääsee turvallisesti kotia.. Ei minullakaan riitä rahat kaikkien humalaisten naisten kotiin vientiin.
Älä suostu siihen hyväksikäyttöön, jos alat naisia kotiin kuskaamaan, saat sitä tehdä loppuelämäs.
Ja jos sinusta tulee 'kuski', kukaan sua enää tosissaan ota.
Mulla kyllä sama ongelma, kuin sulla tossa ekassa tekstissä.
Huomasin sen ongelman, että oon niin ujo, vaikka taas sitten toisaalta niin hyvän ja nuoren näkönen, ite en uskalla, eikä myöskään miehet mua lähestyä.
Paitsi tietysti jotkut epätoivoset nyhjät, tai sitten parikymppiset nuoret, vaikeeta on elämä!
Jos joku NORmaali sinkku mies kertois vielä mulle, missä kaikki sinkut miehet lymyilee iltaisin täällä pääkaupunkiseudun suunnalla??
Enkä nyt tarkota kapakoita.
...minulle mitenkään kuulu, mutta ilmaisusi "epätoivoinen nyhjä" tuntuisi sopivan vallan erinomaisesti ketjun aloittajaan!
Mutta ressukoita pitää sääliä, joten...
Taidat olla oikeessa ;)
Moi.
Kiitos olet ihan kannustava, joskus vain sitä toivois löytävänsä tosiaankin ne paikat missä teikäläiset kulkee. eli ongelmamme tuntuvat olevan samat..se ero on vain että mieheltä tunnutaan odottettavan että hän tekisi aina aloitteen.
Miehen kuuluu tehdä alote, meidän ikäiset ainakin vielä suureksi osaksi olettavat näin. Me ollaan vielä vanhaa sukupolvea ;)
Minä ainakin liikun paljon. Minua näkee lenkkipolulla, rullaluistelemassa teiden varsilla, uimahallissa, pyöräilemässä, uimastadikalla, silloin tällöin ravintolassa, kuljen yleisillä, kaupassakin on pakko käydä melkeinpä joka päivä, rakastan shoppailua, naisia kannattaa ehkä pyydystääkin naisten vaateosastoilta, hihii. Romanttista :)
nii no paikat on tosiaankin niitä missä olen naisia nähnyt mutta kovinkaan usein en uskalla lähestyä teitä..sekin on kait sitä että jos olette varattuja en tohdi tulla luoksenne tai jos työssä niin en halua häiritä toisen työtä..
on kait kuitenkin niin että näitäkin pitää kunnioittaa eli toisen rauhaa..vai miten sen erottaa että on vapaa ja kaipaa toisen seuraa?..
kait se vaikeus on siinä..se on sitten taas toinen asia viihdyttääkö toisen silmää...
Lähestyminen on hienovaraista puuhaa, ettei heti pelästytä neitoa karkuun.
Ei tarvita isoja sanoja, pientä flirttailua, hymy, siitä on hyvä lähteä.
Silloin myös näkee, onko vastapuoli mukana vai ei, vastaako lähestymisyrityksiin ;)
Sitten keskusteluyhteyteen ja pikkuhiljaa muuhun yhteyteen, hih
Niin se käykin varmaan mutta jotenkin oon vaan onnistunut aina ilmeisesti väärän henkilön valitsemaan, kun tuntuu että vastaus on sellainen että meen totaalisen lukkoon. Ehkä se on niin että minua ei ole suotu ihan kaikille kuitenkaan ja toisaalta virheistä voi oppia.
En näet ennen ajatellut että jos nainen sanoo ventovieraalle jotakin negatiivistä niin hän ehkä koittaa silloin katsoa yhdellä kertaa mikä mies on miehiään..onko siis luonnetta ja huumorintajua ymmärtää tämä viesti..
Pakko myöntää että sinäkin olet melkoisen kiinnostava ihminen...
Negatiivista palautetta antaa vaan negatiiviset ihmiset,
en minä ainakaan, jos tuntuu hyvältä, hymyilen ja silmäni alkavat loistaa.
Jos mies ei kiinnosta, olen välinpitämätön, en ilkeä.
Ehkä näen sinut jossain iskemässä silmää mulle ;)
Varmasti isken sinulle silmää, niin moni herkän ihmisen sielua heristää, sinä sitä hyvällä tavalla väristät ;o). Nautitaan elämän pienistä iloisista hetkistä kuitenkin täysillä, hymyllä jaksaa monta päivää eteenpäin..
Näin tehdään, hymyillään kun tavataan.
Oonki melko timmissä kunnossa tällä hetkellä ;)
Pää pystyssä, että näen sinut!
Pärjäile, ei luovuta toivosta.
Kunhan vain paikkamme olis sama. ;o)
Täällä asustelen minäkin.
tuon luin jo rivien välistä.. ;o)kenties sinäkin joskus uskaltaudut ulos johonkin ikäistesi paikkaan.. niin mahdollisuutemme kasvavat heti kovasti...
Mikä on ikäisteni paikka, sen kun vielä tietäisi.