En todellakaan usko minkäänlaisen jumalan olemassaoloon. Päinvastoin pidän jumaluskoa aika ajoin peräti käsittämättömänä tapana hahmottaa maailmaa. Olen kai siis ateisti, vaikka onkin aika yhdentekevää, mihin lokeroon muut minut sijoittavat. Toisaalta en myöskään usko siihen, että tieteellä on tai koskaan edes tulee olemaan vastaus kaikkeen. Aina löytyy kysymyksiä, joiden ympärillä on sumuverho.
Mutta kaikessa ateistisuudessani tunnen olevani mielettömän onnellinen. Elän perheineni hyvinkin tasapainoista ja rikasta elämää. Olen epäitsekäs, myötätuntoinen, kärsivällinen ja kaikin puolin humaani tyyppi. Ja jopa vaatimaton... :-) Enkä kiusaa edes kärpäsiä, koska niilläkin on oikeus elämäänsä. En oikeastaan voi kuvitella, mikä tekisi minut tätä tyytyväisemmäksi.
Entä sitten? Kysymys niille jotka tällä palstalla ateisteja arvostelevat: Jos olen ateisti, miksi en olekaan onneton paha ihminen tai peräti paholaisen perikuva? Mikä tekee minusta tällaisen? Enkä suinkaan kysy tätä kiusallani, vaan ihan silkasta uteliaisuudesta.
Mutta kaikessa ateistisuudessani tunnen olevani mielettömän onnellinen. Elän perheineni hyvinkin tasapainoista ja rikasta elämää. Olen epäitsekäs, myötätuntoinen, kärsivällinen ja kaikin puolin humaani tyyppi. Ja jopa vaatimaton... :-) Enkä kiusaa edes kärpäsiä, koska niilläkin on oikeus elämäänsä. En oikeastaan voi kuvitella, mikä tekisi minut tätä tyytyväisemmäksi.
Entä sitten? Kysymys niille jotka tällä palstalla ateisteja arvostelevat: Jos olen ateisti, miksi en olekaan onneton paha ihminen tai peräti paholaisen perikuva? Mikä tekee minusta tällaisen? Enkä suinkaan kysy tätä kiusallani, vaan ihan silkasta uteliaisuudesta.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Kiva lukea noin mukavaa, asiallista tekstiä. Minä uskon kyllä Jumalaan. Et sinä ole pahan perikuva, et vain vielä ole etsikkoajassa. Joillekin se tulee nuorena, joillekin vasta vanhuudessa. Kai Jumala antaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden jossain elämänsä vaiheessa. Aina tulee ihmiselle joku elämäntilanne jolloin alkaa miettiä tosissaan elämän tarkoitusta ja sitä onko kuolema kaiken loppu. Itselläni ainakin kuolleet läheiseni laittoivat ajattelemaan asioita.... Luen Raamattua itsekseni ja olenkin saanut sieltä vastauksia. Olen vielä tieni alussa ja moni ei ole huomannut minussa mitään uutta, mutta Herra johdattaa ja myös monta läheistäni on alkanut olla kiinnostuneita Jumalan sanasta. En osaa vastata miksi olet sellainen kuin olet.Mutta varmasti tiedän että olet Jumalalle rakas ja sinäkin saat joskus mahdollisuuden, älä vain jätä sitä käyttämättä.
Alentuvaan sävyyn kirjoitettu "sinävieläetsitetkäolelöytänyt"-umpipaska on kuvottavinta, mitä täällä saa lukea. Juuri tuollainen, kuin sinun tekeleesi oli.
että avautuminen paljastaa hemmon äo:n lähentelevän aikuisen miehen kengännumeroa-
Hmmm ... pikemmin pissiksen tipsun numeroa ..
LUIT VÄÄRIN! Sanoin TIPSUN enkä tupsun.
SAINOITKO TIPSIN!
Täällä on tipsit trimmattu karvattomiksi, kuka nyt mokkasiineissä tallustaisi!
Ketku!
Kiva että tulee palautetta... sitä samaa nassetusta aina vaan, aivoja ei käytetä lainkaan? Tiedättekös että heikoinkin uskova on vahvempi kuin yksikään vahva Jumalan pilkkaaja?
todennäköisesti et ole viestiketjun aloittaja jolle vastasin, joten älä vaivaudu suoltamaan potaskaa siellä missä muut yrittävät keskustella asiallisesti. Säälittävää...
plötkysi numero on?
...alempana todetaankin, meitä onnellisia ateisteja (tai agnostikkoja, whatever) on enemmänki, ja jotkut ovat todellakin, krhm, käyneet sen "etsikkoaikansa" läpi, käyneet siinä kristinuskovaiheessakin ja ovat sitä mieltä että _sinä_ et ole päässyt vielä etsinnässäsi loppuun saakka. Asiallinen keskustelu ei ole toisen uskomusten tai uskomattomuuden vähättelyä tyyliin "kyllä sinä vielä tuosta ulos kasvat". Ihminen muuttuu ja oppii aina kuolemaansa saakka, ei täällä valmis ole kukaan. Vaikka toiset ovat kyllä liiankin valmiita väittämään niin...
***
niin varmaan, oot kyl varsinainen pelle.
yksilöllistähän se on, mutta sinun tapauksessa veikkaisin että 7 vuotta voisi riittää!.
...on plötky? PYSY ASIASSA!
Kiitos tosi asiallisesta palautteesta. Tuli ajattelemisen aihetta minullekin! Ei ollut kyllä tarkoitus vähätellä ketään, tekstistä saa helposti väärän kuvan kun ei kuule millä sävyllä se puhutaan :) Sanoit ettei kukaan ole valmis, totta. Eikä kukaan ole myöskään synnitön. Minulle vain elämä ilman Jumalaa on mahdoton ajatus. Toivottavasti koskaan en menetä uskoani vaan kasvan siinä. Lähimmäisiäni kunnioittaen eräs ev.lut vaan!
eikö täällä naiset saa käydä keskustelemassa. " nainen vaietkoon ateistiseurakunnassa"??? Kirjoitanko miesmäisesti vai mikset usko?
tuollaisen "eikö täällä saa käydä naiset keskustelemassa"- päätelmän..?
meni keskustelupalstat sekaisin! Ei ole naisella nyt aivot ihan skarppina!
sekoiluriskini siten, etten päästä ollenkaan huuhaata pesiytymään aivoihini. Suosittelen muillekin naisille.
Naisen järkihän on erään entisajan asiantuntijan mukaan vain 2/3 miehen järjestä, joten siitä kannattaa pitää hyvää huolta.
Vaihda sinäkin jo raamattusi vaikka Nalle Puhiin ja viisastu.
on enemmänkin. Tiedoksi vain "uskiksille". Itse kuulun myös tähän onnelliset ateistit -ryhmään. Ei minua demonit riivaa yhtään sen enempää kuin muitakaan (ei sillä, että uskoisin niiden olemassaoloon). Katselen, mietiskelen ja tutkin mualimoo hyvästä perspektiivistä enkä usko sokeasti mitään... yhtään mitään. Eteenkään 2000 vuotta vanhoja kirjoja *kröhöm*.
Minun on hyvä olla näin ja suunta on vielä parempaan. Kaunis tyttöystävä jne. Ihan ilman uskoa yliluonnolliseen.
Mites sit suu pannaan kun läheinen kuolee,tai kun joudut pitelemään läheistäsi kädestä ja hän pyytää vaikkapa rukoilemaan,olisitko kauhuissasi,ja jättäisit hänet kuolemaan ilman ettet anna hänelle toivoa paremmasta,käänny,niin saat itse 'Elämän'.
;Joka 'minua'rukoilee,sitä minä en heitä pois,vaan hän saa 'Ikuisen Elämän'.
Jeesus on sama tänään ja huomenna ja Iänkaiken.
että kaikki uskovaiset kuulostavat ihan älykääpiöiltä?
Jokainen panee sen suun silloin omalla tavallaan. Kussakin kulttuuripiirissä on moninaisia tapoja helpottaa sekä kuolevan että omaisten surua.
Voi sanoa esim. "kohta tuskasi on ohi", "muistamme sinut aina", "pian olet taas onnellinen", "kyllä sinä elät ikuisesti", "moikkaa sitten pilvenreunalta", "sano terveisiä Valhallaan", "tiedän että olet vierelläni taas siellä vanhassa kalapaikassa ensi kesänä". Tai yksinkertaisesti: "kiitos elämälle".
Emme tarvitse lopullisia vastauksia tai uskoteltua varmuutta. Tarvitsemme nöyryyttä elämän mysteerien ja kiertokulun edessä.
ja uskonnot kuolemaa..
Suostuisitko itse rukoilemaan Allahia sen kuolevan puolesta, jos hän niin haluaisi?
Uskovaisilla on aina kuolema mielessä. Viimeinen valttikortti, kun kaikki älyllinen argumentaatio omiin oppeihin on kaatunut ojaan.
Taustalla teillä on ilmeisesti niin paljon epäonnistumisia oikeassa elämässä, että vain toive "ähäkutti-olinpas oikeassa" kuoleman jälkeen, pitää teitä elossa.
Minun takia teidän ei tarvitse olla elossa. Jokaisella ihmisellä on itsemääräämisoikeus omasta elämästään. Kun sinäkin kerran tunnet noin suurta varmuutta siihen Jeesukseesi, niin miksi et ottaisi samantien varaslähtöä? Turhaa täällä on meille ilkkua..
mutta kyllä Jumala antaa ymmärrystä tyhmillekin.
vaan Herramme Jeesuksen Kristuksen eteen.
Hän on suurin ja voimallisin ja viisain Isänsä Jumalan kanssa.Miksi siis nöyrtyisin kiertokulun tai inhimillisen ymmärrykseen eteen??mitä ne minulle tarjoavat kuoleman jälkeen?
vastaus:ei yhtään mitään.
Miksi sinun tarvitsee saada jotain kuoleman jälkeen? Eikö ajatus pelkästä elämästä riitä?
Tämä on se asia, joka erotaa uskovaiset ja ateistit toisistaan. Ateisti on ymmärtänyt aika päiviä sitten jo, että vain kuoleman pelko saa ihmiset uskomaan jumalaan.
Uskovaisen ei tarvitse kuolla,ja omankäden kautta se olisi 'Synti',Jeesus antoi 'Elämän',mutta myös'Kuoleman',uskovainen ei elä 'Enää',ei enään itselleen vaan Jumalalle,hän on 'Uudestisyntynyt',Uskovainen on kuollut tälle 'Maailmalle',koska tämä 'Maailma'on vain 'Illuusio-Uni-Harha'jonka Jumala vielä 'Hävittää',koska me Ihmiset olemme täällä oppimassa 'Henkistä'koska meillä on niin asetettu että etsisimme 'Hengellistä'vastaus on Jeesus,joka opetti 'Ihmeitten'kautta,ja Filosofiansa kautta'Mitä on Ihminen',Ihminen on saanut 'Henkäyksen-Sielun'joka on Jumalan,kun olet Jumalassa,Sinun 'Sielusi'kasvaa kuin Lampussa Valonvoimakkuus,ja monta 'Ihmettä'voi hän,joka uskoo tehdä Jumalan nimeen,joka on Kristus.
Asioita on enemmänkin,mutta jokaisen itse on kysyttävä ja etsittävä Jumalalta,rukoilkaa Ymmärrystä ja Rauhaa.
Jos Ihminen on Eriuskovainen,en rukoilisi muita Jumalia,vaan sitä joka mielestäni pelastaa,Jeesus Kristus,ja lohduttaisin parhaankykyni mukaan.
Jopa kuolevalle Linnulle olen rukoillut,Elämä on arvokas,mutta liian myöhään sen huomamme,emme näe metsää puilta,emmekä sitä että Kolikolla on 2-puolta,olemme niin sokeita tässä Maailmanmenossa.
;Ja Jeesus huusi;Jumalani Jumalani,miksi minut hylkäsit?;Hän tunsi miljoonien ihmisten kärsimykset,hän oli 'Me',mutta Jumala ei 'Hyljännyt',se Ei kuulu Jumalan luonteeseen,vaan Hän etsii kaikki,ja 'Rakastaa'jokaista luotuaan,sinua ja minua,ja luomakunnan kaikkinaiset elämät,sillä Hän on 'Rakkaus joka ei koskaan hylkää'.
Rauha olkoon kanssanne,nyt ja aina.
Minä kun olen luullut ja kuullut että "Jumala" on kaikessa läsnä, eli kaikessa voi havaita suuremman tarkoituksen. Siispä on jumaluutta kunnioittavaa olla nöyrä maailman realiteettien edessä.
Tietysti jos haluaa kumartaa tietyn kulttuuriperinteen haaran näkemystä myyttisestä tarinasta, saa tunteen kuulumisesta tiettyy ryhmään. (Ja ryhmän auktoriteetit korostavat palavin sanoin ryhmän olevan ainoana oikeassa.)
Kiertokulku ja ymmärrys:
"mitä ne minulle tarjoavat kuoleman jälkeen?"
Hmm. :) Minä en itsekkäästi kyselekään, mitä ne _minulle_ tarjoavat. Minulle tämä yksi elämä tarjoaa kaiken mitä rajallinen, vajavainen persoonallisuuteni tarvitsee.
Etsin paikkani maailmassa, ja mietin mitä kehitys ja ymmärrys tarjoavat elämälle ja ihmisyydelle yleensä, tuhansien vuosien päähän jos ihmiskunta niin pitkälle selviytyy.
>>>Jos Ihminen on Eriuskovainen,en rukoilisi muita Jumalia,vaan sitä joka mielestäni pelastaa,Jeesus Kristus
Etkö tosiaan sen vertaa lohtua soisi kuolevalle, että rukoilisit sitä jumalaa mihin hän uskoo? Harras muslimi tekee kuolemaa ja pyytää sinua rukoilemaan Allahia ja sinä itsepintaisesti vain Jeesusta jankutat!
Kyllä minä voisin kuolevan ystäväni lohduksi rukoilla vaikka pyhää aidanseivästä, jos se häntä auttaisi kohtaamaan kuolemansa pelotta. Mutta minä olenkin epäitsekäs ateisti.
PS. Kaikkia sanoja ei kirjoiteta isoilla kirjaimilla. Pilkun jälkeen tulee välilyönti, samoin lainausmerkkien jälkeen. Kirjoituksen uskottavuutta lisää, jos kirjoittajalla on edes alkeellinen käsitys oikeinkirjoituksesta. Teksti on silloin myös helpompi lukea. Tuollainen holtiton suolto jää monelta varmasti lukematta.
Ystävällisesti,
H
Kerrankin joku, joka osa asiansa ilmaista kunnioitettvasti. Ei tule valittamaan vääristä ja oikeista tavoista jne. Mustakin tuntuu, että noi kaikenmaailman uskovaiset on ihan pöpejä kaikki. Ateisteilla on sentään jonkinlaista järkeä jos on. Ainakin paljon uskovaisia realistisempi ja avoimempi kuva maailmasta.
samaa mieltä, kerrankin kirjoittaja (aloittaja)
pystyi pitkästi kertomaan itsestään ateismistaan, eikä hänen tarvinnut kertaakaan haukkua uskovaisia,= hieno ihminen.
kaikki siihen ei pysty, jostakin syystä!
mutta eivät voi nähdä niinkuin Jumala haluaa meidän näkevän.
Kun Jumalan Pyhä Henki tulee ihmiseen,ihminen näkee KAIKEN aivan uusin silmin.
Ihminen saa nähdä kirkkaammin toivon mutta myös maailman pahuuden.Ja se juuri laittaa meidät rukoilemaan enemmän ja kertomaan Jeesuksesta muille,toivosta ja avusta jo täällä maan päällä.Ilosta ja voimasta,Jumalan rakkaudesta.
Miksi muuten minäkään vaivautuisin kertomaan nyt täysin tuntemattomalle ihmiselle,jollen näkisi asioita Jeesuksen kautta,uusilla silmilläni.
Mielenkiintoisia vastauksia. Mielestäni yksi ihmisen kypsyyden mittareista on se, kuinka hyvin sietää erilaisuutta. Sietää sitä niin, ettei koe tarvetta asettua toisten yläpuolelle ja ainakin yrittää samaistua toisten näkökulmiin ymmärtääkseen miksi kukin ajattelee niin kuin ajattelee.
Ei liene viisasta asettaa itseään kuvitteellisen polun päähän, ja sanoa että muut ovat sinne vasta matkalla. Eikä liioin ole kypsää väittää tietävänsä jotakin varmaksi, kun kyse on viime kädessä uskomuksista. "En tiedä" -asenne saa valitettavasti monet epätoivon partaalle.
Nöyryyttä, uteliaisuutta, myötätuntoa, omienkin uskomusten kyseenalaistamista. Niistä minä pidän. Jokainen tehkööt omat päätelmänsä siitä, kuinka paljon näitä löytyy tältä palstalta.
Ja lopuksi: vahvatkin mielipiteet voi ilmaista ilman vahvoja sanoja. Tai ainakin hyvät kirjoittajat pystyvät siihen.
"Ja lopuksi: vahvatkin mielipiteet voi ilmaista ilman vahvoja sanoja. Tai ainakin hyvät kirjoittajat pystyvät siihen"
sellaista tekstiä ei ole hauska lukea :)
Kyllä mä koen nämä palstat lähinnä viihdyttavänä ajankuluna. Tositarkoituksella voi sitten keskustella hyvässä seurassa viinilasin ääressä.. tai miksköhän silloinkaan.
>> sellaista tekstiä ei ole hauska lukea :)
Onhan se näinkin, kieltämättä. Tarkoitin vahvoilla sanoilla tosin lähinnä suoraa haukkumista, loukkaamista ja mollaamista. Siihen pystyy kuka tahansa. Ihan niin kuin kuka tahansa pystyy ottamaan kirveen käteen ja panemaan puutarhan matalaksi, mutta viihtyisän puutarhan kasvattaminen on jo osoitus jonkinlaisesta osaamisesta. Jokainen osaa rikkoa, mutta kaikki eivät osaa rakentaa.
Eikös tuo ollut aika vahvasti sanottu :)
Olet tietysti oikeassa, mutta jotenkin ihmetyttää tämän kaiken pohdiskelun vakavuus. Kyllä asioista voi keskustella vähän kevyempäänkin sävyyn, ainakin välillä.
Jotenkin näen tämän maapallon sellaisena muurahaiskekona, jota voisi katsella vaikka marsista käsin. Eikö näytäkin hupaisalta kun 6 miljardia ihmistä pohtii jokainen tahollaan onko jumalaa vaiko eikö. Itse asiassa kukaan meistä ei voi olla varma oikeastaan yhtään mistään, siksi kritisoin uskovaisten tapaa olla muka tietoinen jostain paremmasta, kauheeta ylimielisyyttä!
En tiennyt olevani ylimielinen kun kerron julkisesti uskovani Jumalaan. Mutta toki on niitä lahkolaisia jotka ylentävät itsensä, älä siis puhu uskovista yhtenä ryhmänä. Meitä on niin moneen junaan, niinkun ateistejakin. Siinä olet kyllä oikeassa että on mukavaa keskustella kevyesti eikä olla aina niin vakavana. Helposti moni meistä uskovista vain heittäytyy puolustuskannalle siksi koska meille uskonasiat ovat niin tärkeitä ja pyhiä ettemme soisi kenenkään niitä pilkkaavan ts. emme halua että kukaan pilkkaa Jumalaa, Jeesusta tai Pyhää Henkeä.
Joo-o, minäkin koen olevani onnellinen ateisti. Välitän läheisistäni, autan muita ja elän ihan jees elämää kaikin puolin, aika terveestikin. Olen joskus kokeillut rehellisesti kuulostella että no josko se uskonto puhuttelis, mutta kun ei niin ei - ei kerta kaikkiaan pysty uskomaan, enkä halua. Enkä kyllä koe jääväni mistään paitsi. Tällainen olen muuten ollut ihan lapsesta asti - kaiken huippu oli kyllä noin 9-vuotiaana kun menin sanomaan kaverilleni että minen kyllä mihinkään jumalaan usko, niin se kauhistui ja totesi sitten, että mikäs saatananpalvoja sinä sitten oot...:)
Semmonen vähän mietityttää, että tää kun on nimenomaan ateistien palsta niin mitä ne uskikset tänne tunkee meitä haukkumaan...