Me Jehovan todistajat olemme kaikki enemmän tai vähemmän tunnevammaisia. Se johtuu Vartiotorniseuran opetuksista. "Sydän on petollinen" on lause, joka toimii tunteiden täydellisenä tukahduttajana. Näin on varsinkin silloin, jos ja kun joku läheinen ihminen eroaa tai erotetaan jehovantodistajien seurakunnasta. Vartiotorniseura vaatii tukahduttamaan normaalin sukulaisrakkauden. Kaikki siteet on katkaistava. Armoa ei tunneta.
Esimerkkinä tällaisesta mielen manipuloinnista on syyskuun 1. päivän Vartiotorni-lehti. Se on tylyä luettavaa. Jos sinulla ei ole tuota lehteä, voit lukea kirjoituksen "Kun joku läheinen lakkaa palvelemasta Jehovaa". Se on skannattuna netissä. Se on myös kommentoituna. Sivuston osoite on
http://simon.kiivailija.tripod.com/index.html
Esimerkkinä tällaisesta mielen manipuloinnista on syyskuun 1. päivän Vartiotorni-lehti. Se on tylyä luettavaa. Jos sinulla ei ole tuota lehteä, voit lukea kirjoituksen "Kun joku läheinen lakkaa palvelemasta Jehovaa". Se on skannattuna netissä. Se on myös kommentoituna. Sivuston osoite on
http://simon.kiivailija.tripod.com/index.html
Vastaukset 28
Vanhimmat
pähkinänkuoressa? kiellettiinkö olemasta heidän kanssaan tekemisissä?
Ehkä voit ihan itse lukea kirjoituksen, jos sinua kiinnostaa. Sehän on kokonaan skannattuna.
Pähkinä ilman kuorta.
Jos taas ei kiinnosta, anna asian olla.
luulin että vain joatin kommenttia...
..... Kaikki siteet on katkaistava. Armoa ei tunneta???
Tiedät varmasti itsekin, että erotettujen kanssa ei saa olla missään tekemisissä. Ja jos et tiedä, lue tämä vuoden 2002 elokuun Valtakunnanpalveluksen teksti, niin tiedät. No niin, lainaus alkaa tästä:
---
Ilmaise kristillistä uskollisuutta kun joku sukulainen erotetaan
1 Perheenjäsenten välinen side voi olla hyvin vahva. Niinpä kun aviopuoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu lähisukulainen erotetaan tai eroaa seurakunnasta, se voi olla kristitylle koettelevaa. (Matt. 10:37.) Millä tavoin uskollisten kristittyjen pitäisi kohdella tällaista sukulaista? Onko sillä mitään merkitystä, kuuluuko hän kanssasi samaan huonekuntaan? Katsotaanpa ensin, mitä Raamattu tästä sanoo. Tarkastelemme siinä esitettyjä periaatteita, jotka soveltuvat yhtä lailla erotettuihin kuin seurakunnasta eronneisiinkin.
2 Miten kohdella erotettuja. Jumalan sana käskee kristittyjä olemaan seurustelematta seurakunnasta erotetun kanssa: ”Lakatkaa olemasta jokaisen sellaisen veljeksi kutsutun seurassa, joka on haureellinen tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai herjaaja tai juoppo tai kiristäjä, älkääkä edes syökö sellaisen kanssa. – – Poistakaa paha ihminen keskuudestanne.” (1. Kor. 5:11, 13.) Myös Matteuksen 18:17:ään kirjoitetut Jeesuksen sanat liittyvät tähän: ”Olkoon hän [erotettu] sinulle niin kuin kansakuntien ihminen ja kuin veronkantaja.” Jeesuksen kuulijat tiesivät hyvin, että silloiset juutalaiset eivät seurustelleet tuttavallisesti pakanoiden kanssa ja että he halveksivat ja karttoivat veronkantajia. Jeesus siis neuvoi seuraajiaan olemaan seurustelematta erotettujen kanssa. (Ks. Vartiotorni 15.11.1981 s. 18–20.)
3 Tämä merkitsee sitä, että uskolliset kristityt eivät ylläpidä hengellistä toveruutta kenenkään seurakunnasta erotetun kanssa. Mutta tähän sisältyy muutakin. Jumalan sanassa sanotaan, että meidän ei pidä ’edes syödä sellaisen kanssa’ (1. Kor. 5:11). Me siis vältämme myös muuta toveruutta erotetun kanssa. Tähän sisältyvät muun muassa retket, juhlat, pallopelit, ostoksilla tai teatterissa käynnit ja ateriointi erotetun kanssa joko kotona tai ravintolassa.
4 Entä erotetun kanssa puhuminen? Vaikka Raamattu ei käsittelekään jokaista mahdollista tilannetta, 2. Johanneksen kirjeen 10. jae auttaa meitä saamaan Jehovan näkemyksen asiasta: ”Jos joku tulee luoksenne eikä tuo tätä opetusta, niin älkää koskaan ottako häntä vastaan kotiinne tai sanoko hänelle tervehdystä.” Vartiotornissa 15.11.1981 sivulla 25 sanottiin tästä: ”Pelkästään jonkun tervehtiminen voi olla ensi askel keskustelun tai ehkä jopa ystävyyden alkuunpääsyyn. Haluaisimmeko me ottaa tätä ensimmäistä askelta erotetun henkilön suhteen?”
5 Samassa Vartiotornissa sivulla 31 sanottiinkin: ”Tosiasia on, että kun kristitty lankeaa syntiin ja kun hänet täytyy erottaa, hän menettää paljon: hyväksytyn asemansa Jumalan edessä – – ja miellyttävän toveruuden veljien kanssa, mukaan luettuna suuri osa siitä seurasta, josta hän oli nauttinut kristittyjen sukulaistensa parissa.”
6 Samaan huonekuntaan kuuluvat. Merkitseekö tämä sitä, että kristittyjen, jotka elävät erotetun perheenjäsenen kanssa samassa taloudessa, on vältettävä puhumista, syömistä ja päivittäistä kanssakäymistä hänen kanssaan? Vartiotornissa 15.4.1991 sivun 22 alaviitteessä sanotaan: ”Jos kristityssä huonekunnassa on erotettu sukulainen, hän on silti mukana huonekunnan normaaleissa jokapäiväisissä töissä ja toimissa.” Näin ollen perheenjäsenten päätettäväksi jää, missä määrin erotettu voisi olla mukana yhteisillä aterioilla ja muissa perheen toimissa. Toisaalta he eivät halua antaa veljille seurakunnassa sellaista vaikutelmaa, että kaikki on samoin kuin ennen erottamista.
7 Vartiotornin 15.11.1981 sivulla 28 sanotaan kuitenkin erotetusta tai eronneesta näin: ”Entiset hengelliset siteet on täysin katkaistu. Tämä koskee sukulaisiakin, myös välittömään perhepiiriin kuuluvia. – – Se merkitsee muutoksia siihen hengelliseen yhteenkuuluvuuteen, joka on saattanut vallita kodissa. Esimerkiksi kun aviomies on erotettu, hänen vaimonsa ja lapsensa eivät tunne miellyttäväksi tilannetta, jos hän johtaa perhetutkistelua Raamatusta tai Raamatun lukemista ja pitää rukousta. Jos hän haluaa esittää rukouksen esimerkiksi aterialla, niin hänellä on oikeus tehdä siten omassa kodissaan. Mutta he voivat esittää ääneti oman rukouksensa Jumalalle. (Sananl. 28:9; Ps. 119:145, 146) Entä jos kodissa oleva erotettu haluaa olla läsnä, kun perhe lukee yhdessä Raamattua tai pitää raamatuntutkistelua? Toiset voivat antaa hänen olla läsnä kuuntelemassa, jos hän ei yritä opettaa heitä tai esittää uskonnollisia ajatuksiaan.”
8 Jos kotona asuva alaikäinen lapsi erotetaan, kristityt vanhemmat ovat edelleen vastuussa hänen kasvattamisestaan. Vartiotornissa 15.11.1988 sanottiin sivulla 20 seuraavaa: ”Samoin kuin he edelleenkin antavat hänelle ravinnon, vaatteet ja suojan, heidän on tarpeellista opettaa ja kurittaa häntä Jumalan sanan mukaisesti. (Sananlaskut 6:20–22; 29:17) Rakkaudelliset vanhemmat voivat näin ollen järjestää niin, että hänelle pidetään Raamatun kotitutkistelua, vaikka hän olisi erotettukin. Kenties tutkistelulla on häneen parhaiten oikaiseva vaikutus, jos sitä pidetään pelkästään hänelle. Tai vanhemmat saattavat päättää, että hän voi osallistua edelleen perhetutkisteluun.” (Ks. myös Vartiotorni 1.10.2001 s. 16, 17.)
9 Huonekuntaan kuulumattomat sukulaiset. Vartiotornissa 15.4.1988 sivulla 28 sanotaan: ”Tilanne on erilainen, jos erotettu tai eronnut sukulainen asuu poissa kotoa välittömän perhepiirin ulkopuolella. Saattaa olla mahdollista, että tuon sukulaisen kanssa ei tarvitse olla juuri lainkaan tekemisissä. Ja jos jotkin perheasiat vaatisivatkin yhteydenottoa, niin se rajoitettaisiin epäilemättä mahdollisimman vähiin” sopusoinnussa sen Jumalan käskyn kanssa, jonka mukaan ’on lakattava olemasta jokaisen sellaisen seurassa’, joka harjoittaa syntiä katumatta (1. Kor. 5:11). Uskollisten kristittyjen on pyrittävä välttämään tarpeetonta kanssakäymistä tällaisen sukulaisen kanssa ja rajoitettava jopa liiketoimet minimiin. (Ks. myös Vartiotorni 15.11.1981 s. 29, 30.)
10 Vartiotornissa kiinnitetään huomio vielä erääseen mahdolliseen tilanteeseen: ”Entä jos lähiomainen, esimerkiksi poika tai isä tai äiti, joka ei asu samassa kodissa, erotetaan ja hän sitten haluaa muuttaa takaisin sinne? Perhe voisi ratkaista, mitä se tekee, olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi erotettu isä tai äiti saattaa olla sairas eikä enää kykene huolehtimaan itsestään taloudellisesti tai ruumiillisesti. Kristityillä lapsilla on raamatullinen ja moraalinen velvoitus auttaa. (1. Tim. 5:8) – – Se mitä tällaisessa tilanteessa tehdään, saattaa riippua eri seikoista, esimerkiksi isän tai äidin todellisista tarpeista, hänen asenteestaan ja siitä, miten huolestunut perheenpää on huonekuntansa hengellisestä hyvinvoinnista.” (Vartiotorni 15.11.1981 s. 28, 29.)
11 Lapsista samassa kirjoituksessa jatketaan: ”Joskus kristityt vanhemmat ovat ottaneet joksikin aikaa takaisin kotiin erotetun lapsen, joka on tullut fyysisesti tai tunne-elämältään sairaaksi. Mutta vanhemmat voivat kussakin tapauksessa punnita vallitsevia olosuhteita. Onko erotettu poika tullut omillaan toimeen eikä kykene nyt tulemaan? Vai haluaako hän muuttaa takaisin pääasiassa siksi, että elämä olisi helpompaa? Miten on hänen moraalinsa ja asenteensa laita? Tuoko hän ’hapatusta’ kotiin? – Gal. 5:9.”
12 Uskollisuus Jehovalle on hyödyksi. On hyödyllistä toimia sopusoinnussa Raamatussa esitetyn erottamisjärjestelyn kanssa ja karttaa katumattomia väärintekijöitä. Näin seurakunta pysyy puhtaana ja meidän voidaan nähdä pitävän kiinni Raamatun korkeista moraalinormeista (1. Piet. 1:14–16). Se suojelee meitä turmelevalta vaikutukselta (Gal. 5:7–9). Lisäksi se suo väärintekijälle tilaisuuden hyötyä täysin saamastaan kurista, joka voi auttaa häntä tuottamaan ”rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta” (Hepr. 12:11).
13 Kuultuaan erään puheen kierroskonventissa muuan veli ja hänen lihallinen sisarensa tajusivat, että heidän olisi oikaistava suhtautumistaan äitiinsä, joka asui muualla ja oli ollut erotettuna kuusi vuotta. Heti konventin jälkeen tuo mies soitti äidilleen, ja vakuuteltuaan hänelle, että he rakastivat häntä, hän selitti, etteivät he voisi enää jutella hänen kanssaan, elleivät tärkeät perheasiat sitä välttämättä vaatisi. Pian tämän jälkeen äiti alkoi käydä kokouksissa, ja myöhemmin hänet otettiin takaisin. Myös hänen ei-uskova miehensä alkoi tutkia ja meni aikanaan kasteelle.
14 Kun noudatamme uskollisesti Raamatussa esitettyä erottamisjärjestelyä, osoitamme rakkautemme Jehovaan ja annamme vastauksen Hänen pilkkaajalleen (Sananl. 27:11). Me voimme vuorostamme luottaa siihen, että Jehova siunaa meitä. Kuningas Daavid kirjoitti Jehovasta: ”Enkä minä poikkea hänen säädöksistään. Uskollista kohtaan sinä toimit uskollisesti.” (2. Sam. 22:23, 26.)
mulla kaks erotettua sukulaista.
toinen on äitini ja hänen kanssaan aina tekemisissä ku käyn etelässä mikäli hän haluaa.
toinen on pappa jonka kans aina vaihdan pari sanaa kun nään.
eikä kukaan ole kieltäny vaik asiasta tietää.
äiti kannustaa aina minua eteenpäin.
Jos noin toimit niin olet itsekin luopio. Tervetuloa joukkoon.
Et taida antaa paljoakaan arvoa jt-kirjallisuudelle. Se on kyllä mielestäni ihan hyvä juttu, mutta harvoin kukaan jt asialla kehuskelee.
että olen heidän kans tekemisissä että rauhotu...
ei se tee minusta luopiota.
tekemisissä voi olla mut järki täytyy säilyttää.
Etkös sinä lukenut tuota valtakunnanpalvelusta ollenkaan?
Kyllä ne ohjeet on aika selvät. Jos et tahdo noudattaa niitä niin et ole kovin hyvä jeppula. Jos sinua ei rankaista väärästä toiminnastasi niin seurakuntasi vanhimmat ovat lepsuja.
Vai oletko sitä mieltä, ettei uskollisen ja ymmärtäväisen orjan ohjeita tarvitse noudattaa? Jos niin ajattelet, olet luopio
mut silti en ole luopio.
ja jos jumala siitä rankaisee niin eip voi mitn.
turha syylistää...
Syyllistäminen on kivaa vaihteeksi tälleen päin.
Minut on niin pahaksi ja kuoleman ansaitsevaksi tuomittu, joten samaa lääkettä takaisin.
En tiedä miten fiksu olet, mutta ainakaan minusta sinun ei kannattaisi mainostaa netissä sitä ettet noudata seuran opetuksia. Kun henkilöllisyytesi selviää niin komitea kutsuu...
Toisaalta. Jos olisit oikein vakaumuksellinen jt, niin et edes kirjoittaisi tänne. Kesän konventeissa oikein ääneen lausuitte miten aioitte pysytellä poissa täältä. Tuntuiko se muuten hyvältä?
minun uskoa niin en olis täällä...
en lausu mitään ääneen jos en pysty elää sen mukaan...
jos minun henk. selviää jotenki täält niin se joka sen keksii niin käy myös ite täällä ja on kans vaikeuksis sitte.
ja en mainosta. ku sanon vaan mite asiat on....
ettet vain haluis minust eroon ku pelottelet ?
tietävät asiasta, mutta eivät neuvo sinua, ovat hekin luopioita, jotka eivät noudata Vartiotrnin kirjoituksia. Siellähän kielletään olemasta missään muissa asioissa luopioiden kanssa tekemisissä, paitsi ihan pakollisten, kuten perunkirjoitus ja perinnönjako tai muu laillinen syy. Aika-ajoin voi yrittää tietysti mukaan kuvioihin uudelleen.
äitini kans olen tekemisissä pari kertaa vuodes muutaman tunnin niin ei se minust luopioo tee!
En halua sinusta eroon. Enkä pelotellut mielestäni. Muistutin vain säännöistä joita sinunkin pitäisi noudattaa.
Mukavaa että kirjoitat täällä. Ihan oikeasti. Mielipiteesi voisit toki perustella tarkemmin.
Miltähän mahtaa tuntua sitten kun tajuat miten paljon olet uhrannut rajoittamalla äitisi tapaamiset muutamaan tuntiin vuodessa?
Voisin kuvitella että ketuttaa. Mutta tuokin on hatarasti raamatulla perusteltu sääntö jota pitää noudattaa koska järjestö niin vaatii.
Kai sinä tiesit, että vastuullisilla veljillä on oikeuksia ottaa selvää, mitä näillä palstoilla tapahtuu. Ja voit olla varma, etteivät he siitä joudu ongelmiin. Sen sijaan vanhimmat ylistävät heidän rohkeuttaan, kuinka he asettavat itsensä vaaraan muiden edun hyväksi.
Esimerkiksi tiedän varmaksi kierroksen 10b kierrosvalvojan (nykyään tainnut jo siirtyä muualle) tutkineen veljesseuran sisältöä ja esimerkiksi katsoneen erottamisvideoni, jotta osaisi varoittaa niistä paikallisia seurakuntia.
sanon sen suoraan..
jos muutamasta kerrasta jota äitiini nään olen luopio niin olen.
se hyvä ettei äiti koskaan ole sanonu jätä uskosi vaan aina kannustanu...
jos asia olis toisin niin en tapais enää.
odotellaan.....
700 km päästä minusta niin ehkä se rajoittaa....
olisin enemmänki jos mahdollista muista syistä
Todella hieno analyysi linkissäsi. Tämä kirjoituksesi täytyy saada sinne ja tänne vähän joka paikkaan, alueveli varmaan hoksaa kuten on kerännyt aiemmin loistavia juttuja http://www.veljesseura.org/ sivustoon, onneksi sivusto http://medlem.spray.se/aaac/uutiset.html? hokasi asian kanssa.
Analyysisi oli niin oikea ja rehellinen kuin olla voi. Toivottavasti monet jehovantodistajat lukevat sen....Ehkä Jumala vetää heitä vielä joskus, eikä Vt seura.
sama tilanne itselläni päällä. eilen lähetin veljelleni viestin, en ole kuullut hänestä melkein 2 vuoteen halaistua sanaa. kysyin vain "mitä kuuluu, pitkään aikaan ei olla nähty". vastaus tuli tänä aamuna, pitkä sepostus, missä luki pähkinänkuoressa "rakastan sua tosi paljon siskoni, mutta mun kanta on jyrkkä, eikä tällaiset kuulumisen vaihdot kuulu meidän välille, ainoastaan välttämättömät perheasiat."(mitähän ne sitten muuten olis...!!!)
"en hyväksy elämääsi erotettuna enkä tilannetta, joka johti erottamiseesi." ja pälä pälä.
teki mieli laittaa jotain todella ikävää, mutta en sitten laittanut mitään takaisin. mun perhe on ottanut tosi jyrkän kannan, mun kanssa ei voi edes juoda lasia vettä eikä syödä samassa pöydässä.. ja muuta ihan sairasta. mua ei kutsuttu veljeni häihin, koska muut jehovat saattais järkyttyä.. kaikkee ihan sairasta paskaa. kuinka tällasta jaksaa??? mä olen menossa hakemaan mielialalääkkeet ja suunnittelen kostoa kaikille jehoville. jos joku joskus eksyy mun ovelle saa puukosta. jos joku joskus selittää että uskonto on ihan harmiton ihmisen oma asia, saa myöskin puukosta. saatana. ps. mun veli on tienraivaaja ollut ja nykyään en tiedä mitä, ap se on ainakin ja naimisissa. sillähän on pullat omalta kannaltaan hyvin uunissa. se oli varmaan just lukenu sen vartsikka numeron missä tätä asiaa käsiteltiin..
Itsekin koen tuota karttelua, vaikka omat sisarukset ovat onneksi lahkon jättäneetkin.
Olin muuten tosi tiukka tuossa karttamisessa aikanani. Onneksi sisko on antanut anteeksi sen etten puhunut hänelle kymmeneen vuoteen. Hänellä on varmaan ollut aika karut oltavat kun koko iso perhe hylkäsi hänet.
Tuo karttaminen perustellaan jotenkuten raamatulla, mutta koska Suomen jt:t ovat allekirjoittaneet asiakirjan, joka kieltää kaiken uskonnon nimissä tapahtuvan syrjinnän, niin ainakin maallista lakia he säänöillään rikkovat.
Maallisten lakien rikkominen ei tosin ole koskaan ollut jt-seuralle kovin vakava juttu...
Muistan tuon tuskan, lähetin omalle veljelleni viestejä, en saanut palautetta ollenkaan, onneksi nyt hänellä alkaa myös "suksi luistaa" siinä porukassa, katsotaan jos vielä voisi olla kuin veljekset konsanaan.
Mutta älä sinä hellitä, muista että sinua rakastetaan ja olet tärkeä, yritä olla katkeroitumatta ja mene eteenpäin, aikaa se ottaa ja voimia, mutta helpottaa ajan kanssa, minä tiedän kokemuksesta.
mukava tietää että se tuska helpottaa. hyvät jatkot sinnekin..
joo, ja rakkautta olevinaan koko uskonto. ja sitten tollasta syrjintää, pahinta mahdollista.
sairasta sairasta...
huh.
Erittäin aktiivinen ja hyvin aivopesty tapaus. Pidin häntä joskus parhaana kaverinani, mutta juuri hän piti minua silmällä vanhimman käskystä. Juuri hän toimitti minut ensimmäiseen oikeuskomiteaani.
Se siitä luottamuksesta..
oli muuten pakko tirauttaa pari raivon kyyneltä lukiessani tuota hirvittävää paskaa. siis se sinun skannaamasi vt-kirjoitus. jumalauta... en ole lukenut muutamaan vuoteen noita julkaisuja, ja sieltä loisti niin hirveä aivopesu ja jt "pomojen" oman edun tavoittelu = eli pysytään järjestössä ja palvotaan "jehovaa".... aaaargh!!