Tuntuu olevan eräänlainen villitys
viherpiipertäjillä sun muilla kypäräpäillä olevan
into rakentaa kaduille ja teille töyssyjä
hidasteeksi. Arvatkaas huviksenne, mitä jatkuva
töyssyttely tekee auton alustan osille. Ja aina
saa jarrutella ja taas kiihdytellä -polttoaineen
säästöäkö? Mitenkähän esim. 10-30 vuotta sitten
pärjättiin ilman töyssyjä? Onkohan tämä sitä
samaa ylivarovaisuutta jonka varjolla koetetaan
saada kypäräpakko polkupyöräilijöille? Odottelen
kommentteja autonsa itse maksavilta, en työsuhde-
jupeilta. Meinaan jouset ja iskarit sun muut
maksavat....
viherpiipertäjillä sun muilla kypäräpäillä olevan
into rakentaa kaduille ja teille töyssyjä
hidasteeksi. Arvatkaas huviksenne, mitä jatkuva
töyssyttely tekee auton alustan osille. Ja aina
saa jarrutella ja taas kiihdytellä -polttoaineen
säästöäkö? Mitenkähän esim. 10-30 vuotta sitten
pärjättiin ilman töyssyjä? Onkohan tämä sitä
samaa ylivarovaisuutta jonka varjolla koetetaan
saada kypäräpakko polkupyöräilijöille? Odottelen
kommentteja autonsa itse maksavilta, en työsuhde-
jupeilta. Meinaan jouset ja iskarit sun muut
maksavat....
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ostin maasturin, enää ei paljon tarvitse
töyssyistä stressata!
luulet työsuhdeauton lohkeavan??
Ei se, että auto ei ole oma tarkoita sitä, että
sitä potkittaisiin surutta, kyllä
työsuhdeautostakin öljyt ja nesteet tarkistetaan,
rengaspaineista pidetään huolta, laitetaan
Sonaxia kiveniskemiin, kirotaan edessä ajavaa
löysänastaa, kun tuulilasissa napsahtaa ja
jarrutetaanihna vaan kiusaksi tehtyihin
töyssyihin.
Onko työsuhdeautoilija välttämättä juppi,
mitenkäs esim. suurten kansainvälisten yritysten
johtoportaan väki, ovatko hekin juppeja
(YUP=Young Urban Professional) mtäh?? Kyllä
meistä suurin osa on ihan tavallisia
kengänkuluttajia siinä missä kuka tahansa autonsa
itse ostava, sattuvat vain työtehtävät monesti
olevan senluonteisia, että tietynlainen
kulkuväline on välttämätön (minulla Farkku) ja
itse sellaista ei tulisi hankituksi, eikä yritys
viitsi ostaa pelkästään firmalle autoa.