peljästys/h.laaksonen

Tuhkimotar

Olen lukenut Heli Laaksosen runokirjaa ja sieltä pomin seuraavanlaisen runonpätkän (Kalimera!Heii vaa!)...frouva....jo melkke rupes rakastama yht kreikkalaist miäst/ mut sit hänel tul peljästys/ millai käy ko hän vanhenttu/ ei muist enä mittä/ ei tun enä kettä/ unhottan kaikk kiäle/ paitsi suame ossa ja Perniön murret.........

(tässä seuraavassa poimimassani säkeessä on mielestäni se juju) ; Ja eik se juur nii men?/ Samankiälisekki tääl istuva keinumekanismitualeisas/ mykkän ko kiukkankive/ kumpaki o lakanu toistas käsittämäst/ telkkaris vinku motorsport.

25

2420

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Prinz

      Kerrohan vähän lisää ajatuksistasi.

      Heli Laaksonen on itse sellainen papupata, että hän epäilemättä pitkästyy hetkessä jos ei kuule puhetta - omaansa tai muiden.

      En täysin tainnut tajuta runon rouvan logiikkaa: hän jarrutti tunteensa kun tajusi joskus vanhenevansa. Osaako hän nyt siis kreikkaa, jolla rakastettunsa kanssa kommunikoi, mutta mummona uskoo unohtavansa kaiken paitsi äidinkielensä?

      Jos kaikki mummot ja papat istuvat lopulta hoitokodissa vaiti, eikös siinä vierellä silloin saa nuokkua vaikka se hyvännäköinen kreikkalainen? Tämäkö se pointti on?

      • Tuhkimotar

        Rupesinpas aattelemaan toisesta vinkkelistä asiaa ja ajatuksesi tunteiden tukahduttamisesta tuntuu hyvinkin oikealta ajatukselta miettiessäni frouvan mietteitä. Tuo otsikko(pessimistikö olen) viittaa lähinnä siihen, että olen miettinmyt tuota mykkänä istumista. Minulle on tullut siitä mielikuvia ihmisistä kodeissaan kun : Kaikki on sanottu, puheet on puhuttu, kumpikin on lakannut toista ymmärtämästä. Telkkari pauhaa.... Ajatusta et voi toisen kanssa vaihtaa, vaikka kielenä ois suomi....


      • Prinz
        Tuhkimotar kirjoitti:

        Rupesinpas aattelemaan toisesta vinkkelistä asiaa ja ajatuksesi tunteiden tukahduttamisesta tuntuu hyvinkin oikealta ajatukselta miettiessäni frouvan mietteitä. Tuo otsikko(pessimistikö olen) viittaa lähinnä siihen, että olen miettinmyt tuota mykkänä istumista. Minulle on tullut siitä mielikuvia ihmisistä kodeissaan kun : Kaikki on sanottu, puheet on puhuttu, kumpikin on lakannut toista ymmärtämästä. Telkkari pauhaa.... Ajatusta et voi toisen kanssa vaihtaa, vaikka kielenä ois suomi....

        Tulipa mieleen oman isäpappani viimeiset vuodet. Istuimme kahdestaan saunan löylyissä, kauankin, juuri mitään sanomatta. Hiljaisuus oli molemmille luontevaa, eikä se todellakaan ahdistanut, vaan pelkästään rauhoitti. Se ei tuntunut murjotukselta tai uhmalta, vaan rennolta ja ymmärtäväiseltä äänettömyydeltä.


      • rinsessa
        Prinz kirjoitti:

        Tulipa mieleen oman isäpappani viimeiset vuodet. Istuimme kahdestaan saunan löylyissä, kauankin, juuri mitään sanomatta. Hiljaisuus oli molemmille luontevaa, eikä se todellakaan ahdistanut, vaan pelkästään rauhoitti. Se ei tuntunut murjotukselta tai uhmalta, vaan rennolta ja ymmärtäväiseltä äänettömyydeltä.

        Jos isäpappasi olisi mutissut käsittämättömiä paskat vaipoissa, sinua enää tuntematta, voisit olla eri mieltä vanhenemisesta.


      • Prinz
        rinsessa kirjoitti:

        Jos isäpappasi olisi mutissut käsittämättömiä paskat vaipoissa, sinua enää tuntematta, voisit olla eri mieltä vanhenemisesta.

        Noinko Sinulle kävi? Sorry.


      • Tuhkimotar
        Prinz kirjoitti:

        Tulipa mieleen oman isäpappani viimeiset vuodet. Istuimme kahdestaan saunan löylyissä, kauankin, juuri mitään sanomatta. Hiljaisuus oli molemmille luontevaa, eikä se todellakaan ahdistanut, vaan pelkästään rauhoitti. Se ei tuntunut murjotukselta tai uhmalta, vaan rennolta ja ymmärtäväiseltä äänettömyydeltä.

        Hei!

        Kuvailemasi on sitä "toista" hiljaisuutta. Kun yhteys on olemassa ei hiljaisuus ahdista, vaan hiljaisuudellakin voi olla monta viestiä.


    • saattaa tulla joillekin pariskunnille jo paljon aikaisemmin - ilman dementiaa.
      Onko se sitä erilleen kasvamista?

      Heli Laaksonen on (televisiossa näytettyjen haastattelujen/luettujen runojen perusteella) mielestäni sangen kiintoisa henkilö.

      Täytyy hankkia hänen tuotantoaan...

      • Tuhkimotar

        Heli Laaksosen useassa runossa on mielestäni paljon mietteitä johon voi yhtyä näin keski-ikää lähestyvän naisen vinkkelistä. Varmasti kaikille muillekin, runot kaiketi avautuvat jokaiselle omalla tavallaan.


      • (.)Y(.)
        Tuhkimotar kirjoitti:

        Heli Laaksosen useassa runossa on mielestäni paljon mietteitä johon voi yhtyä näin keski-ikää lähestyvän naisen vinkkelistä. Varmasti kaikille muillekin, runot kaiketi avautuvat jokaiselle omalla tavallaan.

        Elämä o lamppan kamppamist
        nii järkevä
        nii mukava
        niin tarppelist.

        Prologi teoksessa
        Heli Laaksonen: Pulu uis, runoja

        http://www.videoframe25.net/projektit/laaksonen/kuvat/runonnimi.htm

        Ihminen kasva,
        ihminen vanhene
        nii yhtäkkiste.

        Kaik jää taa,
        hiukan tärrä mennesäs
        ko junast purotettu
        markkinpallo.

        Prologi teoksessa
        Heli Laaksonen: Raparperisyrän, runoja


      • Tuhkimotar
        (.)Y(.) kirjoitti:

        Elämä o lamppan kamppamist
        nii järkevä
        nii mukava
        niin tarppelist.

        Prologi teoksessa
        Heli Laaksonen: Pulu uis, runoja

        http://www.videoframe25.net/projektit/laaksonen/kuvat/runonnimi.htm

        Ihminen kasva,
        ihminen vanhene
        nii yhtäkkiste.

        Kaik jää taa,
        hiukan tärrä mennesäs
        ko junast purotettu
        markkinpallo.

        Prologi teoksessa
        Heli Laaksonen: Raparperisyrän, runoja

        Nyt pittä meikämuorin ruvent olema varovaine omas ajatuksesas, Jos ruppe liia syvällisest ajattelema ihmise vanhenemist semmotten kaut ett kaik jää taa.......Voi alkaa masentaa. Tahi sitten pitää antaa itsellensä lisää aikaa ajatuksen miettimiseen. Asioissa on monta puolta.....


      • (.)Y(.)
        Tuhkimotar kirjoitti:

        Nyt pittä meikämuorin ruvent olema varovaine omas ajatuksesas, Jos ruppe liia syvällisest ajattelema ihmise vanhenemist semmotten kaut ett kaik jää taa.......Voi alkaa masentaa. Tahi sitten pitää antaa itsellensä lisää aikaa ajatuksen miettimiseen. Asioissa on monta puolta.....

        Jos, liikaa ajattelee.. niinko täskin.. :DD


        Korinhoito-oppi naisil

        Naisil o tapana tehrä usse asjoi vaikkiamma
        kaut. Sen takia heijä tuliski otta oppi miähist,
        niihee pääsisivä mones asjas paljo helpommal ja
        säästäsivä itteäs, hermojas ja muittenki hermoi.

        Muutama korinhoitto liittyvä onkelmatilanne ja
        kummotto nee ratkasta:

        Olej juur syänyt jukurti ja roskapussi o iha
        täys. Mitä mää tee?
        - Lait tyhjä purkki tiskipöyräl. Jät lusikka
        purkki.

        Mää söi lämpimä ruua ja mul o likane lautane ja
        maitolasi. Mitä mää teen?
        - Lait astiat tiskipöyräl tai tiskialttasse.

        Tiskipöyt o täyn tyhji jukurttipurkkei ja astiat
        ei mahru. Mitä nyy?
        - Tyän roski hiuka sivummal. Jos tääkä ei aut,
        vie likaise astia takasi ruakpöyttä.

        Ku mää vei astioi takasi pöyttä mää huamasi, et
        maitotölkki o tyhjä. Roskapussi o täyn, samate
        tiskipöytä. Mitä mää teen tölkil?
        - Lait see tiätyste jääkaappi. Siälhä
        maitotölkei piretä.

        Mää ottasi tuaremehu, mut kaik lasi ova likasena
        tiskialttas. Mitä mää tee?
        - Juas suara tölkist

        Tölki nokka ol lytys ja mehu loraht lattial.
        Pitäsik tehrä jotta?
        - Pyyhkäs enimmä sukam pohja.

        Nyy suka ova märä ja tunttu tahmialt.
        - Riisu suka ja jät nee lattial mehutahra viäre.
        Hae kaapist uure suka.

        Mää el löyr kaapistan yhtä puhtai sukki. Mää
        tahro suka jalkkasan, ku mää makka sohval ja
        kato elokuva. Mikä avuks?
        - Eti lattialt vähemmä likase, kuiva suka.

        Sohval o suur kasa vaattei enkä mää mahru eres
        istuma, makaamisest puhumattaka. Viänk mää
        vaatte kaappi?
        - Älä viä. Yht hyvi sää vois siirttä nee
        nojatuali. Jos nojatuoli o täys, purot koko kasa
        lattial.

        Kämpäs o kumma haju. Mää luule, et se tule
        tiskialtaast. Mitä sil pitäsis tehrä?
        - Ava keittiö akkuna hiuka. Jos ilma ei tunnu
        raikastuva, lähre ite ulos. Vaik iltakaljal.

        Palatessas es sää enä huomaa mittä haju.


        (Alkuperäinen teksti: Veera Nieminen)

        - Murrekäännös: Heli Laaksonen


      • (.)Y(.)

        Sil ko lähte uut alkku kohre

        Ota käpy pois kenkäst
        Kaar vesi pois saappast
        Nost ämpär silmiltäs
        Jua kuppis tyhjäks.

        Ol ilone
        Ol valone
        Ol pulune.

        Älä lait kät sirkkeli
        Älä purot kirvest kintuil
        Älä unhota kotti avamei
        Älä karota annetui syrämei.

        Viä roskapussi mennesäs.

        Heli Laaksonen, Raparperisyrän 2002


      • Tuhkimotar
        (.)Y(.) kirjoitti:

        Jos, liikaa ajattelee.. niinko täskin.. :DD


        Korinhoito-oppi naisil

        Naisil o tapana tehrä usse asjoi vaikkiamma
        kaut. Sen takia heijä tuliski otta oppi miähist,
        niihee pääsisivä mones asjas paljo helpommal ja
        säästäsivä itteäs, hermojas ja muittenki hermoi.

        Muutama korinhoitto liittyvä onkelmatilanne ja
        kummotto nee ratkasta:

        Olej juur syänyt jukurti ja roskapussi o iha
        täys. Mitä mää tee?
        - Lait tyhjä purkki tiskipöyräl. Jät lusikka
        purkki.

        Mää söi lämpimä ruua ja mul o likane lautane ja
        maitolasi. Mitä mää teen?
        - Lait astiat tiskipöyräl tai tiskialttasse.

        Tiskipöyt o täyn tyhji jukurttipurkkei ja astiat
        ei mahru. Mitä nyy?
        - Tyän roski hiuka sivummal. Jos tääkä ei aut,
        vie likaise astia takasi ruakpöyttä.

        Ku mää vei astioi takasi pöyttä mää huamasi, et
        maitotölkki o tyhjä. Roskapussi o täyn, samate
        tiskipöytä. Mitä mää teen tölkil?
        - Lait see tiätyste jääkaappi. Siälhä
        maitotölkei piretä.

        Mää ottasi tuaremehu, mut kaik lasi ova likasena
        tiskialttas. Mitä mää tee?
        - Juas suara tölkist

        Tölki nokka ol lytys ja mehu loraht lattial.
        Pitäsik tehrä jotta?
        - Pyyhkäs enimmä sukam pohja.

        Nyy suka ova märä ja tunttu tahmialt.
        - Riisu suka ja jät nee lattial mehutahra viäre.
        Hae kaapist uure suka.

        Mää el löyr kaapistan yhtä puhtai sukki. Mää
        tahro suka jalkkasan, ku mää makka sohval ja
        kato elokuva. Mikä avuks?
        - Eti lattialt vähemmä likase, kuiva suka.

        Sohval o suur kasa vaattei enkä mää mahru eres
        istuma, makaamisest puhumattaka. Viänk mää
        vaatte kaappi?
        - Älä viä. Yht hyvi sää vois siirttä nee
        nojatuali. Jos nojatuoli o täys, purot koko kasa
        lattial.

        Kämpäs o kumma haju. Mää luule, et se tule
        tiskialtaast. Mitä sil pitäsis tehrä?
        - Ava keittiö akkuna hiuka. Jos ilma ei tunnu
        raikastuva, lähre ite ulos. Vaik iltakaljal.

        Palatessas es sää enä huomaa mittä haju.


        (Alkuperäinen teksti: Veera Nieminen)

        - Murrekäännös: Heli Laaksonen

        Ensilukemani jälkeen pitää sanoa, että löysin sanoista totuuden jyvän


      • että kiitos, kun laitoitte noita ihania runoja muidenkin iloksi:D


    • niisku-myy46

      mitään selvää Laaksosen runoista. Tai tietysti ajan kanssa. Kun lukee tekstin 15 kertaa alusta loppuun. Ensin keskityt tekstin lukemiseen, sitten vasta oivallus ja kuka ties mietteet, joita teksti tuopi pääkoppaan. Näin se meneepi.

      • Tuhkimotar

        Riimittäisitkö savoksi.
        Ois kiva lukea.


      • (.)Y(.)

    • tuffe

      LEHM JA KOIV

      Mää tahro olla lehm koivu al.

      Mää en tahro olla luav.
      Mää en tahro oppi uut taitto-ohjelma.
      Mää en tahro selvittä äit-tytär suhret.
      Mää en tahro viärä sitä kirjet posti.
      Mää en tahro soitta Kelan tätil.
      Mää en tahro muista
      yhtäkän pin-koori.

      Antakka mu olla lehm koivu al.
      Viäkkä mu väsyne nahk
      kamarim permanol,
      kakluni ette.

      Se oli siis Heli Laaksonen :) Joskus vaan olen juuri noin väsynyt.

      • (.)Y(.)

        Mummuks tahtomine


        Tule viäl semne aamu,
        ko mää herä ilman kello oikke aikasi,
        keitän ittelän kaffet,
        polje Monarki kans kaupunkil,
        ole oven taka vartomas ko L. Lehtose
        Leninkiliikke myyjäfrouva tule töihi,
        päästä munt sisäl,
        autta valikoittema heijä suurimma,
        vaaliampunaisimma pualpunttisimma aluhousu,
        Aurjoefärisek kunnollise tukisuka
        ja merinovillaep polvelämmittime,
        naapurkaupast peessik kenkä
        ja paffilaatikoruskia poplari.

        Mää haise eukalyptukselt,
        viäm pal tila takapenkil,
        hymyilen ko suamempystykorva,
        mut kiältäyryn kaikest,
        sano: emmää muist,
        emmää jaks,
        emmää ol ikä ennenkä,
        ko mää olen tottunu juur näi.

        Enkä meina pualtvuassatta orotta.

        - Heli Laaksonen, Raparperisyrän s. 21

        Eiiiii kaiiiiii?.. :DDDDD


      • "Lehmät juttelevat - tai siis ammuvat - paikallisilla murteilla, kielitutkijat ovat huomanneet.

        Lehmien ammuut poikkeavat suuresti toisistaan asuinpaikan mukaan. Esimerkiksi Länsi-Britanniassa laiduntavilla lehmillä on selvä Somersetin aksentti. Ne ammuvat leveästi: muu-arr, pikemminkin kuin pelkkä muu.

        Tutkijoiden mukaan lehmät omaksuvat omistajiensa murteen ja saattavat jopa opettaa sen jälkeläisilleen. Jos omistaja juttelee karjalleen tai puhuu eläintensä lähistöllä, nämä matkivat vaistomaisesti puheen nuottia".

        Tämä tänään Iltsarissa.

        Lehmillä ja ihmisillä taitaakin olla ihan oikeasti yhteisiä piirteitä;)))


      • Tuhkimotar

        Välillä on oikeasti olo, ettei mitään tahtois


      • Tuhkimotar
        (.)Y(.) kirjoitti:

        Mummuks tahtomine


        Tule viäl semne aamu,
        ko mää herä ilman kello oikke aikasi,
        keitän ittelän kaffet,
        polje Monarki kans kaupunkil,
        ole oven taka vartomas ko L. Lehtose
        Leninkiliikke myyjäfrouva tule töihi,
        päästä munt sisäl,
        autta valikoittema heijä suurimma,
        vaaliampunaisimma pualpunttisimma aluhousu,
        Aurjoefärisek kunnollise tukisuka
        ja merinovillaep polvelämmittime,
        naapurkaupast peessik kenkä
        ja paffilaatikoruskia poplari.

        Mää haise eukalyptukselt,
        viäm pal tila takapenkil,
        hymyilen ko suamempystykorva,
        mut kiältäyryn kaikest,
        sano: emmää muist,
        emmää jaks,
        emmää ol ikä ennenkä,
        ko mää olen tottunu juur näi.

        Enkä meina pualtvuassatta orotta.

        - Heli Laaksonen, Raparperisyrän s. 21

        Eiiiii kaiiiiii?.. :DDDDD

        Kiitos sinulle näistä runoista mitä olet kirjoitellut.
        Minä tiedän mitä jälkikasvulta joululahjaksi pyytelen. Elikäs ensi jouluna sydän on raparperia


      • Tuhkimotar
        Minea44 kirjoitti:

        "Lehmät juttelevat - tai siis ammuvat - paikallisilla murteilla, kielitutkijat ovat huomanneet.

        Lehmien ammuut poikkeavat suuresti toisistaan asuinpaikan mukaan. Esimerkiksi Länsi-Britanniassa laiduntavilla lehmillä on selvä Somersetin aksentti. Ne ammuvat leveästi: muu-arr, pikemminkin kuin pelkkä muu.

        Tutkijoiden mukaan lehmät omaksuvat omistajiensa murteen ja saattavat jopa opettaa sen jälkeläisilleen. Jos omistaja juttelee karjalleen tai puhuu eläintensä lähistöllä, nämä matkivat vaistomaisesti puheen nuottia".

        Tämä tänään Iltsarissa.

        Lehmillä ja ihmisillä taitaakin olla ihan oikeasti yhteisiä piirteitä;)))

        Kyl ovat lehmäkki viissai.
        Paremppi ova oppima uussi kieli ku ihmine ikänästä.
        Mut kyl täs viiaus kovastenki pääsä kasva, ku näit sivui lukke. Suuri tattis sulle ja lystyy viikonloppuu


      • (.)Y(.)

      • Tuhkimotar

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen

      Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️
      Ikävä
      66
      2288
    2. Onko kaivattusi

      kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.
      Ikävä
      38
      1883
    3. Viulu vaiennut

      Eikö pisnikset suju ? Vai miksi pahin yrittäjä vouhka on "kadonnu" maan alle. 🤣
      Suomussalmi
      24
      1578
    4. Vanhuksen varpaankynsien leikkaus 89 euroa...

      Huh huh.......Parturikäynti olisi varmasti ollut 250 euroa? Kallis on suomi nykyään.
      Maailman menoa
      171
      1550
    5. Anne Kukkohovi. Myy likaisia alushousujaan.

      Kuka ihme ostaa jonkun naisen likaisia alushousuja, menee lujaa kyllä tälläkin housujen myyjällä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      90
      1318
    6. Nainen, sellaista tässä ajattelin

      Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost
      Ikävä
      184
      1214
    7. Kauanko skuutteja on siedettävä? Ei tietoa liikennesäännöistä, ajellaan miten sattuu ja missä vain.

      Kauanko on kestettävä sähköpotkulautojen terrorismismia? Niillä ajelevat eivät tiedä, tai jos tietävätkin, niin eivät vä
      Maailman menoa
      111
      1135
    8. Kyllä tekee kipeää

      Luopua kaikesta mitä on elämässä saavuttanut😞 ei vaan ole enää yhtäkään hiljaista vuorokautta🤬
      Ikävä
      24
      1130
    9. En mä tiedä mitä tapahtuu

      siis tykkäisitköhän musta oikeasti. Ehkä oot pelannu liikaa rahapelejä, ehkä rakastat tyhjiä arpoja.
      Ikävä
      9
      952
    10. Luotatko kaivattuusi?

      Jos et, mistä kiikastaa?
      Ikävä
      77
      949
    Aihe