tuli kaverin kanssa lyötyä vetoa ja hän väitti että ilmastointi vie litran bensaa sadalla km:lla. Minulla on 2 litran HOnda automaatti-ilmastoinnilla ja kokeilin eilen kun ajoin 300 km ja illalla takaisin. Meno matkalla perillä auton ajotietokone näytti 7,2 litraa/100km. Laitoin tulomatkalla automaatin päälle ja ajelin noin suurinpiirtein samoin kuin aamulla ja katsoin kotipihassa niin näyttö kertoi 7,2 litraa/100km. Onko ajotietokoneen lukema luotettava kun noin maalaisjärjellä voisi kuvitella että ilmastointilaite vie energiaa mutta ilmeisesti asia ei ole sittenkään näin tai sitten se on niin vähäistä? Oli sen verran lämmin(24C) että ilmastointi oli päällä koko 4 tunnin ajan.
Miten on, menikä 100 euroa vai peräti saanko sellaisen?
Miten on, menikä 100 euroa vai peräti saanko sellaisen?
Vastaukset 12
Vanhimmat
kuin litran. Noin 0.5 litraa sataselle 25 C lämpötilassa. Ei se ilmastoinnin kompura ole läheskään koko aikaa päällä.
En ole yhteenkään autoon tutustunut, joten en voi väittää varmasti.
Yleensähän tuo kompura pyörii hihnalla. Se siis pyörii vaikka ilmastointi ei olisikaan päällä. Siinä on (ilmastoinnin poissa ollessa) vapaakierto päällä. Eli kompressori ei tee painetta. Silloin kompuran ei ahdista ja pyöriminen on vähän energiaa vievää. Ilmastoinnin kompura on siis aina päällä (paitsi jos hihna on poikki).
En tosiaan tiedä yhtään autoa jossa kompuraa pyöritettäisiin erillisellä sähkömoottorilla.
Kuitenkin asiaan:
Enemmän polttoaineen kulutukseen vaikuttaa kaasujalan raskaus kuin ilmastoinnin päällä pitäminen. Silloinkin puhutaan alle 0.5l/100km.
Tietääkseni ilmastointia käytetään autoissa kahdella tavalla.
Tapa 1: Kompura pyörii vain silloin, kun tarvitaan jäähdytystä.
Tapa 2: Kompura pyörii koko ajan. Jos viileää ilmaa ei tarvita, jäähdytetty ilma tuodaan hyttiin lämmityskennon kautta.
Tapa 2 on parempi, koska jäähdyttäminen kuivattaa ilman. Tämä näkyy hyvin syksyllä, kun auton ikkunat pysyvät kirkkaina vaikka ulkona olisi kostea ilma. Ilman ilmastointia ikkunat menevät herkemmin huuruun. Tätä tapaa käyttävissä autoissa kompressorin saa kuitenkin kytkettyä pois päältä erillisellä napilla.
Tapaa 1 pitää käyttää silloin, kun autossa on tehoton moottori. Esimerkiksi Ka:ssa on (ainakin ollut) sellainen systeemi, että ilmastointikompressori kytkeytyy pois päältä, kun kaasun painaa pohjaan. Näin moottorista saatava teho hiukan nousee, koska ilmastointi ei ole sitä syömässä.
Missään autossa ei kompressori pyöri pakkasella. Tällöin nimittäin ilmasta tiivistyvä kosteys härmistyisi suoraan jääksi jäähdytyskennoon, mikä tukkisi kennon.
Omassa viestissäni kirjoitin kompressorin pyörimisestä vaikka olisi pitänyt kirjoittaa ilmastoinnin päälläolosta.
Ei pyöri kompura ainakaan minun autossa, jossa on magneettikytkin, joka vapauttaa kompuran pyörimästä, kun ilmastointi sammutetaan. Vain hihnapyörä pyörii ja kun ilmastointi laitetaan päälle alkaa kompura pyöriä, kun magneettikytkin ottaa kiinni.
"Missään autossa ei kompressori pyöri pakkasella. Tällöin nimittäin ilmasta tiivistyvä kosteys härmistyisi suoraan jääksi jäähdytyskennoon, mikä tukkisi kennon."
Hieman ihmettelen tuota. Ensinnäkin pakkasella absoluuttinen ilmankosteus on paljon pienempi kuin lämpimällä ilmalla. Ja toiseksi autoni ohjekirjassa lukee, että ilmastointia on käytettävä päällä vähintään kuukauden välein, ettei tiivisteet kuivaisi. Joudunko ajamaan autoni etelä-eurooppaan joka talvikuukausi, että voin käyttää ilmastointiani?
Jos ilmastointi ei ole päällä, pidetään tod.näk. puhallinta suuremmalla (laturi vie enemmän p-ainetta) ja ikkunoita auki (ilmanvastus kasvaa). Muistelen tutkimuksen, jossa päädytään yksi yhteen lopputulokseen.
"Ensinnäkin pakkasella absoluuttinen ilmankosteus on paljon pienempi kuin lämpimällä ilmalla."
Niinhän se on, mutta kosteutta siinä ilmassa silti on. Talvella ilman suhteellinen kosteus on 100 % tai lähellä sitä. Näin ollen pienikin lämpötilan lasku johtaa heti härmistymiseen. Sen vuoksi pakkasen kiristyessä joka paikka menee kuuraan. Saman ongelman kanssa painiskelevat myös ilmalämpöpumppujen valmistajat. Niillähän talvella siirretään lämpöä ulkoa sisään. Tällöin ulkoyksikköön härmistyy jäätä, jota pitää sähköllä sulatella.
"Ja toiseksi autoni ohjekirjassa lukee, että ilmastointia on käytettävä päällä vähintään kuukauden välein, ettei tiivisteet kuivaisi. Joudunko ajamaan autoni etelä-eurooppaan joka talvikuukausi, että voin käyttää ilmastointiani?"
Voit ajaa Etelä-Eurooppaan, jos haluat. Helpompi tapa on viedä auto parkkihalliin, jos itsellä ei ole (puoli)lämmintä autotallia. Riittää, kun lämpötila on muutaman asteen nollan yläpuolella. Muista, että Suomessa myytävät autot tehdään Keski-Euroopassa tai sitä etelämpänä. Niillä seuduilla ei ole kuukausien jatkuvaa pakkasta, joten ongelmaa ei siellä synny.
ainakin Opelissa vielä -4:n asteen pakkasella.
l/100km on ensinnäkin täysin väärä mittayksikkö ilmastoinnin aiheuttamalle kulutuslisälle, sillä se pitäisi mitata l/h muodossa. Se l/100km kulutus kun vaihtelee riippuen minkälaista ajoa autolla tekee, mutta kulutus suhteessa aikaan pysyy tasaisemmin samana.
Sama pätee ajovaloihin ja muihin sähkölaitteisiinkin autossa.
Sen mitä itse kesän alussa ennen helteitä testasin tuota huvikseni, niin tankkaamalla eroa en saanu mitatuksi. Ajoin n. 3600km eli 900km siivun kerrallaan neljällä tankkauksella. 2 tankkausta ajoin ilman ilmastointia ja kaksi se päällä. Kulutus oli tankkauksilla mitattuna aina sama 8.0l/100km. Ulkolämpötila vaihteli 3 - 22C välillä, mutta toki tuuliolot yms vaihtelivat. Tuo 8l/100km on ollut kesäajan kulutus tässä autossa jo jonkin aikaa ja sama kulutus on jatkunut helteiden alettuakin. Pari keikkaa on ollut poikkeuksena eli kun vedin kärryä perässä lähes tankillisen ajan oli kulutus 8,5l/100km ja kesän virvokkeiden hakureissu Tallinnaan kulutti myös 8,4l/100km. Nämä notkaukset voi laittaa kuitenkin lastin/vedettävän massan piikkiin.
Eli jotta tuo kaverisi väittämä pitäisi paikkansa niin omassa autossani mittaaman kulutuksen olisi hellejaksolla pitänyt olla huomattavasti suurempi kuin esim. viime kesänä ja ennen hellettä tänä kesänä. Näin ei kuitenkaan ole tankkauksien perusteella. Eikä 1l/100km hajontaa kulutukseen saa kovin helpolla, sillä parin tonnin painoinen lastikin autossa vain lisäsi kulutusta 0,5l/100km.
Sen mitä itse arvioisin ilmastoinnin kulutuslisäksi on 0,1-0,2l/h - ainakin dieselillä. Tämä perustuu siihen mitä olen testaillut parin eri automallin ajotietokoneen kulutuksen käyttäytymistä kun pakottaa ilmastoinnin helteellä pois päältä auton seistessä paikallaan ja ilmoittaen kulutuksen muodossa l/h. Tuo kulutuslisä ei näy l/100km kulutuksessa kovin suurena muutoksena, paitsi jos ajo on ruuhkassa matelua, jolloin 100km ajoon käytetty aika lisääntyy ja sitä kautta ilmastoinnin kulutusta lisäävä vaikutus.
Suomessakin näkyvä sarja Myytinmurtajat tätä testasivat joskus myös jenkki-autoilla, mutta heillä oli pieni lapsus testissä, eli ilmastoitua autoa jäähdytettiin kuin pakastinta, jolloin kuskikin istui siellä toppatakissa kesällä. Tuo ei oikein vastaa normaalia käyttöä ilmastoinnille, joten miten tuohon kulutustestiin voisi luottaa :)
Toki testissä heillä oli tarkoitus vertailla kumpi kuluttaa polttoainetta enemmän ikkunat auki ajo vaiko ilmastoinnin käyttö. Tulos oli, että ilmastointi hitaammilla nopeuksilla lisää kulutusta enemmän (en muista enää paljonko kun oli mpg muodossa kulutukset), mutta suuremmilla nopeuksilla taas ikkunoiden auki olo lisää ilmanvastusta ja sitä kautta kulutusta (tähän tuli korjaus vasta myöhemmissä jaksoissa kun palaavat aiheen pariin uudelleen).
Eli yhteenvetona sanoisin, että 1l/100km on kulutuksen lisäys vain jos matelet tuntikausia ruuhkassa hellesäällä. Muutoin kulutuksen lisäys on huomattavasti pienempi.
Taannoin Tuulilasi-lehdessä oli tartuttu tähän kysymykseen.
Ilmastointi nieli bensaa keskimäärin 0,375 litraa tunnissa.
Eli olette molemmat oikeassa: jos siis ajaa 100 km matkan 30 km/h nopeudella, niin ilmastointi vie yli litran polttoainetta. Mutta jos nopeutta nostaa yli polkupyöränopeuden, niin kulutus jää alle litraan :)
Auton liikkumista estävät tekijät ovat vain ja ainoastaan vierimisvastus ja ilmanvastus, jos ajetaan tasamaalla. Aja joskus sama pätkä tasamaalla vakionopeussäätimen avulla edestakaisin. Jo pienelläkin tuulella, esim. 5 m/s huomaat selvän eron kulutuksessa.