-miten on ?
-kun elät päivittäistä arkielämääsi koetko sitä että sinun sisäinen mailmasi ja henkesi janoaa Jumalan puoleen ja rukoilee sekä huokailee, sanomattomin huokauksin Jumalan, puoleen ?
-on vallan eri asia että menet esim.polvirukoukseen tms, alat järjelläsi, tietoisesti, rukoilla joidenkin asioiden, puolesta, Jumalan edessä !
-kaikki rukous on silti hyvää ja pääasia että sitä on !
-mutta jos Pyhä Henki on elävänä meissä, niin varmasti koemme kuinka Hän rukoilee puolestamme sekä asioiden puolesta, joita emme edes itse ymmärrä emmekä, tajua...ja kiitos Jumalalle että näin on !
-kunpa olisimmekin kaikki rukoilevia ihmisiä hengeltämme ja mieleltämme sekä sielultamme ja myöskin lihamme, puolesta !
-kun elät päivittäistä arkielämääsi koetko sitä että sinun sisäinen mailmasi ja henkesi janoaa Jumalan puoleen ja rukoilee sekä huokailee, sanomattomin huokauksin Jumalan, puoleen ?
-on vallan eri asia että menet esim.polvirukoukseen tms, alat järjelläsi, tietoisesti, rukoilla joidenkin asioiden, puolesta, Jumalan edessä !
-kaikki rukous on silti hyvää ja pääasia että sitä on !
-mutta jos Pyhä Henki on elävänä meissä, niin varmasti koemme kuinka Hän rukoilee puolestamme sekä asioiden puolesta, joita emme edes itse ymmärrä emmekä, tajua...ja kiitos Jumalalle että näin on !
-kunpa olisimmekin kaikki rukoilevia ihmisiä hengeltämme ja mieleltämme sekä sielultamme ja myöskin lihamme, puolesta !
Vastaukset 2
Vanhimmat
Rukous on kuin hengittämistä; se on välttämätöntä ja arkielämässä työn ja touhun keskellä yhtä huomaamatonta kuin hengitys. Sisimpämme kuin huudahtelee Isän puoleen ja "jutustellen" Hänen kanssaan. Tämä on sitä, mistä Paavali sanoo: "Rukoilkaa lakkaamatta!"
Olen hieman ihmeissäni, että aloituksesi alla ei ole yhtään kannanottoa ja vastausta. Onko tämä merkki siitä, että todellista rukouselämää on kovin vähän? En tiedä. Mutta uudestisyntynyt sydän jutustelee jatkuvasti Isänsä kanssa, myös ulkopuolella tietoisen rukouksen, joissa anomme tai kiitämme Herraa.
Oletko huomannut, että toisinaan, aivan yllättäen, sisimpämme palvoo Jeesusta Kristusta. Se vaan kumpuaa sisältämme ja on suloista huomata, että sydämenihän palvoo Kuningasta.
-ihmetellyt että kovin on vähän kannanottoja tähän asiaan..eikö täälä sitten olekkaan uskovia jne?
-olen huomannut saman asian että srjessa aivan muuta asiaa touhutessa henkeni rukoilee jonkin asian puolesta, samoin on kiitoksen kanssa:-)
-valitettavasti vain ainakin minä olen niin perin huono kilvoittelija taivaan, tiellä, mutta jos Jumalan Suuresta Armosta, kerran perille, kostuisi !
-joskus tuntee sellaista valtavaa tarvetta rukoilla jonkin asian puolesta ja sitten on niitäkin päiviä kun kaikki tuntuu olevan niin perin vaikeaa ja kaikissa pikkuasioissakin, vastustaa niin tavattomasti, aivan kuin pikkupiruja olisi kynsineen joka välissä, vastustamassa, kaikkea mahdollista, töissäkin jne.
-joskus tähän auttaa kun käskee saatanaa väistymään, oikein ääneen Jeesuksen nimessä ja Veressä !
-tietenkin on tilanteita että ei voi ääneen möläyttää, mutta ainakin mielessään !Ja se on auttanut, Kiitos Herran nimelle !