Tutkin työkseni luonnontiedettä. Tarkemmin sanottuna fysiikkaa. Minun on aina ollut hyvin vaikea hyväksyä sitä että tiede-sanaa täytyy käyttää poliittisten tai uskonnollisten aatteiden tukena.
Naistutkimus on vaan yksi kyseenalainen humanistinen ala mutta varsinkin sen tieteellinen arvo on yksi kyseenalaisimmista. Perinteisesti tieteelle on pitänyt asettaa ainakin seuraavat kriteerit:
1. Tieteenalassa täytyy olla mukana kokeellisuus ja toistettavuus. Asioita pitää pystyä mittaamaan tai vaikkapa näkemään, jotta jotain päätelmiä voitaisiin tehdä. Ei riitä että arvostettu tieteenharjoittaja julistaa miesten olevan raiskaajia. Itse en ikinä uskaltaisi julkaista/julistaa jotain totuutena ilman huolellista käytännön tutkimusta ja sitä kautta saatuja kiistattomia todisteita. Oikeissa tieteissä tuollaisen väitteen heittänyt tutkija menettää uskottavuutensa.
2. Todellisen tieteen harjoittajat muodostavat yhdessä melko objektiivisen kannan asioihin. Monet naistutkimuksen harjoittajat ovat avoimesti leimanneet itsensä feministeiksi. Jotta naistutkimus voisi muodostaa tieteellisen pohjan, sen tutkijakuntaan täytyisi kuulua myös toisen ääripään ajattelijoita eli sovinisteja. Tieteessähän oikean tiedon löytäminen on tärkein päämäärä eikä siihen päästä siten että asioita katsellaan vain yhdeltä kantilta. Tutkittavat asiat ovat usein kuin kartta. Jos kaikki menevät yhtä reittiä, muut (ehkä paremmat) reitit jäävät tutkimatta eikä parhaaseen totuuteen päästä. Naistutkimuksessa on usein vastaukset valmiina ja niihin haetaan enään todistuksia.
Toisaalta tässä yhteiskunnassa sana "tiede" on kokenut niin voimakkaan inflaation että shampootakin voidaan surutta mainostaa tyyliin: "tieteelliset tutkimukset osoittavat että...".
Naistutkimus on vaan yksi kyseenalainen humanistinen ala mutta varsinkin sen tieteellinen arvo on yksi kyseenalaisimmista. Perinteisesti tieteelle on pitänyt asettaa ainakin seuraavat kriteerit:
1. Tieteenalassa täytyy olla mukana kokeellisuus ja toistettavuus. Asioita pitää pystyä mittaamaan tai vaikkapa näkemään, jotta jotain päätelmiä voitaisiin tehdä. Ei riitä että arvostettu tieteenharjoittaja julistaa miesten olevan raiskaajia. Itse en ikinä uskaltaisi julkaista/julistaa jotain totuutena ilman huolellista käytännön tutkimusta ja sitä kautta saatuja kiistattomia todisteita. Oikeissa tieteissä tuollaisen väitteen heittänyt tutkija menettää uskottavuutensa.
2. Todellisen tieteen harjoittajat muodostavat yhdessä melko objektiivisen kannan asioihin. Monet naistutkimuksen harjoittajat ovat avoimesti leimanneet itsensä feministeiksi. Jotta naistutkimus voisi muodostaa tieteellisen pohjan, sen tutkijakuntaan täytyisi kuulua myös toisen ääripään ajattelijoita eli sovinisteja. Tieteessähän oikean tiedon löytäminen on tärkein päämäärä eikä siihen päästä siten että asioita katsellaan vain yhdeltä kantilta. Tutkittavat asiat ovat usein kuin kartta. Jos kaikki menevät yhtä reittiä, muut (ehkä paremmat) reitit jäävät tutkimatta eikä parhaaseen totuuteen päästä. Naistutkimuksessa on usein vastaukset valmiina ja niihin haetaan enään todistuksia.
Toisaalta tässä yhteiskunnassa sana "tiede" on kokenut niin voimakkaan inflaation että shampootakin voidaan surutta mainostaa tyyliin: "tieteelliset tutkimukset osoittavat että...".
Vastaukset 55
Vanhimmat
..ilmoitan, että luonnontieteellinen tutkimus on yhtälailla huuhaata kuin feministinenkin..
..yhteiskuntatieteissä, ihmistieteissä, voi hyvä tutkimus olla sellainen, joka on toistettavissa ja josta eri tutkijat voivat hyvällä tahdolla olla yhtäkin mieltä..
..mutta ei luonnontiede ole sen kummallisempaa kuin ihmistiedekään, ihmisten keksintö sekin on, eivät taivaankappaleet ja erilaiset möhkäleet, joita esineiksi nimitämme, ole sinällään olemassa, vaan olemme keksineet ne ihan itse, siis sellaisina kuin ne kullekin meistä esiintyvät..
..minä en taas ymmärrä sitä, mitä muuta varten asioita pitäisi tutkia kuin juuri päätöksentekoa varten..
..se on sitten jo monimutkaisempi juttu, kenen päätöksiä varten tietoa pitäisi tuottaa, siis kenen intressiä pitäisi palvella..
..kuuluisa nollatutkimus lienee sitten sitä, ettei tutkimus palvele mitään intressiä..
"yhteiskuntatieteissä, ihmistieteissä, voi hyvä tutkimus olla sellainen, joka on toistettavissa ja josta eri tutkijat voivat hyvällä tahdolla olla yhtäkin mieltä.. "
Kyllä varmaan kun kaikki tutkijat ovat jo lähtökohdiltaan samaa mieltä. Todettiinhan natsisaksassakin aikoinaan vaikka mitä ja tutkijat olivat täysin yksimielisiä asioista. Luonnontieteen teoriat ovat ainoastaan tarkentuneet vuosisatojen aikana. Luonnontieteissä tiedeyhteisön yleisesti hyväksymät lait ovat säilyneet, eikä niitä ole koskaan kumottu. Kappaleet tippuvat maahan aina samalla nopeudella. Teoriat vain tarkentuvat.
"mutta ei luonnontiede ole sen kummallisempaa kuin ihmistiedekään, ihmisten keksintö sekin on, eivät taivaankappaleet ja erilaiset möhkäleet, joita esineiksi nimitämme, ole sinällään olemassa, vaan olemme keksineet ne ihan itse, siis sellaisina kuin ne kullekin meistä esiintyvät.."
Ei luonnontiede olekaan sitä että nimetään esineitä. Esineiden nimillä ei sinänsä ole merkitystä. Se on pelkkää standardien tekemistä. Esimerkiksi taivaankappaleiden tapauksessa ne on havaittu, ei keksitty päästä. Esimerkiksi jokainen maailman avaruustutkimusyksikkö voi kerätä mittausdataa ja kaikki tulevat samaan tulokseen että maata kiertää möhkäle. Möhkäleen nimi voi olla kuu tai moon mutta tieteellisessä mielessä se on yksikäsitteinen ja mittaus on aina toistettavissa hyvällä tarkkuudella.
"minä en taas ymmärrä sitä, mitä muuta varten asioita pitäisi tutkia kuin juuri päätöksentekoa varten.. "
Mutta jos tutkimustuloksen virhearvio voi heittää äärettömästi joka suuntaan niin miten sen perusteella voi muka tehdä päätöksiä. Poliitikot tekevät yleensä päätöksiä tunnepohjalta. Mihin naistutkijoita muka tarvitaan? Kommunisti on kommunisti ja feministi on feministi...
"se on sitten jo monimutkaisempi juttu, kenen päätöksiä varten tietoa pitäisi tuottaa, siis kenen intressiä pitäisi palvella"
Tieteen tehtävänä on aina ollut löytää totuus. Juuri tuo ajattelu "kenelle me nyt tuotettaisiin hänen haluamiaan tuloksia" on minusta tieteen herjaamista. Aikoinaan tupakkatehtaat palkkasivat tiedemiehiä osoittamaan että tupakan poltolla on pelkästään terveydellisiä vaikutuksia.
"kuuluisa nollatutkimus lienee sitten sitä, ettei tutkimus palvele mitään intressiä"
Vaan kukapa koskaan tietää että mitä tietoa sadan vuoden päästä tullaan tarvitsemaan. Ehkä ranskalaisen hyppysammakon soidinmenojen tietäminen on ihmiskunnalle elintärkeää 10 vuoden päästä :)
..sitä luonnontieteissäkin paradigmat muuttuvat, maailma alkaa näyttäytyä erilaisena kuin aikaisemmin, aikaisemmin totena pidetyt asiat todetaan vääriksi, aivan samoin kuin ihmistieteissä, ei tarvitse muuta kuin todeta newtonilaisen maailmankuvan rajoittuneisuus..
..se, miltä maailma näyttää, on pitkälti riippuvainen aisteistamme, näkökykymme on varsin rajallinen, samoin kuulomme, maailma näyttäisi kerrassaan toisenlaiselta, jos aistimme olisivat toisin rakentuneet..
..se, millaiseksi maailman kuvittelemme, on riippuvainen mittalaitteistamme ja kyvystämme konstruoida niitä, mutta ei tämäkään riitä, koska tarvitaan mielikuvitusta tulkitsemaan se, mitä mittarit näyttävät..
..joten melkoista spekulaatiota tarvitaan sen selvittämiseksi, miltä maailma aistiemme takana näyttää..
..ja vielä vaikeampaa on löytää maailmankaikkeuden lakipykälät, eli periaatteet, joiden mukaan systeemi skulaa..
"sitä luonnontieteissäkin paradigmat muuttuvat, maailma alkaa näyttäytyä erilaisena kuin aikaisemmin, aikaisemmin totena pidetyt asiat todetaan vääriksi"
Sano yksikin fysiikan laki joka on todettu vääräksi.
"se, miltä maailma näyttää, on pitkälti riippuvainen aisteistamme, näkökykymme on varsin rajallinen, samoin kuulomme, maailma näyttäisi kerrassaan toisenlaiselta, jos aistimme olisivat toisin rakentuneet"
Emme elä 1600-luvulla. Aistiemme rajat on ohitettu jo aikaa sitten. Meillä on käytettävissä valtava määrä erilaisia sensoreja yms. mittalaitteita. Tiedettä ei todellakaan tehdä pelkästään aistiemme avulla.
"se, millaiseksi maailman kuvittelemme, on riippuvainen mittalaitteistamme ja kyvystämme konstruoida niitä, mutta ei tämäkään riitä, koska tarvitaan mielikuvitusta tulkitsemaan se, mitä mittarit näyttävät"
Mittalaitteet asettavat rajat sille mitä näemme. Emme pysty näkemään yksittäisen atomin hienompaa rakennetta tai emme pysty näkemään koko maailmankaikkeutta. Jos sen sijaan näemme että kivi putoaa alaspäin, on tulos aika kiistaton.
Mielikuvituksella ei ole mitään tekemistä vakavan tieteen kanssa. Mittalaitteiden tulkinta on täysin suoraviivaista matematiikkaan ja fysiikan lakeihin perustuvaa toimintaa. Tutkijat eivät katso mittalaitetta ja totea sitten jotain hölympölyä tyyliin: "näinpä kaukoputkellani jonkin möhkäleen olkoon se vaikka jumala".
"joten melkoista spekulaatiota tarvitaan sen selvittämiseksi, miltä maailma aistiemme takana näyttää"
Kuten sanoin 1600-luvulla oli näin. Nyt voimma helposti tarkastella maailmaa vaikka röntgensäteillä ja nähdä miltä maailma näyttää röntgenkatseella.
"ja vielä vaikeampaa on löytää maailmankaikkeuden lakipykälät, eli periaatteet, joiden mukaan systeemi skulaa"
Et ole todellakaan tainnut ikinä tututstua oikeaan tieteeseen. Et ainakaan ole lukenut luonnontieteitä lukion jälkeen.
Kokeileppa toisenlaista lähestymistapaa asiaan.
Lähde siitä perusolettamuksesta, että mikään mitä ihminen tietää, ei ole absoluuttinen 100%:inen totuus mistään asiasta.
Absoluuttista totuutta ei siis ole. Väitteeni perustuu esim. siihen, että ihmisen täsmällisin koskaan keksimä tiede, matematiika, sisältää epäloogisuuksia.
Esim. yhdestä yhtälöstä voidaan saada kaksi täysin erilaista mutta laskennallisesti oikeaa vastausta. Piin likiarvo muuttuu kaoottisesti ad infinitum vaikka sitä kuinka laskettaisiin tarkemmaksi.
Eli : jotta saataisiin mihin tahansa tieteeseen uutta perspektiiviä, pitää välillä loikata myös tunnetun kehän ulkopuolelle etsimään uusia, joskus houreeltakin tuntuvia näkemyksiä.
En puhu tässä naistutkimuksesta tai mistään muustakaan spesifisesti, totean vain, että kun luodaan uusia näkökantoja, vanhoihin tulee jossain vaiheessa usein korjauksia.
Esimerkkejä:
>Sano yksikin fysiikan laki joka on todettu vääräksi. <
Einsteinin suhteellisuusteoriaa on tarkistettu.
Valon taittumista avaruudessa on tutkittu, ja siitä muodostetut teoriat on myöhemmin asetettu kyseenalaisiksi uusien mittaustulosten varjolla.
Näin esimerkiksi.
>Emme elä 1600-luvulla. Aistiemme rajat on ohitettu jo aikaa sitten. Meillä on käytettävissä valtava määrä erilaisia sensoreja yms. mittalaitteita. Tiedettä ei todellakaan tehdä pelkästään aistiemme avulla. <
Mistä voit tietää ovatko mittalaitteemme päteviä havaitsemaan jotain sellaista, minkä olemassaolosta ei vielä tiedetä mitään?
>Mittalaitteet asettavat rajat sille mitä näemme. Emme pysty näkemään yksittäisen atomin hienompaa rakennetta tai emme pysty näkemään koko maailmankaikkeutta. Jos sen sijaan näemme että kivi putoaa alaspäin, on tulos aika kiistaton. <
Tulos on paikkaan ja aikaan sidottu, riittävällä täsmällisyydellä todennettavissa, ja tietyissä olosuhteissa toimiva, mutta ei kiistaton.
Tietyissä olosuhteissa kivi ei suinkaan putoa. Näin ollen ei voida tehdä absoluuttista päätelmää kiven putoamisesta, ei ainakaan jonkin toisen asian pohjaksi. Käytännön sovellukset ovat tietysti asia erikseen.
>Mielikuvituksella ei ole mitään tekemistä vakavan tieteen kanssa. Mittalaitteiden tulkinta on täysin suoraviivaista matematiikkaan ja fysiikan lakeihin perustuvaa toimintaa. <
Kuten jo totesin, matematiikan ja fysiikan lait eivät ole absoluuttisen tosia. Siksi on aina olemassa virheen mahdollisuus, vaikkei se olisi kovinkaan todennäköinen.
Että tällaista houretta.
????
En ole vielä nähnyt tehdasta, joka valmistaa taivaankappaleita. No, ellei avaruussukkuloita/satellitteja jne. valmistavaa laitosta lasketa mukaan
"Mistä voit tietää ovatko mittalaitteemme päteviä havaitsemaan jotain sellaista, minkä olemassaolosta ei vielä tiedetä mitään?"
Ei hän tainnut väittää että mittalaitteemme havaitsevat kaiken mikä on olemassa. Hän vain sanoi että aistien rajoitukset on ylitetty mittalaitteilla, mikä pitää paikkansa.
Jos on olemasssa jotain josta emme tiedä mitään, jota emme voi havaita ja josta ei ole edes olemassa teorioita, niin mitä asialla on väliä?
"matematiika, sisältää epäloogisuuksia.
Esim. yhdestä yhtälöstä voidaan saada kaksi täysin erilaista mutta laskennallisesti oikeaa vastausta. Piin likiarvo muuttuu kaoottisesti ad infinitum vaikka sitä kuinka laskettaisiin tarkemmaksi. "
Ei se ole mitenkään epäloogista. Onko matematiikassa muka joku väite joka väittää että jokaisen yhtälön ratkaisu on yksikäsitteinen? Löytyykö matematiikasta lause jossa sanotaan että jokaisen irrationaaliluvun desimaalien täytyy päättyä johonkin? Olen itse lukenut matematiikkaa kohtuullisen paljon enkä ole vielä ikinä törmännyt epäloogisuuteen siellä.
"Einsteinin suhteellisuusteoriaa on tarkistettu. "
Einstein sanoi että ajan kulku ei ole vakio. Tänäkin päivänä asia voidaan mitata ja todeta. Yhtälöihin voidaan lisätä tarkennuskertoimia ja niiden matematiikkaa voidaan hioa mutta itse teoria näyttäisi toimivan hyvin.
"Valon taittumista avaruudessa on tutkittu, ja siitä muodostetut teoriat on myöhemmin asetettu kyseenalaisiksi uusien mittaustulosten varjolla. "
Kerro lisää alkoi kiinnostamaan.
"Mistä voit tietää ovatko mittalaitteemme päteviä havaitsemaan jotain sellaista, minkä olemassaolosta ei vielä tiedetä mitään?"
En väitä että jokainen yksittäinen tiedemies olisi oikeassa. Väitän että tieteessä yleisesti oikeaksi osoitetut teoriat ovat oikeassa. Jos yksittäinen tiedemies tekee virheen mittauksessa, se huomataan kyllä ajan kanssa ja korjataan.
"Tulos on paikkaan ja aikaan sidottu, riittävällä täsmällisyydellä todennettavissa, ja tietyissä olosuhteissa toimiva, mutta ei kiistaton.
Tietyissä olosuhteissa kivi ei suinkaan putoa. Näin ollen ei voida tehdä absoluuttista päätelmää kiven putoamisesta, ei ainakaan jonkin toisen asian pohjaksi. Käytännön sovellukset ovat tietysti asia erikseen. "
Newton sanoi että kivi putoaa gravitaatiokentässä ja siellä se totta vie putoaa, ellei siihen mikään muu voima vaikuta. Jos löydät poikkeuksen niin kerro ihmeessä lisää.
"Kuten jo totesin, matematiikan ja fysiikan lait eivät ole absoluuttisen tosia. Siksi on aina olemassa virheen mahdollisuus, vaikkei se olisi kovinkaan todennäköinen."
Ihminen on erehtyväinen mutta jos yhdessä väitteessä on olemassa hyvin pieni virheen mahdollisuus, se ei tarkoita että kaikki väitteet ovat sen kanssa samalla viivalla.
varmaan aika pitkälti palstan aiheesta :D
Mutta ihan mielenkiinnosta olen näitä lueskellut, tossa on yksi pikaisesti kaivettu artikkeli asiasta:
http://www.abc.net.au/worldtoday/stories/s643460.htm
Kiven putoaminen gravitaatiokentässä on toki selviö - ja myös se, että käytännön sovellukset maan pinnalla toteutetaan tätä aina vakiona toimivaa yhtälöä noudattaen.
Gravitaatiosta sinäänsä on monenlaisia teorioita, muistaakseni gravitaatiokenttien tutkimuksesta joku veti sellaiset johtopäätökset, että tyhjydelläkin on jonkinlainen massa. Tätä on tarjottu osaselitykseksi siihe, miksi valo hidastaa vauhtiaan kun kuljetaan äärimmäisen pitkiä etäisyyksiä.
http://www.lhup.edu/~DSIMANEK/cutting/grav.htm
Nämä linkit ovat lähinnä pintaraapaisuja, ja muistikuvani aiheesta ovat äärimmäisen hatarat, perustuen lähinnä absintinkatkuiseen illanviettoon x vuotta sitten :D
Yhtä kaikki mutta kivi todellakin putoaa. Siinä newton oli oikeassa. Se ei jää esim. lejumaan gravitaatiokentässä mikäli siihen ei vaikuta muita voimia. Kumoappas se.
..tottakai ihminen on keksinyt taivaankappaleet ilman tätä keksimistä ihmeteltäisiin vieläkin huuli pyöreänä, mikä keltainen möllikkä taivaalla paistelee, ellei joku älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että sehän on aurinko..
No sinähän se oikea tiedemiesten tiedemies oikein olet. Kyllä saa olla täällä ihan peloissaan moisen argumntatiivisen supervoiman edessä!
Hauskaa, että mainitset Newtonin (vaikkakin luonnollisesti kirjoitat erisnimen pienellä kirjaimella). Pyysit nimittäin mainitsemaan tieteellisen teorian joka on kumottu. No, Newtonin teoria absoluuttisesta aika-avaruudesta on juuri sellainen. Pitäisihän sinun fysiikan approa haparoiden suorittavana sen verran muistaa Prisman dokumentista tms.
>Se ei jää esim. lejumaan gravitaatiokentässä
>mikäli siihen ei vaikuta muita voimia.
Tämäpä hauska esimerkki tautologisesta päättelystä. Jos se kappale jäisi leijumaan, väittäisit (Newtonin) määritelmän mukaan että siihen vaikuttaa joku muu voima.
>Olen itse
>lukenut matematiikkaa kohtuullisen paljon enkä
>ole vielä ikinä törmännyt epäloogisuuteen
>siellä.
Että oikein paljon! Se ei kyllä paista sun kirjotuksista. Se, mitä "epälooginen" tarkoittaa on tietenkin epäselvää, mutta se viitannee ristiriitaiseen. Ja kuten varmasti matemaattisesti älyttömän sivistyneenä tiedätkin, ei ole kovin ihmeellistä ettet ole matematiikassa henkeäsalpaavia löytöretkiä tehdessäsi ristiriitaan törmännyt. Joskaan Zermelo-Fraenkelin aksioomien ristiriidattomuutta ei ole voitu osoittaa (ja Gödelin 2.epät.lauseen seurauksena sitä ei voidakaan tehdä), olisi varsin skandalöösiä jos sellainen sieltä löytyisi. Näet ristiriidasta voidaan johtaa mikä tahansa väittämä missä tahansa mallissa.
Et tästä itsestäänselvyydestä kuitenkaan huomauta, joten uskon ettet kovin syvällisesti asiaa ymmärrä.
>Ei se ole mitenkään epäloogista. Onko
>matematiikassa muka joku väite joka väittää
>että jokaisen yhtälön ratkaisu on
>yksikäsitteinen?
Ei. Olet asian ytimessä.
>Löytyykö matematiikasta lause
>jossa sanotaan että jokaisen irrationaaliluvun
>desimaalien täytyy päättyä johonkin?
Olist voinut jopa kertoa, että irrationaaliluvun määritelmään kuuluu se, että se voidaan esittää vain jaksottomana desimaalilukuna.
"No sinähän se oikea tiedemiesten tiedemies oikein olet. Kyllä saa olla täällä ihan peloissaan moisen argumntatiivisen supervoiman edessä! "
Kannattaa keskittyä itse asiaan sen sijaan että keskittää energiansa toisten haukkumiseen.
"Hauskaa, että mainitset Newtonin (vaikkakin luonnollisesti kirjoitat erisnimen pienellä kirjaimella)."
Kirjoitusvirheitä voi tulla kenellä tahansa. Kannatan edelleen pitäytymässä itse asiassa.
"Newtonin teoria absoluuttisesta aika-avaruudesta on juuri sellainen. Pitäisihän sinun fysiikan approa haparoiden suorittavana sen verran muistaa Prisman dokumentista tms. "
Öö kerroppas lisää tästä absoluuttisesta Newtonin aika-avaruusteoriasta. Olen todellakin lukenut fysiikkaa aika paljon mutta en kyllä ole koskaan edes kuullut tuollaisesta.
"Tämäpä hauska esimerkki tautologisesta päättelystä. Jos se kappale jäisi leijumaan, väittäisit (Newtonin) määritelmän mukaan että siihen vaikuttaa joku muu voima."
Jos sitä esimerkiksi pidellään paikallaan, siihen vaikuttaa ihan silminnähtävästi toinen voima. Jos kappaleeseen ei vaikuta mikään voima ja se leijuu niin kannattaa ottaa yhteys vaikkapa skepsikseen. Siellä on luvassa palkintoja tuollaisista tapauksista. Kun vaan osoitat että Newtonin teoria ei toimi, olet rikas mies/nainen.
tutkimustulos joka ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.
POjat saavat joidenkin naistutkimusten mukaan enemmän huomiota koulussa ja heidän toimintaa tuetaan paremmin. Miksi pojat sitten menestyvät heikommin kouluelämässä? Tuolle tutkimukselle riitti paljon vastustusta eikä se ollu mitenkään objektiivinen. Siinä yksi esimerkki tutkimuksesta, jonka tulos oli jo valmis. Piti vaan kerätä todisteet asettamalla kysymykset oikein.
Mllä perusteella voidaan päätellä, että huomion antaminen ja tukeminen olisivat niitä tekijöitä, joiden avulla kouluelämässä menestyttäisiin? Loogisesti ajatellen, tilannehan on päinvastainen, heikommin menestyviä pyritään tukemaan ja heille anettaan näinmuodon myös huomiota enemmän. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, sitä että lähtökohtaisesti heikommin menestyvät pärjäisivät paremmin loppupeleissä.
Tämän tutkimuksen lopputulos oli oikeastaan aika suuri yllätys. koska lähtöoletus oli, että naisistuva kouluelämä tukee nimenomaan tyttöjen oppimista. Pyrkimyksenä oli pikemminkin saada syitä sille, miksi tytöt menestyvät paremmin. Tyttöjen oppimiskyvyn paremmuttahan ei voida edes ajatella.
No minusta monet tahot vetivät sen johtopäätöksen että tytöillä on jälleen kerran vaikeampaa menestyä koulussa ja että poikia suositaan.
Oppimisympäristöä ja oppimista koskevia tutkimuksia ei tehdä naistutkimuksena. Oppimiseen liittyvät asiat ovat kasvatutieteiden heiniä. Tämähän totuus ei tietenkään muuta sitä tosiasiaa, että tyttöjen koulumenestys johtuu muista tekijöistä, kuin tytöjen oppimiskyvyistä.
"Kautta tieteen historian on ihmisillä ollut sanasta "tiede" monia käsityksiä. Tiede pyrkii selittämään todellisuutta, mutta ei kykene yksiselitteisesti määrittelemään tietoisuuden olemusta, joka on pohjana käsitykselle siitä, mitä tieto on ja mitä voidaan tietää. Tieteellisen tutkimuksen menetelmät määritellään erilaisten filosofioiden kautta, joista osa lähtee olettamuksesta, että todellisuus on subjektiivista. Empirismin mukaan tieteelliset teoriat ovat objektiivisia, kokeellisesti testattavia ja ennustavia - ne ennustavat kokeen tulokset siten, että tulokset voidaan tarkastaa ja mahdollisesti todistaa vääriksi. On syytä huomata, että "kokeen ennuste" viittaa tutkimuksen tulokseen eikä välttämättä kirjaimellisesti tulevaisuuteen.
Tiede ei koskaan tuota absoluuttista tietoa, koska todistettu tieteellinen teoria on aina avoinna hylkäämiselle jos ristiriitaisia havaintoja löydetään. Jopa kaikkein perusteellisimmatkin teoriat voivat osoittautua epätäydellisiksi mikäli uudet havainnot eivät täsmää niiden kanssa.
Newtonin gravitaatiolait ovat kuuluisa esimerkki hyväksytystä teoriasta joka myöhemmin osoittautui epäuniversaaliksi - se ei toimi kokeissa, joissa nopeus on lähellä valonnopeutta tai vahvojen gravitaatiokenttien läheisyydessä. Näiden tilojen ulkopuolella Newtonin lait ovat erinomainen malli liikkeestä ja gravitaatiosta. Koska yleinen suhteellisuusteoria tarjoaa mallin kaikille samoille ilmiöille kuin Newtonin lait ja enemmälle, yleistä suhteellisuusteoriaa pidetään parempana.
Tieteen päämäärät
Tieteen pohjimmainen päämäärä tai tarkoitus yhteiskunnalle on lisätä ihmiskunnan uutta tietoa maailmasta, sekä tuottaa hyödyllisiä malleja todellisuudesta. Tieteen tekemät ennustukset usein hyödyttävät yhteiskuntaa tai yksilöitä, jotka käyttävät niitä. Esimerkiksi, Newtonin fysiikka auttaa meitä tekemään hyödyllisiä ennustuksia biljardipallojen törmäämisestä tai avaruusalusten ja satelliittien radoista. Ihmisiä tutkivat tieteet antavat ennustuksia (rajallisella tarkkuudella) erilaisista ilmiöistä, jotka auttavat toteuttamaan tosiasioille pohjautuvampaa yhteiskuntapolitiikkaa. Kemia ja biologia yhdessä ovat muuttaneet kykyjämme ennustaa kemiallisia ja biologisia reaktioita. Samoin pelkkä tutkimuskohteena olevan ilmiöin kuvaaminen ja selittäminen voidaan nähdä hyödyllisenä käytännön tarpeita ajatellen. Lisäksi uutta tietoa sinänsä pidetään usein jo itsessään päämääränä. Tällöin uuden tiedon ei aina tarvitse palvella käytännöllisiä tarpeita.
Lyhyesti, tiede tuottaa hyödyllisiä malleja joiden avulla voimme tehdä hyödyllisiä ennustuksia. Tiede pyrkii kuvamaan mitä on, mutta välttää yrittämästä päättää mitä on (mikä on käytännöllisistä syistä mahdotonta). Tiede on hyödyllinen väline ja kasvava runko ymmärrystä, jolla voimme toimia paremmin todellisuudessa. Etenkin monilla ihmistieteenaloilla tutkimuskohteet on kuitenkin havaittu liian monimutkaisiksi, jotta niiden pohjalta voitaisiin tehdä hyödyllisiä ennustuksia.
Missä tiedettä tehdään?
Havainnointia kaukoputkella.Yhteiskunnassa tieteenteko on erityisten tieteellisten instituutioiden tehtävä. Suomessa tieteenteko kuuluu pääasiassa yliopistolaitokselle, joiden perustan koko tieteellinen tutkimus muodostaa. Myös erilaiset tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät tieteellistä tutkimusta.
Vaikka tiedettä tehdään erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi luonnontieteitä laboratorioissa ja arkeologiaa kaivauksilla, ovat keskeiset "pelisäännöt" kaikilla samanlaiset. Tutkimuksen tavoitteena on jonkin kysymyksen tai ongelman ratkaiseminen. Tiedettä ei kuitenkaan ole pelkkä yksityinen tutkimustyö, vaan tulokset tulee myös julkaista esimerkiksi tieteellisissä lehtijulkaisuissa. Tieteilijät myös osallistuvat erilaisiin kokouksiin sekä kommentoivat ja arvioivat tutkimuksilla saavutettuja tuloksia. Tällä tavalla tutkimuksen tulokset asetetaan kritiikin kohteeksi, jonka pohjalta tulosta voidaan arvioida"
"mutta ei kykene yksiselitteisesti määrittelemään tietoisuuden olemusta, joka on pohjana käsitykselle siitä, mitä tieto on ja mitä voidaan tietää."
Miksi pitäisi? Eihän tieteen kuulukaan selittää jokaista asiaa. Tieteessä tutkitaan niitä asioita, mitä pystytään. Kun lähdetään tekemään tiedettä, joudutaan tekemään alkuoletukset siitä mitä tieto on. Jos alkuoletuksia ei tehdä, voidaan nollata kaikki mutta se ei silti tarkoita että mikä tahansa on tiedettä. Huomaa implikaatio
tieteestä voidaan siirtyä filosofisen kysymyksenasettelun kautta siihen että mikään ei ole varmaa
tarkka teoria => kyseenalaistettu teoria => mikään ei ole varmaa
Homma ei toimi toisin päin eli tämä on väärin:
mikään ei ole varmaa => kyseenalaistaminen => kaikki on aina oikein ja varmaa.
Et voi siis väittää että jos mikään ei ole varmaa niin siitä seuraa automaattisesti se että kaikki tiede ja tutkiminen on samanarvoista ja varmaa.
"Newtonin gravitaatiolait ovat kuuluisa esimerkki hyväksytystä teoriasta joka myöhemmin osoittautui epäuniversaaliksi - se ei toimi kokeissa, joissa nopeus on lähellä valonnopeutta tai vahvojen gravitaatiokenttien läheisyydessä. Näiden tilojen ulkopuolella Newtonin lait ovat erinomainen malli liikkeestä ja gravitaatiosta. Koska yleinen suhteellisuusteoria tarjoaa mallin kaikille samoille ilmiöille kuin Newtonin lait ja enemmälle, yleistä suhteellisuusteoriaa pidetään parempana. "
Newtonin teoria luotiin yksinkertaisempaan ympäristöön. Siinä ei alunperinkään väitetty että lähellä valonnopeutta tai voimakkaassa gravitaatiokentässä ajan kulku ei muuttuisi. Myöhemmin tullut suhteellisuusteoria (suppeampi ja laaja) ovat pelkästään täydennystä. Niissä kun otettiin huomioon se että aika ei ole kaikille kappaleille sama. Ne eivät kumonneet Newtonin teoriaa vaan tarkensivat joitakin sen parametrejä. Sitä tiede juuri on. Ei se ole kerralla valmis. Suhteellisuusteoria perustuu sitäpaitsi Newtonin lakeihin.
näyttää nimim. 'tutkijaLuonnontiede' analyyttisyydellään ja perustelluilla väitteillään vievän voiton feministi-naistutkijoista.
Minua on myös askarruttanut koko naistutkimuksen tehtävä, tarkoitus, merkittävimmät saavutukset ja päämäärä. Mitä ne ovat? Voisiko joku valaista insinööriä tässä asiassa?
..tiede ei koskaan ole vapaa yhteiskunnallisista intresseistä, ellei sitten käy niin, että kukin tutkija tutkii ihan itsekseen omilla varoillaaan asioita..
..tiedettä harjoitetaan ihmisyhteisöissä ja jonkinlainen päätöksentekoprosessi ohjaa aina varojen käyttöä, joten poliittisilla ideologioilla on mitä suurin vaikutus siihen, mitä tutkitaan, ja oikeastaan siihenkin, miten maailmaa ylipäätään tulkitaan..
..luonnontiede palvelee etupäässä teknistä intressiä, joka länsimaissa tähtää uusien teknisten laitteiden ja kojeiden tuotantoon ja intressi on mitä kiinteimmin yhteydessä kapitalistiseen voitontavoitteluun..
..suuryhtiöt harjoittavat nekin tiedettä, mutta ei niiden päähän taida pälkähtää lisätä ihmiskunnan tietoisuutta niinkään, vaan yksinkertaisesti kehittää kilpailukykyisiä tuotteita, joilla voitaisiin asiakkaat rahastaa mahdollisimman täydellisesti..
..se, että tiede olisi jonkinlainen hyväntekijä, on vain kiven kätkemistä mansikkakakkuun, tiede palvelee aina yhteiskunnallista kehitystä ja sen moottorihan on kapitalistinen tuotanto, vai millä palstalaiset arvelevat kehityksen menevän eteenpäin..??
..ja kun noin on, niin tieteen ongelmat ovat samat kuin kapitalistisen tuotannon yleensä, siinä pyrkivät naiset, lapset ja muuten heikot ihmiset jäämään aina jalkoihin..
..tiede ei kehity tasaisesti, vaan vallankumouksellisesti, entiset totuudet kyseenalaistaen, jos nyt joku sattuu keksimään jotakin sellaista, joka ei kertakaikkiaan, mitenkään asiaa vääntelemälläkään, sovi olemassaoleviin muotteihin..
..monessa mielessä tiede ei ole poliittista ideologiaa kummallisempi asia, onpahan vain elitistinen, kapitalismiin tukeutuva ja sitä pönkittävä instituutio kirkon ja sen oppien tapaan..
..merkittävät poliittiset päätökset tehdään poikkeuksetta asiantuntijaselvitysten perusteella ja ketkäs nämä asiantuntijat muita ovat kuin tieteilijöitä..
..joskus muinoin näiden asiantuntijoiden paikalla lienevät olleet kirkonmiehet, mutta tuskinpä valtiovarainministeri tänä päivänä kysysyy kirkkoherralta yhtään mitään sosiaalisia etuja leikellessään, sen sijaan tiedemiehelle kyllä kelpaa lesken ropokin, kunhan se lisää tutkimusapurahoja..
http://www.netn.fi/396/netn_396_pihl2.html
"luonnontiede palvelee etupäässä teknistä intressiä, joka länsimaissa tähtää uusien teknisten laitteiden ja kojeiden tuotantoon ja intressi on mitä kiinteimmin yhteydessä kapitalistiseen voitontavoitteluun.. "
Ihan hyvä pointti mutta kapitalistinen järjestelmä ohjaa ainoastaan sen mitä tutkitaan. Esimerkiksi Nokia haluaa varmasti kehittää parempia antenneja matkapuhelimiinsa. On tietysti selvää että rahoittajana se pistää fyysikot ja insinöörit tutkimaan antennitekniikkaa. Tulokset ovat kuitenkin realistisia. Eihän se antenni toimi jos teoria olisi manipuloitu toimimaan Nokian ehdoilla. Luonnontieteessä tulosten on kuitenkin oltava oikeita. Väärällä tiedolla ei tehdä mitään. Sähkömagneettiset aallot eivät noudata "vääristeltyä teoriaa".
Se että luonnontiede keskittyy aiheisiin, jotka ovat usein kaupallisesti hyödyllisiä, ei kuitenkaan tarkoita että ne tuotetut teoriat olisivat väärässä.
Tähän ketjuun lähetetyt vastaukset saavat minut itkemään suomalaisten ja kenties ihmiskunnankin puolesta. Tällaista tietämättömyyttä ja typeryyttä ei kertakaikkiaan pitäisi olla olemassa modernissa yhteiskunnassa. Ihmiset jopa suoranaisesti vastustavat tiedettä ja pitävät tyhmyyttä hyveenä, samalla kun käyttävät maailmanlaajuista tietoverkkoa tietokoneiden avulla. Käsittämätöntä.
Minä joskus naureskelin että jenkit ne ovat tyhmiä fundamentalisteja, mutta toisinaan tuntuu että suomalaiset ovat vielä typerämpiä, uskonnollisesti fanattisempia ja enemmän tiedettä vastaan. Tai sitten kyseessä on universaali ongelma.
Luin vastauksia ja huomasin, että palstalaisten älykkyys ei riitänyt kysymyksen käsittelyyn. Lähinnä tuotiin esille sellaista mielipidettä, että koska minkään olemassa olosta ei voida olla varmoja, kaikki asiat ovat tiedettä. Huomasit tuon itsekin:
"
tarkka teoria => kyseenalaistettu teoria => mikään ei ole varmaa
Homma ei toimi toisin päin eli tämä on väärin:
mikään ei ole varmaa => kyseenalaistaminen => kaikki on aina oikein ja varmaa.
Et voi siis väittää että jos mikään ei ole varmaa niin siitä seuraa automaattisesti se että kaikki tiede ja tutkiminen on samanarvoista ja varmaa."
Ongelma on siinä, että jos naistutkimus katsotaan noilla perusteilla tieteeksi, voimme mielivaltaisesti keksiä äärettömästi uusia tieteenaloja.
Humanismi on mielivaltaisuutta, valitaan itselle mukavin vaihtoehto ja sanotaan:"Tätä ei järjellä voi ymmärtää vaan ainoastaan tunteella". Samalla unohdetaan, että kaikilla maailman ihmisillä, psykopaatteja lukuunottamatta, on tunteet. Kaikki voivat omien tunteidensa perusteella luoda henkilökohtaisen totuuden ja mielivaltaisesti tuputtaa sitä muille totuutena.
>Kaikki voivat omien tunteidensa perusteella luoda henkilökohtaisen totuuden ja mielivaltaisesti tuputtaa sitä muille totuutena.<
Tätähän tehdään maailmassa kaiken aikaa. Kyse on vain siitä, kuinka monta ihmistä uskoo samoihin asioihin. Jos joku keksii jotain uutta, ei se ole automaattisesti tiedettä. Tiedettä siitä tulee vasta, kun sitä aletaan tietyin kriteerein vakavasti tutkia.
Siitä huolimatta tiedemaailman ihmisten harrastama ei-tieteellisen ajattelun leimaaminen humpuukiksi on naurettavaa.
Naistutkimuksestakin tulee varmasti ajan mittaan vakavasti otettava tieteenala, kunhan alalla tällä hetkellä työskentelevät saavat selkeytettyä teorioitaan, ja luovat "tieteellisesti hyväksyttävän" pohjan. Herää vain kysymys, mikä tarve tiedemaailmalla on aina niin rohkeasti määritellä muiden ihmisten tekemisiä aliarvostuksen kautta, sen sijaan että antaisivat omien tuloksiensa puhua puolestaan?
>Kaikki voivat omien tunteidensa perusteella luoda henkilökohtaisen totuuden ja mielivaltaisesti tuputtaa sitä muille totuutena.<
Tätähän tehdään maailmassa kaiken aikaa. Kyse on vain siitä, kuinka monta ihmistä uskoo samoihin asioihin. Jos joku keksii jotain uutta, ei se ole automaattisesti tiedettä. Tiedettä siitä tulee vasta, kun sitä aletaan tietyin kriteerein vakavasti tutkia.
Siitä huolimatta tiedemaailman ihmisten harrastama ei-tieteellisen ajattelun leimaaminen humpuukiksi on naurettavaa.
Naistutkimuksestakin tulee varmasti ajan mittaan vakavasti otettava tieteenala, kunhan alalla tällä hetkellä työskentelevät saavat selkeytettyä teorioitaan, ja luovat "tieteellisesti hyväksyttävän" pohjan. Herää vain kysymys, mikä tarve tiedemaailmalla on aina niin rohkeasti määritellä muiden ihmisten tekemisiä aliarvostuksen kautta, sen sijaan että antaisivat omien tuloksiensa puhua puolestaan?
..no jos tietty väki on jotakin mieltä, niin tietty väki on tiettyä mieltä ja sehän on fakta olipa sitten kysymys luonnon tai mistä tieteestä tahansa..
..jos maa on sitä mieltä, että pitää kiertää aurinkoa, niin menepäs nyt muuta väittämään, eivät kaikki kappaleet, möhkäleetkään käyttäydy samalla tavalla, mene nyt vaatimaan, että täytyy..
..pitäähän tieteen ollakseen tiede tunnustaa edes tosiasiat..
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=681&posting=22000000018947022
on hyvä ehdokas skepsis ry:n huuhaa-palkinnon saajaksi. esm queer-teoria lähtee siitä olettamuksesta, että queer-kansa, joita edustavat hbtl-suuntautuneet, on tasa-arvoista. teoriaa tuetaan käytännössä ympärivuorokautisilla orgioilla, kaikki käy-periaatteella, joissa keho ja halu sekä niihin liittyvät teot purkavat oletettua keinotekoista heteronormatiivisuutta, avaten samalla yksilölle ovet anarkistiseen tulkintaan omasta olemisesta.
kuitenkin ensimmäinen backslash tulee jo heti siinä, että homoseksuaalit ovat itse suurimmaksi osaksi konservatiivisia ja haluavat vain elää normaalia keskiluokkaista elämää sen kummemmin korostamatta tai vähättelemättä omaa seks suuntautuneisuuttaan.
Aurinko kiertää maata.
Kulkemalla liian kauas läntee, tipahtaa maailman reunan yli.
Atomi on pienin yksikkö.
Miehen aivot ovat isommat, siis mies on älykkäämpi kuin nainen.
----
Niinpä niin - luonnontieteissä ei ikinä koskaan julkaista teorioita eikä väitteitä, jotka eivät pitäisi paikkaansa. Ei kertakaikkiaan koskaan.
Ikään kuin puolet luonnontietelijöiden ajasta ei kuluisi siihen, että he todistavat vääriksi toisten luonnontieteilijöiden väitteitä.
Vielä: viitsisitkö antaa teoksen, jossa arvostettu tieteenharjoittaja väittää, että miehet ovat raiskaajia? - Tämä palsta ei ole tieteellinen teos, joten täällä voi toki sanoa, että käytännössä 90 % kaikista raiskauksista on miesten tekemiä. Tosin se ei tarkoita, että miehet 90 %:sti olisivat raiskaajia.
Kyllä naistutkimuksen liepeillä on paljon sovinisteja, jotka tekevät enimmäkseen kaikkensa mitätöidäkseen jokaisen tuloksen mitä naistutkimuksen alalla julkaistaan. Lisäksi vastavirtaa tarjonnee miestutkimus.
Väitteesi oli lähinnä ennen 1600-lukua vallassa olleita raamatullisia väitteitä. Niillä ei ole mitään tekemistä luonnontieteiden kanssa. Varsinaisen fysiikan katsotaan usein alkaneen Newtonin teorioista. Sitä ennen oli toki vallassa teorioita, jotka oli luotu munkkiluostareissa. Niillä ei ole siis mitään tekemistä tieteen kanssa. Yhtä hyvinhän voisit väittää että muinaisten heimokansojen uskomukset ovat olleet fysiikan teorioita.
Newton, josta siis tieteen piti alkaa,- (heh, tiede alkaa siis siitä, kun saatiin jotain pitävää kasaan!!) -
niin tämä Newton arveli, että luonto sai alkunsa noin 6000 vuotta sitten hänen elinaikaansa nähden.
Uskalsi siis hänkin oikeana luonnontieteilijänä antaa paikkansapitämättömän lausunnon!
Ja sitten: etpä muuten vastannut, kun kysyin sen teoksen nimeä, jossa joku ansioitunut tutkija on väittänyt kaikkien miesten olevan raiskaajia.
Annapa kuulua!
Et sinä voi itseäsi nostaa muiden yläpuolelle, kun aloitusviestisi sisälsi moista roskaa.
Kyllä minäkin uskon, että luonnonlait pitävät.
Mutta luonnontieteilijöiden väitteet ovat kyllä aina silloin tällöin silkkaa roskaa. Niin sinunkin.
Newton sai arvella ihan mitä vain. Hänhän oli yksittäinen tiedemies. Se että jotkut hänen teorioistaan olivat nerokkaita, eivät tee hänestä erehtymätöntä. Hän on varmasti toisenkin kerran elämässään päästänyt suustaan jonkin epätotuuden. Se ei mitenkään himmennä nykyaikaisen luonnontieteen tutkimuksen arvoa.
"Ja sitten: etpä muuten vastannut, kun kysyin sen teoksen nimeä, jossa joku ansioitunut tutkija on väittänyt kaikkien miesten olevan raiskaajia.
Annapa kuulua! "
Andrea Dworkin on käsittääkseni idean esiäiti. Tuota lausahdusta, ja muutenkin raiskausideaa, ovat muuten naistutkijat sitten viljelleet hiukan epämuodollisemmissakin olosuhteissa.
"
Et sinä voi itseäsi nostaa muiden yläpuolelle, kun aloitusviestisi sisälsi moista roskaa.
"
En ole nostanutkaan itseäni minkään yläpuolelle.
"Kyllä minäkin uskon, että luonnonlait pitävät.
Mutta luonnontieteilijöiden väitteet ovat kyllä aina silloin tällöin silkkaa roskaa. Niin sinunkin."
Totta mutta luonnonlait ovat aina rautaa :)
Se ei täytä asiakeskustelun kriteereitä, saati "tieteellisiä". Lonkalta heitetyt provokatiiviset väitteet tässä ketjussa on helppo ampua alas toinen toisensa jälkeen.
1. Väite "Luonnontieteissä tiedeyhteisön yleisesti hyväksymät lait ovat säilyneet, eikä niitä ole koskaan kumottu."
Täällä onkin jo tuotu esiin luonnontieteiden hullunkurista kehityshistoriaa ja luuloja. Tie nykyiseen on ollut pitkä ja virheellisten otaksumien täyttämä. "Maapallo on kuin pannukakku", "maa on aurinkokunnan keskus, jota aurinkokin kiertää", "atomi on pienin entiteetti" jne.
Linnén tekojärjestelmä ei jäänyt eloon kasvitieteessä, myös moni muu tieteellinen rakennelma on päätynyt umpikujaan ja hävinnyt.
Nykytiede sitten, vei aikansa, ennenkuin fyysikoiden enemmistö hyväksyi alkuräjähdysteorian (mitä oli sitä ennen, Floorako?), ilmastonmuutosmalleista ja syistä kiistellään paraikaa kiivaasti, tiedemiessopulien enemmistö hymisee messua ihmisalkuisesta maapallon saastumisesta muutostrendien pääasiallisena syynä, toinen rintama väittää syiden löytyvän primäärisesti sieltä, mistä ne koko maapallon historian aikana ovat tähänkin asti löytyneet: avaruudesta, erityisesti maa-planeetan suhteen auringon toiminnasta.
Mikään teoria ei ole "oikea", jos se on epätäydellinen ja sitä pitää korjata jatkuvasti. Ko. teoria on silloin vajaa ja rittämätön. Newton oli nero aikanaan, mutta Einstein löysi heikot kohdat ja rajoitukset ja kehitti yleispätevämpiä teorioita. "Kaiken teoriaa" ei edes Einstein pystynyt hahmottamaan. Einstein ennakoi avaruuden pimeän aineen olemassaolon, mutta ns. pimeä energian todennäköinen, toistaiseksi todentamaton olemassaolo tullee muuttamaan E:n teorioita, näin ainakin kirjoitetaan.
2. Luonnontieteiden eksaktisuus. Jo edellä todettiin, miten "eksaktia" on luonnontieteiden polku ollut, ja yhä on kiistanalaisilla alueilla. Mm. Planck kvanttiteorillaan toi fysiikan alueelle tiettyä stokastisuutta, ja stokastisuuden huomioonottaminen, sen havainnointi ja lainalaisuuksien löytäminen mallintamisineen on nykytieteessä kiinnostava suunta. Miten "täsmällistä" muka on kaaosteoria, entä sumea logiikka? Onko tilastotiede tiedettä ollenkaan? Stokastisuus, ennustettavuus, luotettavuuslaskennat, virhemarginaalit ym. eivät ole perinteisessä mielessä eksaktiutta, mutta käytössä on valtavasti kivoja kaavoja, eikö? Aina_oikeassa_olevaa_matematiikkaa.
3. Oikea tiede (= luonnontieteet) pyrkii vain totuuteen ja on arvovapaata. Hah. Kun katolinen kirkko määräsi, mitä tiede sai sanoa, "tiedemiesten" enemmistö teki juuri niin. Opportunisteja siinä, kuin humanistitkin. Jotkut tosin vahvoja, kuten jotkut humanistitkin, eivät muuttaneet julkista kantaansa kuin kuolemantuomion edessä pakotettuina, jos silloinkaan. Sama rumba on nähtävissä tietyissä poliittisen totalitarismin maissa, politrukilla oli/on suosikkinsa ja heidän "tieteensä" jalustalla (mm. Lysenkon NL:ssa genetiikka kirottiin ja hankittujen ominaisuuksien väitettiin periytyvän). Nykyisin saavat rahaa ne ilmastotutkijat, jotka myötäilevät huudossa olevaa valtavirtaa. Jne jne.
4. Luonnontieteissä tutkijat pyrkivät vain ja ainoastaan totuuteen, ja totuus on aina todennettavissa. Joo joo, mutta ei aivan heti todennettavissa eikä rehellisesti. Ei tarvitse paljoa kaivaa muistiaan, kun esiin pullahtaa lukuisia väärennettyjä tutkimustuloksia (mm. fuusiotekniikan, solubiologian ym. "löydöissä").
Kyllähän filungit aikanaan huomataan, mutta niin huomataan yhteiskunnallisissa tutkimuksissakin.
5. Vain luonnontieteet ovat tiedettä, muut epäeksaktia humpuukia. Näin annat ymmärtää. Sinulleko ei merkitse mitään tiedon syventäminen ihmisten yhteisöllisestä käyttäytymisestä eri olosuhteissa, ihmisten historiasta, ihmisyhteisöjen ja yksilöiden mielenmaisemista, tajunnan virroista, tavoista loogisoida, ajattelun/toiminnan poikkeamista/puutteista/sairauksista ja niiden hoitamisista jne?
Yhteiskunnallisten ja humanististen aihealueiden tutkimusten myötä tietomme syvenevät jatkuvasti, faktat ja todennäköisyydet tarkentuvat, tietoisuutemme itsestämme ja muista toimijoista paranee, ja aivan samalla tavalla kuin luonnontieteissä: löydetään oikeata ja virheellistä löydöstä, vääriä päätelmiä kumotaan, oikeansuuntaisia täsmennetään, metodologiaa ja mittaustekniikkaa parannetaan.
Väitteesi ovat niin rehvakkaan naiiveja ja perustuvat puutteellisiin yleistietoihin tai vaihtoehtoisesti tietoisesti vääristelevään tapaan kirjoittaa, että mietin, viitsinkö ollenkaan laittaa vastinetta. Lähestymisotteesi muistuttaa enemmän uskonnollista julistusta kuin "tieteellisen" asiallista tarkastelua (paradoksaalista sinänsä!).
Minun on vaikea uskoa, ettet tuntisi oman alasi tieteenhistoriaa, silti suljit silmäsi tosiasioilta. Unohdit täysin tieteen harhapolut ja valitsit todisteiksesi vain ne päätelmät, jotka näyttävät kestävän. Kaiken tämän teet valikoivan jälkiviisaasti ja koetat johtaa keskustelijoita luomaasi harhaan. "Todistelusi" on lapsekkaan läpinäkyvää.
Kommenttisi ovat loistavia esimerkkejä arvoväritteisestä kvasitieteellisestä lähestymistavasta, jossa tieteelliselle haiskahtavalla slangilla pyritään hämäävään yliotteeseen, siinä tosin onnistumatta.
monta sanaa loogisessa järjestyksessä, se ei kuitenkaan vähennä queer teoriaa vastaan hyökkäävän toisen backslashin voimakkuutta. gendertutkijoiden mieltymä queer teorian kaikkivoipaisuudesta sukupuolijärjestelmän romuttajana ja valkoihoisen keski-ikäisen miehen pudottajana normitetulta jalustaltaan saa pahan takaiskun siitä matemaattisen eksaktista tosiseikasta, että heteronormatiivisuus on itse asiassa valkoihoisten hyvinvoivien naisten ylläpitämä järjestelmä. naisista ainoastaan 2...5 % nimittäin "kuuluu" tähän queer-kansaan, miehistä jopa 10 % on homoseksuaaleja.
myönnytyksenä mainittakoon, että tällaiset gender tutkimuksen kaltaiset kokeelliset visiot kuuluvat kieltämättä myös yliopistomaailmaan, esm teatteritaiteen laitokselle turkkalaiseen tyyliin.
"Maapallo on kuin pannukakku", "maa on aurinkokunnan keskus, jota aurinkokin kiertää" "atomi on pienin entiteetti" "
Nämä ajatukset kuuluvat aikaan ennen luonnontieteitä kuten jo kirjoitin. Oletetaanko että kaikki ihmisen alkuhistorian päähän tulleet ajatukset ovat luonnontiedettä. Mitä jos intiaanikansa uskoi että taivat putoaa niskaan? VÄitätkö että se on luonnontiedettä? Jo antiikin Kreikassa mietittiin näitä asioita ja sieltä on tietääkseni peräisin tuo atomin jakamattomuusajatus. Se ei ole luonnontiedettä vaan antiikin kreikan uskomuksia.
"Linnén tekojärjestelmä ei jäänyt eloon kasvitieteessä, myös moni muu tieteellinen rakennelma on päätynyt umpikujaan ja hävinnyt"
Yksittäinen tiedemies voi aina luoda toimimattoman teorian mutta ei se itsessään kaada tiedettä. Oikeassa tieteessä tiedeyhteisö näkee ongelmat ja siihen juuri perustuu tiede. Et voi saada läpi toimimatonta ideaa vaikka sinulla olisi minkälainen asema tahansa. Jos taas keksit nerokkaan teorian, joka toteutuu myös käytännössä, se pääsee aina oikeuksiinsa.
"Nykytiede sitten, vei aikansa, ennenkuin fyysikoiden enemmistö hyväksyi alkuräjähdysteorian (mitä oli sitä ennen, Floorako?), "
Tiede ei pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Jotkin ongelmat ovat niin vaikeita että ei ole edes syytä olettaa että ihminen pystyisi ne selvittämään. Miksi oletat että tieteen pitäisi pystyä selittämään kaikki?
"ilmastonmuutosmalleista ja syistä kiistellään paraikaa kiivaasti, tiedemiessopulien enemmistö hymisee messua ihmisalkuisesta maapallon saastumisesta muutostrendien pääasiallisena syynä, toinen rintama väittää syiden löytyvän primäärisesti sieltä, mistä ne koko maapallon historian aikana ovat tähänkin asti löytyneet: avaruudesta, erityisesti maa-planeetan suhteen auringon toiminnasta. "
Lähinnä asiasta kiistelevät toimittajat ja poliitikot. Tiedemaailma on hyvin yksimielinen siitä että ihmisen toimilla on vaikutusta. Eihän sille mitään voi että muutama "tiedemies" on maksettu puhumaan firmojen etujen mukaisesti. Kyseessä on sama kuin shampoomainoksessakin.
"Mikään teoria ei ole "oikea", jos se on epätäydellinen ja sitä pitää korjata jatkuvasti."
Ehkä sinun mielestäsi. Minusta tieteen tarkoitus on kehittyä. Muutenhan koko tieteen tekeminen olisi turhaa.
"Newton oli nero aikanaan, mutta Einstein löysi heikot kohdat ja rajoitukset ja kehitti yleispätevämpiä teorioita. "Kaiken teoriaa" ei edes Einstein pystynyt hahmottamaan."
Se että "kaiken teoriaa" ei ole keksitty, ei mitenkään vähennä tieteen arvoa. Tiede tutkii niitä asioita, joihin me kykenemme ja jos saamme tuloksia niin hyvä.
"Miten "täsmällistä" muka on kaaosteoria, entä sumea logiikka?"
Heh tuo kommentti todistaa että et ymmärrä kummastakaan yhtään mitään. Ainakin jos väität että ne ovat epätäsmällisiä teorioita tai että niiden tulokset olisivat epätäsmällisiä. Kannattaa todellakin opetella teoriasta muutakin kuin nimi (jos sitä aikoo käyttää). Kaaosteoria ei tarkoita samaa kuin kaaos. Kuulostaa hyvin tyypilliseltä humanistiroskalta. Yritetään ymmärtää säälittävän pintapuolisesti jotain teoriaa ja sitten siteerataan sitä surutta ja yritetään kuulostaa erittäin viisaalta. Samaan aikaan muut tuntevat lähinnä myötähäpeää. Samasta valitti täällä ketjussa joku filosofiaakin lukenut.
" Onko tilastotiede tiedettä ollenkaan? Stokastisuus, ennustettavuus, luotettavuuslaskennat, virhemarginaalit ym. eivät ole perinteisessä mielessä eksaktiutta, mutta käytössä on valtavasti kivoja kaavoja, eikö? Aina_oikeassa_olevaa_matematiikkaa. "
Heh taas samaa roskaa. Kannattaisi hiukan perehtyä asioihin ennen kun niistä alkaa puhumaan. Tilastotiede on täysin tarkkaan ja tulokset ovat täysin analyyttisiä. Jos fysikaalinen (tai vaikka yhteiskuntatieteellinen) malli noudattaa jotain tilastotieteellistä jakaumaa täydellisesti, niin myös tilastotieteelliset ennusteet ja virherajat ovat äärettömän tarkkoja. Ei ne kaavat ole mitään hatusta heitettyjä vaikka sinä et niistä ole koskaan mitään ymmärtänytkään.
"Oikea tiede (= luonnontieteet) pyrkii vain totuuteen ja on arvovapaata. Hah. Kun katolinen kirkko määräsi, mitä tiede sai sanoa, "tiedemiesten" enemmistö teki juuri niin. Opportunisteja siinä, kuin humanistitkin."
Mitä ihmeen tekemistä keskiajan systeemillä on luonnontieteiden kanssa? Tiedeyhteisö on todellakin täysin erilainen. Jos tuhannet tiedeyksiköt tutkivat jotain asiaa ja päätyvät samaan lopputulokseen niin mitä tekemistä sillä on arvojen kanssa. Et voi saada kappaletta putoamaan ylöspäin vaikka kuinka haluaisit. Siinä on juuri oikean tieteen peruslähtökohta. Luonto ei mukaile ihmistä.
"Kyllähän filungit aikanaan huomataan, mutta niin huomataan yhteiskunnallisissa tutkimuksissakin. "
Epäilen vahvasti tuota. Koko naistutkimus perustuu väitteille, joilla on erittäin hatara pohja. Kukaan ei pysty osoittamaan, järkevillä virherajoilla, yhteiskuntatieteellisten teorioiden pätevyyttä. Voisihan kommunismikin toimia. Mitä jos Neuvostoliitonkin johtajat vaan toimivat väärin. Toimiihan kapitalismikin joissakin maissa ja toiset kapitalistiset maat taas ovat rutiköyhiä.
"Väitteesi ovat niin rehvakkaan naiiveja ja perustuvat puutteellisiin yleistietoihin tai vaihtoehtoisesti tietoisesti vääristelevään tapaan kirjoittaa, että mietin, viitsinkö ollenkaan laittaa vastinetta. Lähestymisotteesi muistuttaa enemmän uskonnollista julistusta kuin "tieteellisen" asiallista tarkastelua (paradoksaalista sinänsä!). "
Kiitos samoin. Jos oma ymmärryksesi luonnontieteistä on tuolla tasolla niin älä ihmeessä mene kirjoittamaan siitä mitään. Nuo kaaosteoriavertauksesi yms. roska osoittavat että viljelet tieteellisiä teorioita kaikkialta ihan kuin tuntisit niistä jotain. Voihan se toimia joidenkin junttien kohdalla mutta sivistyneiden ihmisten seurassa nolaat itsesi pahasti. Minusta tieteelle pitäisi pistää jotkin rajat. Ei siinä ole kyse mistään uskonnollisesta julistuksesta. Minusta on ikävää että tiede-sanaa käytetään kaikenlaisen roskan yhteydessä.
"Unohdit täysin tieteen harhapolut ja valitsit todisteiksesi vain ne päätelmät, jotka näyttävät kestävän."
Yksittäiset tiedemiehet ovat aina menneet harhapoluille. Siitä tieteessä juuri on kyse että oikeat "polut" löytyvät kun tuhannet ihmiset pohtivat mittaavat ja tutkivat samaa asiaa eri kanteilta ja eri välineillä. Tieteessä on aina teorioita ja ideoita ilmassa. Osa niistä on väistämättä vääriä. Erehtyvyys on inhimillistä ja kuuluu ihmiselle. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa että luonnontieteissä on aina päästy lopulta todellisiin tuloksiin. Tuloksiin jotka ovat täysin kiistämättömiä. Niitä voi teorioida vapaasti ja niitä voi testata käytännössä ja ne todellakin toimivat.
Naistutkimuksen tuloksista ei voida todellakaan sanoa samaa.
"Kommenttisi ovat loistavia esimerkkejä arvoväritteisestä kvasitieteellisestä lähestymistavasta, jossa tieteelliselle haiskahtavalla slangilla pyritään hämäävään yliotteeseen, siinä tosin onnistumatta."
Arvothan täytyy jokaisella ihmisellä olla. Lähestymistapani on sellainen että se sopii tälle palstalle. Olen vastannut joihinkin fysiikkaa ja matematiikkaa koskeviin kommentteihin hiukan liiankin teknisesti mutta silloin vastaus on sitä vaatinut ja olen olettanut vastaväittelijän ymmärtävän asiaa koska hän on siitä kirjoittanut. Tarkoitus ei ole ollut päteä mutta miten muuten puhut fysiikasta kuin fysiikan kielellä. Sinusta voisin sanoa että et todellakaan onnistunut vakuuttamaan minua noilla luonnontieteellisillä "tulkinnoillasi".
Jos rajaat luonnontieteet lähinnä vain 1900- ja 2000-lukujen tieteiksi ja sitä edeltävät yritelmät pelkiksi uskomuksiksi (Newtonin ja ehkä parin muun tuotokset poislukien), saat tietenkin luonnontieteiden "kovat tulokset" näyttämään paremmilta. Ja kun vielä valitset lukemattomien teorioiden joukosta ne, jotka ovat kestäneet todentamisen tai ainakin kelvanneet täydennysten pohjaksi, niin aina paranee. Kovaa, niin kovaa ja oikeassa olevaa on luonnontiede.
Tätä sinun menettelytapaasi minä kutsun tieteellisyttä simuloivaksi huijaukseksi, jos näin tehtäisiin minkä tahansa tieteen alueilla, vaikkapa yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa, eli käytettäisiin todistamisessa "henkilökohtaista subjektiivista valikointia hypoteesia/väitettä tukevassa otannassa", niin nauraisivat naurismaan aidatkin.
Tutkijoiden subjektiiviset valinnat määräävät nykyäänkin kaikilla tieteenaloilla, mitä he haluavat tutkia, samaten tiedeyhteisön kulloisetkin kellokkaat vaikuttavat tutkimuskohteisiin, jopa suositeltuun metodologiaan, myös rahoitus (rahoittajat) painaa vaa'assa. Nykyaikana pätee edelleen periaatteessa sama viitekehys, kuin ennen 1900-lukua uskonnon/poliittisen ideologian hegemonioissa, suurin osa tutkijoista ja kehittäjistä tekee "tilaustöitä", osa hairahtuu kunnianhimossaan jopa vilppiin, paine on niin vahva.
Selvä "normipaine" on mielestäni nykyisessä ilmastotutkimuksessa. Lausahduksesi "ihmisen toimilla on vaikutusta" ilmastoon on lapsekas, tottakai sillä on "vaikutusta", sitä ei kukaan ole kiistänytkään, mutta onko se primäärinen vaikuttaja ilmastonmuutokseen, sitä voi todella täydellä syyllä kritisoida. Katsotaan, mihin suuntaan asiassa päädytään elinaikanamme. Viittauksesi maksettuihin tiedemiehiin kertoo omista ennakkoasenteistasi enemmän, kuin arvostamastani objektiivisen tutkijan otteesta. Minun mieleni on avoin uudelle tiedolle, toisin kuin näköjään sinun.
Myös väitteesi polemiikista ilmastotutkimuksissa on virheellinen, kyllä tiedepiirit käyvät ankaraa taistelua. Samalla se on taistelua rahoituksesta, unohtamatta tietenkään oikeassaolemisen tärkeyttä, katederit ja ego ovat hunajaa.
Laitan armeliaasti naiiviutesi piikkiin tölväisysi "Miksi oletat että tieteen pitäisi pystyä selittämään kaikki?", "tieteen tarkoitus on kehittyä" ja muut vastaavat, sekä arrogantit hutaisusi kaaosteorian, sumean logiikan ja tilastotieteen ymmärtämättömyydestäni. Tiedän tarkalleen, mistä puhun, viittasin "epävarmuuteen varmuuden puitteissa", ennustettavuuteen, satunnaisuuteen determinismin sisällä, matemaattiseen varmuusasteen/todennäköisyyden määrittämiseen, tämäntapaisiin. Tunnen käsitteet riittävällä tarkkuudella osallistuakseni tähän käymääsi pinnalliseen tiedesotaan, tilastotiedettä olen opiskellutkin (en fysiikkaa, vaikka opettajani vaati).
Asenteesi näyttää kirjoitustesi valossa tällaiselta. Yhteiskuntatutkimus, erityisesti naistutkimus, ei ole tiedettä, koska se ei ole aina oikeassa 100-prosenttisesti, ei aina pyri selittämään kausaalisuhteita (tavoitteena voi olla deskriptio), ei tuota lopputuloksena kaunista kaavaa, yhtälöä, ei aina edes täydellistä monimuuttujaista formaalista mallia. Joten pyh. Näinkö?
Kenties syytät yhteiskuntatieteilijöitä myös suunnattomasta epäpätevyydestä ja tietoisen rikollisesta tulosten muuntelusta sopiviksi? Ja että kaikki alan tutkijat toistavat samat virheet yhä uudelleen, kun tulokset näyttävät samansuuntaisilta?
Kun sovittelet mieleeni johtopäätöksiä, joista kiittämättömästi kieltäydyn, niin vastavuoroisen empaattisesti oletan sinun hylkäävän sosiologian, sosiaalipsykologian, psykologian yms. siksi, ettei yhteiskunta ja ihmismieli mahdu yksiselitteiseen kaavaan, joka on johdettavissa tietyistä premisseistä käytettävissä olevan matemaattisen logiikan avulla. Sinun mielestäsi siis (väite) aihe ei ole tutkimisen arvoinen eikä sitä saa tutkia, koska aihe on epämääräinen ja vaikea eikä siitä saa raudankovaa eksaktia tulosta? Siihen heitetyt resurssit ovat tuhlausta ja työ ajanhukkaa. Kaikkein pahinta on, jos tutkimusotteessa tarkastelunäkökulma on naisen osa historiassa. naisen osa taiteessa, naisen osa tieteissä, naisen osa arjessa, naisen osa yhteiskunnassa jne ("osalla" tarkoitan sekä objektia että aktiivista toimijaa tai sitä, että sukupuoli on muuttujana tutkimuksessa).
Fysiikka on vanha tieteenala, no, sinähän et sitä määritelmällisesti hyväksy. Tähtitiede on ikivanhaa, mutta avaruustutkimus modernissa mielessä melko uutta. Avaruustiede on vajaassa 50 vuodessa muuttanut radikaalisti "tietoa" ihan läheisimmästä avaruudesta, aurinkokunnastamme, puhumattakaan kaukaisemmista tähdistä, galakseista ym. Yhä on tutkittavaa silmän kantamattomiin, ja "varmuusasteet" voivat olla vain hieman epämääräistä parempia. Silti tutkitaan.
On tartuttu rohkesti lähes toivottoman tuntuisiin tehtäviin, laskettu/arvioitu tähtien lukumääriä, galaksien lukumääriä (kaikkia ei ole edes nähty), massojen määriä jne. Varmaakin varmempaa on, että lukemat tulevat muuttumaan (suomeksi: ovat nyt vääriä). Nostan hattua niille, jotka uskaltautuvat tutkimaan vaikeaa aluetta.
Mutta ihmisyhteisöjen ja ihmismielen ja näiden keskinäisten vaikutussuhteiden tutkimista ei saisi kutsua tieteeksi epämääräisyytensä tähden eikä panostaa mitään?
Et tunnu tietävän, että ainakin sosiologia käyttää tilastotiedettä melkein kiinniliimatusti metodiikassaan (otannat, analyysit, reliabiliteettilaskennat jne). Tutkimus ovat toistettavissa (jos rahoitus järjestyisi), ja kyllähän niitä toistetaankin. Periodittaiset seurannat kertovat trendin ja todentavat osaltaan luotettavuutta. Syysuhteiden tulkinta ei käy samalla tavalla kuin perusfysiikassa, on monisyisempää, arvaamattomampaa, vaatii tarkennuksia, uustutkintaa, aikaa, mutta tuottaa myös yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti hyödyllistä tietoa.
Gallupit ovat arkipäivää, tuottavat "kovan talouden" tarvitsemaa tietoa, politiikan intressi on huikea, vaali- ym. gallupit osuvat nykyään harvinaisen oikeaan. Eivätkö tarkkuus ja virhemarginaalit ole riittäviä sinulle? Gallupit ovat vain eräs sovellutus yhteiskunnallisista tutkimuksista.
Mitä uskonasioihin tulee, niin matematiikassa on yhä väittämiä, joita ei ole pystytty todistamaan. Silti niiden katsotaan olevan oikeassa. Me ihmiset näemme yhteiskunnassa ilmiöitä, asioita, prosesseja, jotka todella ovat olemassa, vaikka syitä ei tiedetä. Ainakaan vielä. Pitäisikö jättää tutkimatta? Ja varsinkin jos naisten rooli toimijoina on tutkimuskohteena?
On tunnustettava, etten ymmärrä kommenttisi ydintä. Johtuu varmaan siitä, etten tiedä, mitä queer teoria on.
Melkein olisin vaistonvaraisesti (koska väite ei perustu tutkittuun tietoon) väittämässä, että heteronormatiivisuutta ylläpitää enemmän miesväen enemmistö ihonväristä riippumatta, kuin naiset.
Naisista puolestaan valkoihoinen hyvinvoiva osa suhtautuu erittäin suvaitsevaisesti homoseksuaalisuuteen, suvaitsevaisemmin, kuin huono-osaiset naiset, ja naisille on miehiä helpompaa tunnistaa itsessään biseksuaalisuus. Oletan, että hyvinvoivat miehet myös suovat itselleen muita herkemmin oikeuden toteuttaa seksuaalisuuttaan.
Hyvinvoivan tai koulutetun naisväen asenteita koskevaa oletustani tukee mm. tämän keskustelupalstan feministien kirjoittelu, selkeä enemmistö on perheellisiä heteroseksuaalisia naisia, ja samalla he ovat homoseksuaalien tasa-arvoisten oikeuksien puolustajia.
"Jos rajaat luonnontieteet lähinnä vain 1900- ja 2000-lukujen tieteiksi ja sitä edeltävät yritelmät pelkiksi uskomuksiksi"
"Tätä sinun menettelytapaasi minä kutsun tieteellisyttä simuloivaksi huijaukseksi,"
Ja minusta huijausta on väittää että esimerkiksi antiikin kreikkalaisten sepitelmät ovat vakavasti otettavaa luonnontiedettä.
"Tutkijoiden subjektiiviset valinnat määräävät nykyäänkin kaikilla tieteenaloilla, mitä he haluavat tutkia, samaten tiedeyhteisön kulloisetkin kellokkaat vaikuttavat tutkimuskohteisiin, jopa suositeltuun metodologiaan, myös rahoitus (rahoittajat) painaa vaa'assa. Nykyaikana pätee edelleen periaatteessa sama viitekehys, kuin ennen 1900-lukua uskonnon/poliittisen ideologian hegemonioissa, suurin osa tutkijoista ja kehittäjistä tekee "tilaustöitä", osa hairahtuu kunnianhimossaan jopa vilppiin, paine on niin vahva. "
Nämä ongelmat koskevat lähinnä humanistisia tieteitä. Luonnontiedettä ei voi tehdä vilpillisesti. Jos lähdet kumoamaan Newtonin teoriat ja väität että kivi voi pudota ylöspäin, se kyllä huomataan ja painut unohdukseen teorioinesi etkä hyödy tempuistasi sen enempää kuin rahoittajasikaan. Vaikka rahoittaja määräisikin tutkimuksen kohteen, se ei tarkoita että se vääristäisi totuutta. Se että joku itseään tutkijaksi nimittävä tekee vilppiä, ei kaada itse tieteen asemaa, sillä tieteen koko idea on juuri siinä että se on itseään korjaava.
"Selvä "normipaine" on mielestäni nykyisessä ilmastotutkimuksessa. Lausahduksesi "ihmisen toimilla on vaikutusta" ilmastoon on lapsekas, tottakai sillä on "vaikutusta", sitä ei kukaan ole kiistänytkään, mutta onko se primäärinen vaikuttaja ilmastonmuutokseen, sitä voi todella täydellä syyllä kritisoida."
VOit kritisoida sitä mikäli tiedät asiasta jotain. Se että olet kuullut ristiriitaisia kantoja poliitikkojen ja tieteentekijöiden välillä, ei tarkoita että itse tiedeyhteisö olisi eri mieltä asiasta.
"Myös väitteesi polemiikista ilmastotutkimuksissa on virheellinen, kyllä tiedepiirit käyvät ankaraa taistelua. Samalla se on taistelua rahoituksesta, unohtamatta tietenkään oikeassaolemisen tärkeyttä, katederit ja ego ovat hunajaa.
"
Kuten sanoin, tiedeyhteisö on hyvin yksimielinen asiasta. Yleinen tieteellinen kanta on yksimielinen (vertaa humanistisia tutkimuksia). Se että muutama tutkija on asiasta eri mieltä, heikkoine argumentteineen, ei tarkoita että asia olisi kiistanalainen. Sen sijaan poliitikot tuntuvat olevan erittäin eri mieltä asiasta. Se sekoittaa usein maallikkoa. Poliitikot eivät ole kuitenkaan sama asia kuin tutkijat.
"...arrogantit hutaisusi kaaosteorian, sumean logiikan ja tilastotieteen ymmärtämättömyydestäni. Tiedän tarkalleen, mistä puhun, viittasin "epävarmuuteen varmuuden puitteissa", ennustettavuuteen, satunnaisuuteen determinismin sisällä,"
Pahoittelen mutta en todellakaan voi sietää sitä että kyseisiä teorioita siteerataan täysin päin mäntyä. Et todellakaan tiedä tarkalleen mistä puhut. Se että olet käynyt humanisteille pakollisen tilastotieteen kurssin, ei tee sinusta vielä esimerkiksi kaaosteorian ymmärtäjää. Ajattelin siteerata wikipediaa koska itse en osannut tätä paremmin sanoa:
"Matemaattinen kaaos on täysin deterministinen, ennalta määrätty. Yleisessä kielenkäytössä kaaos ja kaaosteoria sekoitetaan usein täyteen "kaaokseen" tai "epäjärjestykseen", satunnaisuuteen, joka on epälainalaisen järjestelmän tulos."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaaosteoria
Kvanttimekaniikassahan on olemassa tilastotieteellisiä ilmiöitä. On kuitenkin huikeaa tietämättömyyttä väittää että kvanttimekaniikan tulokset olisivat epätarkkoja. Itse asiassa kvanttimekaniikassa on tuloksia, jotka ovat vastanneet käytännön mittauksia tarkemmin kuin mikään muu ihmisen milloinkaan tekemä teoria. Kvanttimekaniikan ennustuskyky on saanut monet fyysikotkin haukkomaan henkeään. Kvanttimekaniikka on siis ennustanut niin huikeita tuloksia, että kukaan fyysikko ei ole koskaan pystynyt edes kuvittelemaan mitään sellaista. Hulluinta siinä on se että nämä ideat ovatkin toteutuneet käytännössä juuri niin kuin teoria ja sen ympärille luotu matematiikka on ennustanut.
"Asenteesi näyttää kirjoitustesi valossa tällaiselta. Yhteiskuntatutkimus, erityisesti naistutkimus, ei ole tiedettä, koska se ei ole aina oikeassa 100-prosenttisesti, ei aina pyri selittämään kausaalisuhteita (tavoitteena voi olla deskriptio), ei tuota lopputuloksena kaunista kaavaa, yhtälöä, ei aina edes täydellistä monimuuttujaista formaalista mallia. Joten pyh. Näinkö? "
Ymmärsit väärin. En vaadi 100 % oikeutta enkä välttämättä edes puhtaita kausaalisuhteita mutta tieteellä täytyy olla jonkintasoinen mittatikku, jolla voidaan arvioida että onko tulokset edes lähellä oikeaa. Muuten ollaan tekemisissä pelkkien mielipiteiden kanssa ja se on politiikkaa tai järjestötoimintaa. Sekin on itsessään arvokasta toimintaa mutta ei tiedettä. Minua ei niinikään kiinnosta matemaattiset mallit. Jos biologi tutkii sammakkolajeja ja huomaa että tietyllä sammakkolajilla on toistuvasti aina samanlainen lisääntymistapa, olen täysin tyytyväinen tutkimuksen tieteelliseen tasoon. Nuo kaikki väitteet ovat siis sinun omiasi.
"Sinun mielestäsi siis (väite) aihe ei ole tutkimisen arvoinen eikä sitä saa tutkia, koska aihe on epämääräinen ja vaikea eikä siitä saa raudankovaa eksaktia tulosta? Siihen heitetyt resurssit ovat tuhlausta ja työ ajanhukkaa."
Mielestäni tutkimus ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä jos ei ole olemassa minkäänlaista tietoa siitä, onko asia oikeasti niin.
"Kaikkein pahinta on, jos tutkimusotteessa tarkastelunäkökulma on naisen osa historiassa. naisen osa taiteessa, naisen osa tieteissä, naisen osa arjessa, naisen osa yhteiskunnassa jne ("osalla" tarkoitan sekä objektia että aktiivista toimijaa tai sitä, että sukupuoli on muuttujana tutkimuksessa). "
Kaikkein pahinta on että aihetta tutkivat jonkin ääriaatteen kannattajat kuten vaikkapa feministit. Tutkimuksen kohteella ei ole merkitystä jos tutkimuksella on mahdollista löytää tietoa asiasta.
"Yhä on tutkittavaa silmän kantamattomiin, ja "varmuusasteet" voivat olla vain hieman epämääräistä parempia. Silti tutkitaan.
"
"On tartuttu rohkesti lähes toivottoman tuntuisiin tehtäviin, laskettu/arvioitu tähtien lukumääriä, galaksien lukumääriä (kaikkia ei ole edes nähty), massojen määriä jne. Varmaakin varmempaa on, että lukemat tulevat muuttumaan (suomeksi: ovat nyt vääriä). Nostan hattua niille, jotka uskaltautuvat tutkimaan vaikeaa aluetta. "
Kyse on nyt yksittäisistä tieteilijöiden teorioista jotka on luotu tiettyjen oletusten pohjalle. Kyse ei ole yleisistä tiedeyhteisön hyväksymistä fysiikanlaeista tms. Siinä vaiheessa kun (tai pikemminkin jos) ne pystytään osoittamaan kiistatta todeksi, ne ovat todellisia luonnontieteen tuloksia, joita opetetaan peruskoulussa.
"Mutta ihmisyhteisöjen ja ihmismielen ja näiden keskinäisten vaikutussuhteiden tutkimista ei saisi kutsua tieteeksi epämääräisyytensä tähden eikä panostaa mitään? "
Jos nämä ihmisyhteisöjen yms tutkimukset perustuvat pelkille löyhille olettamuksille ja aatteille jo alunalkaenkin, on todella röyhkeää väittää että ne ovat samalla viivalla fysiikan ja luonnontieteiden kanssa, joissa kuitenkin on olemassa valtava määrä, hyvin uskottavasti, todeksi osoitettuja asioita. Esimerkiksi edessäsi oleva tietokone toimii ihan oikeasti. Sen takana on valtava määrä luonnontiedettä joka näyttää toimivan moitteettomasti koska kirjoittelet tänne.
"Et tunnu tietävän, että ainakin sosiologia käyttää tilastotiedettä melkein kiinniliimatusti metodiikassaan"
Sepä tässä hauskaa onkin että tiedän täsmälleen miten ko. tiede toimii.
"Gallupit ovat vain eräs sovellutus yhteiskunnallisista tutkimuksista. "
ITse asiassa gallupit ovat tilastotiedettä ja sitä kautta matematiikkaa. Sitä eivät ole kehittäneet yhteiskuntatieteilijät.
"Mitä uskonasioihin tulee, niin matematiikassa on yhä väittämiä, joita ei ole pystytty todistamaan. Silti niiden katsotaan olevan oikeassa. "
Jos matemaattisella väitteellä ei ole olemassa täydellistä todistusta, sen ei todellakaan katsota olevan, matemaattisessa mielessä, oikeassa.
tausta tälle selviää täältä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000018848478
queer-teoria on eräs keskeinen osa naistutkimuksen nykyrintamaa, sen tieteellisen pohjan arvostelu on saanut pienoisen vastalausemyrskyn aikaan, naistutkijoiden piirissä lähinnä.
http://listserv.funet.fi/archives/naistutkimus.html
matemaattisen eksaktisti kuitenkin tiedetään ja empiiriset havainnot myös tukevat tätä, että lesbofobiaa esiintyy eniten hyvinvoivien valkoihoisten naisten keskuudessa. miehillä lesbofobia on harvinaista.
ja vielä, kolmas queer-teoriaa romuttava de facto tulee siitä, että jos esm minä tunnenkin olevani miehen ruumiiseen syntynyt nainen, niin queer-teorian vastaisesti en suinkaan koe vastustusta heteronormatiivisten miesten taholta. päinvastoin, jyrkin paheksunta omalle kokemiselleni tulee naisten taholta. etenkin, jos pyrin käyttämään sisäisesti kokemani sukupuolen saniteetti- tai pukuhuonetiloja yleisissä uimahalleissa.
- En viitannut pelkästään "antiikin kreikkalaisiin sepitelmiin".
- "Luonnontiedettä ei voi tehdä vilpillisesti".
Kyllä voi, viittasinkin muutamiin viimeaikaisiin yrityksiin ensimmäisessä kommentissani. Vilppiä yritetään kaikilla tietenaloilla jossain määrin, ja samoista syistä: halutaan kunniaa ja rahaa itselle, halutaan osoittaa oma työ oikeaksi, omat väittämät todeksi.
Humanistit eivät harrasta vilppiä sen enempää kuin muutkaan, jos olet eri mieltä, lyö pöytään näyttöä asiasta. Nuorilla tieteenaloilla ja aivan uusissa tutkimuskohteissa on aina uskottavuusongelmia, kunnes tutkimus toisensa jälkeen verifioi ja tarkentää löydöksiä. Ei poikkea tässä suhteessa esim. avaruustutkimuksesta.
- Ilmastotutkimuksen suhteen kantani ei muutu, enemmistö ilmastotutkijoista on nykyisen kasvihuoneteorian kannalla, mutta vain lukumääräinen enemmistö, eivät kaikki ("miljoona kärpästä ei voi olla väärässä" jne?). On lukuisia varteenotettavia tutkijoita, jotka suhtautuvat skeptisesti a) koko malliin, b) lähtöarvoihin, c) käsittelymetodeihin, d) tulkintaan. Arviot ovat jo maallikonkin näkökulmasta kaikkea muuta kuin relevantteja ennusteita, vaihteluvälit ovat hurjia riippuen kulloisenkin arvion esittäjän draamantarpeesta. Hässäkkä ei eroa "tieteelliseltä kannalta" mitenkään yhteiskuntatieteellisestä väittelystä.
- Kaaosteoriasta ja muusta toistan: TIESIN MITÄ KIRJOITIN. Luulet minua ilmeisesti tolloksi, ovatko argumenttisi väljähtyneet siinä määrin, että on mentävä vähättelylinjalle? Luotan siihen, että muut osaavat lukea tekstiäni, jos et sinä. Samat lainaukset olisin voinut vetäistä, hetken jopa mietin sitä, mutta ydin ei ole ko. teorioiden opettaminen palstalla, vaan niiden sisältämä matemaattinen epävarmuuden/satunnaisuuden matemaattinen hallinta, kuten sanoin. Matemaattista ennustettavuutta ja yleistettävyyttä käytetään myös sosiologiassa, kas, kun siellä se ei mielestäsi ole kelvollista!
- "Mielestäni tutkimus ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä jos ei ole olemassa minkäänlaista tietoa siitä, onko asia oikeasti niin."
No turkanen, on todella paljon uutta tutkimusta tehty alueilla, joista etukäteen ei tiedetty, miten on. Eikä senkään jälkeen pitkään aikaan uskottu, voiko tietoon luottaa. Ja korostan: myös fysiikan, tähtitieteen, biologian, nykyään varsinkin solubiologinan, ym. alueilla. Outo väite tutkijalta, en muuta sano!
- Gallupit eivät juurikaan eroa yhteiskuntatieteellisistä deskrikpiivisistä kyselytutkimuksista, aivan riippumatta siitä, mikä porukka on ne kehittänyt. Samoja menetelmiä sovelletaan. Oletko tosissasi sitä mieltä, ettei ole tarpeen tietää, miten asiat näyttävät tieteelliset kriteerit täyttävän tutkimuksen pohjalta olevan tiettynä aikana, tietyssä populaatiossa? Minusta ja monen muun mielestä tiedolla sinänsä on jo arvoa riippumatta siitä, ettei vielä tiedetä tulkintaa. Vaikutussuhteita voidaan pyrkiä tutkimaan jatkotutkimuksissa.
Melkoinen on asenteellisuutesi määrä, en voi kuin ihmetellä. Jos asenteesi vinouttavat tutkimuksiasi, niin valitan todella.
Toivon, ettei enää tarvitse tarttua täsmälleen samoihin asioihin neljättä kertaa, jankkaus saa riittää puolestani. Mutta jos sinulla on esittää vaihteeksi uutta, niin harkitsen.
Yhä ymmällä, en saanut selvää ao. teoriasta, alemmasta linkistä tuli vain suojausvaroituksia, kun yritin avata arkiston linkkejä.
Kirjoitit alunperin heteronormatiivisesta paineesta ja siitä, ketkä sitä eniten harjoittavat. Nyt viittaat lesbofobiaan. Olen kyllä melko varma, että lesboihin suhtaudutaan eri tavalla kuin homoihin, ja trans-henkilöihin eri tavalla, kuin kumpaankaan ed. ryhmään.
Lesboutta on tietääkseni yhteiskunnissa katsottu sormien läpi, pidetty jokseenkin merkityksettömänä tai sitä ei ole tiedostettu ollenkaan. Korreloi jotenkin naisten sosiaalisen statuksen kanssa. Nykyisessä länsimaisessa yhteiskunnassa oletan miesväen pääosin samaistavan lesbouden ja lesbiaanisen pornon: se on kivaa, lisää vaan! Vai mitä sanot? No, tuo käsitys lesboudesta on ainakin väärä, ja miesten "suvaitsevaisuus" perustuu silloin väärille premisseille, mielestäni.
Olen kyllä kuullut ja lukenut, miten lesboepäiltyihin suhtaudutaan pubeissa ja kaljakuppiloissa, kaikkea muuta kuin ymmärtäväisesti. Mutta tuokin on vain osajoukko. Punaniskoja on silti kai liian paljon yhä?
Miehen näköisen naisen ilmstyminen naisten saunoihin ja pukuhuoneisiin herättää tietysti hämmennystä. Mistä naiset tietäisivät, että kyseessä on lesboidentiteetti? Tuttavat varmaan eivät kavahda, tietävät asianlaidan, mutta muut eivät. Minäkin hyväksyisin, jos tietäisin, muussa tapauksessa harmistuisin kovasti.
Kuten huomaat, en ole perehtynyt aiheeseen, josta varmaan sinä tiedät enemmän.
että ymmärrät pysyä kaukana naistutkimuksen kaltaisen "tieteen" piiristä.
Olen kylläkin epähieno: kannatan ns. naistutkimusta. Jos siinä jossakin on menty pieleen, tehty virhepäätelmiä tai liian hätäisiä johtopäätöksiä, niin eipä ole ainoa tieteenalue todellakaan. Kritiikki on aina paikallaan ja kuuluu tieteenharjoittamiseen, mutta kritiikin on myös kestettävä kritiikkiä.
Jyvät karsiutuvat akanoista, epäkelvot analyysit hyvin tehdyistä, virheelliset tulkinnat osuvammista, huonot tutkijat eivät enää saa rahoitusta. Tämä on aivan tavallista tieteellisessä toiminnassa. Väittääkö joku tosissaan, ettei naistutkimuksen kentällä ole saatu aikaan mitään luotettavia tuloksia? No ilmeisesti väittää, vaikka tietäisi vain kirpun vertaa ao. tutkimusalan kokonaisuudesta, osa ei selvästi tiedä yhtään mitään, halveksii vain kaikkea pelkän nais-etuliitteen vuoksi. Täällä hyökätään tavan takaa naistutkimusta vastaan, sen vastapainona jokunen alaa opiskellut mies on kirjoittanut ansiokkaasti myös puolesta.
En ole opiskellut naistutkimusta, vielä vähemmän tiedän todennettua faktaa seksuaalisten vähemmistöjen ja enemmistön problematiikasta, kuka nyt kaikkeen ennättää paneutua, mutta taatusti aihealue kiinnostaa. Naisnäkökulma on tarpeen aivan kaikessa, ja vain naiset ovat tämän havainneet, eipä juuri miehet. Miksiköhän? (Osaan arvata).
Luonnontiedettä on mahdotonta tehdä vilpillisesti, sillä luonto antaa oman palautteensa mikäli tuloksia on vääristelty. Vilpillinen tutkija jää aina kiinni. Joku tekee samat kokeet toisaalla ja huomaa että väitetyt ilmiöt eivät toteudukaan. Humanistitieteissä hyvä esimerkki vilpillisestä/väärästä teoriasta on marxin teoriat. Ainakaan ne eivät ole vielä toimineet käytännössä. Kaikkia tuhansia yhteiskuntatieteen teorioita ei pystytä ikinä tutkimaan samalla tavalla käytännössä. Siksi monet naistutkimuksen tulokset jäävät pelkiksi mielipiteiksi.
" On lukuisia varteenotettavia tutkijoita, jotka suhtautuvat skeptisesti a) koko malliin, b) lähtöarvoihin, c) käsittelymetodeihin, d) tulkintaan."
Kerro ihmeessä näistä tutkijoista ja heidän asemastaan tiedeyhteisössä.
" Arviot ovat jo maallikonkin näkökulmasta kaikkea muuta kuin relevantteja ennusteita, vaihteluvälit ovat hurjia riippuen kulloisenkin arvion esittäjän draamantarpeesta. Hässäkkä ei eroa "tieteelliseltä kannalta" mitenkään yhteiskuntatieteellisestä väittelystä. "
Itse en ole ilmastotutkija joten en pysty vastaamaan tähän asiaan ilmastotutkijan näkökulmasta. Sen mitä itse olen asiaa seurannut, näissä tutkimuksissa on päästy joka tapauksessa, mallista riippuen, muutaman asteen tarkkuudella samoihin lopputuloksiin (lämpötilan nousussa). Kan sainvälinen tiedeyhteisö on raakannut pois kaikki ne väitteet, joiden mukaan lämpötilan nousu olisi olematon. Kyllä tieteen idea on juuri siinä että parhaiten perusteltu ja toimivin idea saa tiedeyhteisön tuen. Luonto ei seuraa demokratiaa mutta tullakseen oikeaksi tieteeksi, teorian pitää saada tiedeyhteisön hyväksyntä. Siksi sinun on ihan turha jankuttaa niistä vastarannankiiskeistä, jotka syystä tai toisesta eivät hyväksy teoriaa ilmaston lämpenemisestä.
" Kaaosteoriasta ja muusta toistan: TIESIN MITÄ KIRJOITIN. Luulet minua ilmeisesti tolloksi, ovatko argumenttisi väljähtyneet siinä määrin, että on mentävä vähättelylinjalle? "
Perustelin asian sinulle rautalangasta ja edelleen jaksat väittää kivenkovaan olleesi oikeassa. En todellakaan tiedä että pitäisikö purskahtaa itkuun vai nauruun.
"Matemaattista ennustettavuutta ja yleistettävyyttä käytetään myös sosiologiassa, kas, kun siellä se ei mielestäsi ole kelvollista! "
Tilastotieteessä ei teoriana ole vikaa. On kuitenkin eri asia miten sitä käyttää.
"No turkanen, on todella paljon uutta tutkimusta tehty alueilla, joista etukäteen ei tiedetty, miten on. Eikä senkään jälkeen pitkään aikaan uskottu, voiko tietoon luottaa."
Fysikaalisista teorioista voidaan aina rakentaa melko hyvät virherajat. Siksi on olemassa fysikaalisia malleja, jotka ennustavat huikean tarkasti ilmiöt, joita voidaan testata myös käytännössä. Jos taas mallissa on olemassa epätarkkuutta, sen suuruus voidaan ainakin arvioida hyvin.
Usko minua kun sanon että esimerkiksi kaikessa laskennallisessa tieteessä täytyy esittää virherajat. Sääennustus ei ole äärettömän tarkka mutta niin ei edes väitetä. Vika ei ole teoriassa vaan siinä että säähän vaikuttavia tekijöitä ei pystytä mittaamaan kyllin tarkasti. Lisäksi laskentateho on rajallinen. Toisaalta virherajat voidaan määrittää hyvin ja niiden pohjalta on helppo tehdä johtopäätökset aina simulaation tarkkuudesta. Sitä kutsuisin oikeaksi soveltavaksi tieteeksi.
"Jos asenteesi vinouttavat tutkimuksiasi, niin valitan todella. "
No onneksi tutkin niin fysikaalista aihetta että en voisi mitenkään kuvitella asenteideni naistutkimusta kohtaan vaikuttavan tuloksiini.
"Toivon, ettei enää tarvitse tarttua täsmälleen samoihin asioihin neljättä kertaa, jankkaus saa riittää puolestani. Mutta jos sinulla on esittää vaihteeksi uutta, niin harkitsen."
Olen täsmälleen samaa mieltä. Välillä olen joutunut menemään "syvemmälle" kun olen tuntenut että et ole millään saanut ideastani kiinni (voi olla oma syynikin).
Näemmä. Samaa jorinaa. Tämä on liian herkullinen ohitettavaksi:
"Humanistitieteissä hyvä esimerkki vilpillisestä/väärästä teoriasta on marxin teoriat."
Aivan aivan, se mikä sopii luonnontieteille, eli rajasit 1800-luvun ja sitä vanhemmat teoriat kritiikin ulkopuolelle, ei sovi objektiivisen luonnontieteilijän mielestä humanistisille tieteille, vaan kaivat sellaisen naftaliinista ja yleistät sen edustavuuden tyyliin: samanlaista kaikki yhteiskuntatieteellinen tänä päivänä :DD.
(Luonnontieteilijän motto: "Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon").
Luonnontieteellisiä teoreemoja voidaan muuttaa ja täydentää, "sitä kutsutaan kehitykseksi", humanistisia ei tietenkään voi kehittää, ei toki, vaikka ympäristömuuttujat ovat eläneet ja edenneet lähtökohdistaan merkittävästi, ja paljolti juuri teorian (esim. juuri Marxin) vaikutuksesta. Tällöin kenen tahansa muun, kuin luonnontieteilijämme mielestä, on johdonmukaista ja relevanttia muuttaa ja täydentää teoriaa.
Minulle ei tule pulmaa, itkeäkö vai nauraa, minä nauran.
Onnittelen uranvalinnasta, voin kuvitella, miten mieluisaa on elää todeksi tätä:
A muuttuu B:ksi C:n vaikutuksesta, kun X ja Y vakioidaan. Ja tätä voi toistaa aamusta iltaan vuosikaudet ja aina vain tulos tyydyttää suloisesti. Jos X tai Y muutetaan johonkin suuntaan, niin tulos ei enää päde, mutta minäpä rajaan oikeellisuuden tähän ja olen oikeassa ikuisesti. Joku toinen sitten kehittää lisää muuttuneilla ehdoilla, voi että kehitys kehittyy, ja vain meillä!
Jos ihminen ja ihmiskunta olisi vain vetyä, happea, hiiltä, rasvahappoja ja sensellaista, niin fyysikkokin saattaisi pärjätä. Mutta kun tutkimuskohteet eivät ole yhtä yksiviivaisia, kohde muuttuu ja elää koko ajan, niin heikot kääntävät päänsä pois ja kieltävät a) joko kohteen olemassaolon tai b) sen tutkimisen arvon, liian vaikeaa, liian komplisoitua, ei tiedettä.
..marxin teorioita tuskin kannattaa nimitellä vääriksi, niillä on joka tapauksessa ollut ja on suuri vaikutus ihmisten elämään tänäkin päivänä..
..ihmisyhteisöt ovat luonteeltaan muuttuvia, samoin ihmisten mielipiteet, jotka paitsi muuttuvat, ovat myös erilaisia, siksi mitään kovin kauaskantoista ja täsmällistä ihmisyhteisöjen tutkimuksessa ei välttämättä löydetä..
..mutta aina voidaan ihmisten mielipiteitäkin mitata, ja joskus jokseenkin tarkasti, ja toisaalta aina on selvitettävissä, ovatko ihmisten saavuttamat tulokset olleet asetettujen tavoitteiden mukaiset..
..erityisesti talouden suorituskyky on ihmisyhteisöjen tutkimuksessa ollut keskeisellä sijalla ja siinä jos missä on pyritty keinoja kaihtamatta jopa matemaattiseen optimointiin, kenties jopa vastoin ihmisluontoa, näin sikäli, mikäli ihminen ei ole olemukseltaan robotti, asia jota pitänee kysyä poliittisilta päätöksentekijöiltä, tai ehkä filosofeilta, jotka yleensä tietävät asioista..
..luonnontieteen lait pätenevät nekin niin kauan kuin kuvittelemme niiden pätevän, mitähän sitten tapahtuu luonnonlaeille, kun, sanokaamme vaikka aurinko sammuu..
..varmaan palstan mustien aukkojen tutkijat osaavat antaa tähän valaisevan, eksaktin ja universaalin vastauksen..
..spekulatiivisuus kuuluu niin ikään ihmisen olemukseen, miksi sitä ei saisi tutkia, mielipiteet ovat joka tapauksessa yksi ihmistieteiden tutkimuksen kohteista, varmaan palstalaisille kallupit ovat tuttuja, niitähän palstalla esiintyykin viljalti..
..pikemminkin luonnontieteen alaa ihmisessä olisi tutkia ihmisruumista, mutta se on vain asian toinen puoli, nähdäkseni varsinainen ihminen asuu tämän ruumiin sisällä ja on näkymätön, siinäpä sitä on haastetta luonnontieteilijällekin, joten ei muuta kuin linssiä keksimään, jotta tämä perusihminen saadaan näkösälle..
..ei myöskään ihmistieteissä voi väittää mitä tahansa, siitä nousee huuto lähes samalla tavalla, jos palstalla väitetään jotakin ihan huuhaata..
Marxin teoriat olivat yksi esimerkki. Otetaanpa käsittelyyn uudempaa kamaa.
Henkilö 1.
Erkki Tuomioja
Valtiotieteen tohtori
Hänen tapansa katsoa maailmaa voidaan sanoa olevan ainakin hiukan vasemmistolainen. Hänen tiedemiestaustansa huomioiden voidaan siis olettaa että vasemmistolaisuus on yleinen kanta valtiotieteilijöiden keskuudessa.
henkilö 2.
Jyrki Katainen
yhteiskuntatieteiden maisteri
Hänen tapansa katsoa maailmaa on ainakin hiukan oikeistolainen...
Miten kaksi samaa tieteenalaa tutkinutta ihmistä voi olla niin eri linjoilla? Kahta totuutta ei voi olla. USkaltaisin väittää että esimerkiksi yhteiskuntatieteissä ei ole olemassa mitään vahvoja perusteita, joiden voidaan sanoa olevan varmuudella totta. Sama koskee yleensäkin humanistisia aloja.
Joka tapauksessa rajaa ei tarvitse vetää humanistisissa tieteissä pelkästään menneisyyteen. Käytin Marxilaisuutta vain siksi että siitä on myöhemmin saatu "kokeellista dataa" ja sitä on siksi helppo käyttää esimerkkinä virheellisestä teoriasta.
Humanistit eivät usein pysty ymmärtämään että mikä ero on teorian tarkentamisella ja kumoamisella. Yritän nyt selittää tässä asiaa kansantajuisesti.
Tarkentaminen tarkoittaa sitä että teoriaan voidaan lisätä tekijöitä. Alkuperäistä teoriaa ei ole kumottu mutta siihen on lisätty tekijöitä parantamaan joko tarkkuutta tai lisäämään selitysvoimaa erikoisemmissa tilanteissa. Esimerkiksi kivi putoaa Newtonin ideoiden mukaan edelleen mutta tietyissä erityisolosuhteissa Newtonin kaavoissa olevat suureet kuten aika tarvitsevat korjaustermejä. Kivi putoaa siltikin eikä sitä ole kumottu.
Kumoaminen tarkoittaa sitä että huomataan että teoria on täysin väärä. Sen tulosten huomataan olevan vääriä. Esimerkiksi Marxin teoria oli tällainen. Jos kivi putoaisikin ylöspäin, olisi Newton ollut väärässä ja teoria pitäisi kumota.
Harmillista muuten että suhtaudut matematiikkaan ja fysiikkaan noin penseästi. Matematiikkaahan käytetään varmasti naistutkimuksessakin (tilastotiede). Se tulee kyllä rajoittamaan omaa maailmankuvaasi ja sinun on ainakin turha väittää (äskeisen kommentin perusteella) että olisit kovin laaja-alainen. Minä sen sijaan keskustelen mielenkiinnolla humanistisista aloista ja uskokaa tai älkää, minulla on ollut todella kivaa.
Jos ei muuta halua tai osaa, niin menee opiskelemaan naistutkimusta. Minkähän työpaikan siitäkin saa?
kuka "arvostettu tieteenharjoittaja" on väittänyt "miesten olevan raiskaajia"?
sanot että tieteessä täytyy toteutua kokeellisuus, toistettavuus ja mitattavuus. lisäksi sanot, että "asioita pitää pystyä... vaikkapa näkemään, jotta jotain päätelmiä voitaisiin tehdä". tarkoitatko siis, että oikea tiede on välttämättä empiiristä tiedettä? miksi lähdet oletuksesta, että luonnontieteen kriteerit ovat yleiset tieteen kriteerit? eihän siinä olisi mitään järkeä. varmaan itsekin ymmärrät, ettei ihmisten toimintaa, kulttuuria, kieltä jne olisi mielekästä tutkia samalla tavalla kuin kiviä tai kasveja. ihmistä on tietenkin tutkittava tavoitteellisena, toiminnallisena, yhteisöllisenä olentona joka käyttää luomaansa symbolijärjestelmää todellisuuden rakentamiseen, eikä se onnistu jos ihminen redusoidaan vain yhdeksi biologiseksi organismiksi muiden joukossa.
kakkoskohdassa esität, että "todellisen tieteen harjoittajat muodostavat yhdessä melko objektiivisen kannan asioihin". mitä tarkoittaa "melko objektiivinen"? asia joko on objektiivinen tai sitten se ei ole. "melko objektiivinen" tarkoittaa siis kaiketi ei-objektiivista... (luonnontieteilijäksi olet yllättävän epäeksakti). ja jos minulta kysytään, objektiivista näkökulmaa ei ole, kyse on aina jonkun näkökulmasta, myös luonnontieteessä. se että esim naistutkijoista suuri osa sanoo olevansa feministejä, on valveutunutta, edistyksellistä tieteen harjoittamista. hyvä ja vastuullinen tieteenharjoittaja reflektoi näkemyksiään ja tuo esiin (välttämättömän) näkökulmaisuutensa. myöskään luonnontieteilijä ei voi paeta asemaansa (sosiaalista, taloudellista, poliittista jne katsantokantaansa), mutta valitettavasti objektiivisuuden harha elää vielä luonnontieteissä vahvana. luonnontiede tulee siis näissä asioissa muuhun tiedemaailmaan verrattuna jälkijunassa.
Ei oikeustiedekään ole tiedettä.
..ihmistieteellä ja luonnontieteellä on periaatteellinen ero tutkimuskohteessa, ihmisyhteisöt perustuvat ihmisten luomille säännöille ja ihmisten itse itselleen asettamille pyrkimyksille eikä ihmistiedettä harjoittavan tutkijan kiinnostuksen kohde ole niinkään universaalien lainalaisuuksien ja kvantiteettien tutkiminen kuin kysymykset päämääristä, ihmisten kokemuksesta ja siitä, miten ihminen järjestää elämisensä ja olemisensa ihmisyhteisöissä..
..esimerkiksi fenomenologisesti orientoitunut tutkija ei ole välttämättä kiinnostunut asioista sinänsä, vaan hän on kiinnostunut ennen kaikkea siitä, miten asiat ilmenevät meille, mitä tietyt asiat meille merkitsevät, kuinka ihmiset kokevat erilaisia asioita, mitkä asiat ovat ihmisille tärkeitä, miten ihminen hahmottaa maailmansa jne..
..kriittinen yhteiskuntatutkimus puolestaan pyrkii esiintuomaan ristiriitoja julkilausuttujen yhteiskuntapoliittisten pyrkimysten ja tosiasiallisten tekojen välille, kriittinen teoria pyrkii myös yhteiskunnalliseen aktivointiin luomalla tietoisuuden ristiriitojen olemassaolosta..
..mainituista syistä myös ihmistieteiden ja luonnontieteiden metodit poikkeavat toisistaan, mutta kyllä ihmistieteet ovat tiedettä siinä missä luonnontieteetkin, ja myös vähintään yhtä tärkeitä..
..paitsi että tiede voidaan jakaa ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin, niin tiede on myös jaettavissa hyvään ja huonoon tieteeseen, tämä koskee yhtä lailla luonnontiedettä kuin ihmistiedettäkin, huonolla tieteellä tarkoitan huonoa tutkimusta, huuhaata..
..edellä sanotun perusteella naistutkimustakin voi olla olemassa..
http://www.helsinki.fi/~amkauppi/avoin/2001/9.htm