Tuossa pidemmän aikaa tutkittuani asiaa en ole
löytänyt nelivedolle Suomen olosuhteissa
suurtakaan hyötyä. Millä ihmiset perustelevat
nelikoiden oston? En jymmarra.
löytänyt nelivedolle Suomen olosuhteissa
suurtakaan hyötyä. Millä ihmiset perustelevat
nelikoiden oston? En jymmarra.
Vastaukset 14
Vanhimmat
ero on ku yöllä ja päivallä ainakin Suomen
lyhyenä talvikautena. liikennevaloissa ei jää
tukkeekksi liukkaalla kelillä ja ehtii pari
muutakin yli samoilla vihreillä. täällä
maaseudulla tuo teiden aurauskaan ei ole aina
niin kauhean nopeata ja tehokasta kuin
kaupungeissa ja pääteillä.toisaalta
nelivetoisella pääsee sitten niin pahaan paikkaan
että se kun pysähtyy niin ilman traktorin
vetoapua ei liikahda. ;) jarrutuksessa neliveto
on tehokkaampi, lieko jarruvoima jakautuvan
tasaisemmin takapyörille ja tuntuupa tuo olevan
tukeva uraisilla pääteilläkin. vertailuautot ovat
molemmat pihassa;sierra 2.0 iS -86 ja sierra 2.0
4x4 CLX -92. varmaankin eteneminen korostuu taka-
ja nelivetoisen välillä; etuvetoiseen ero ei ole
varmaan niin suuri.
Ei kyllä pidä paikkaansa tuo jarrutus juttu.
Likkeelle lähtö on ainoa ero. Et voi muuttaa
FYSIIKAN LAKEJA mitenkään!
Tässä tapauksessa eroa pysähtyvyydessä löytyy.
auto : ei abs-jarruja ja neliveto jossa ei ole
"luistavaa keskustasauspyörästöä tai
viskokytkimellä toteutettua nelivetoa.
-jarruttaessa molempien akselien pyörät
lukkiutuvat samaan aikaan, koska akselien välillä
on kiinteä yhteys. Tällöin myös jarrutus on
huomattavasti tehokkaampi kuin kaksivetoisessa,
jossa yleensä eturenkaat lukkiutuvat ennet
takapäätä.
Nimenomaan Suomen olosuhteissa nelivetoiset
ajoneuvot pääsevät oikeuksiinsa, se kun on tämä
meidän kesä niin lyhyt ja vähäluminen...
Se nyt lienee sanomattakin selvää että
talviolosuheissa ja syysliukkailla ei ikinä ole
liikaa kitkaa käytettävissä ja juuri siinä
neliveto osoittaa etevyytensä.
Toki kaksivetoisellakin pärjää mainiosti, mutta
nyt ensimmäisen talven nelikolla ajaneena pahoin
pelkään että "jää koukkuun". Nelivetoinen kun on
kalliimpi hankkia ja ylläpitää(polttoaineen
kulutus, varaosat jne.) Eli jos kuski ei kuittaa
liian suurella tilannenopeudella nelivedon tuomaa
turvallisuuslisää, on nelivetoinen selvästi
turvallisempi ja vakaampi ajettava vaihtelevissa
keliolosuhteissa. Toteutustapoja tietenkin on
monia ja sen myötä ominaisuuksiakin.
Englannissa ylivoimaisesti suurin osa
nelivetoautoista on suur-Lontoon alueella, elikkä
alueella jolla ei maasto-ominiasuuksilla tee
yhtään mitään.
Ainakin muualla neliveto on enemmän status-asia.
Jenkeissäkin on status-asia omistaa ainakin yksi
SUV-tyyppinen nelivetoauto. Se on sitten eri asia
tarvitseeko sitä nelivetoa ihan tosissaan. Epäilen
suuresti.
Suomessakin on talvikeliä (suur-Helsingin
alueella) vain 3-4 kuukautta. Käytännössä,
esimerkiksi kuluneena talvena, jäi liukkaiden
kelien päivät alle kymmeneen.
Omistan kyseisen menopelin ja täytyy myöntää,
että varsinkin pöperökelit on mahtavia ajaa
nelivedolla. Kyllä täällä etelässäkin oli päiviä,
jolloin aurauskalusto ei ollut höylännyt katuja
ja risteykset sun muut liikennevalot olivat kuin
kesäkelillä ajaisi ts. ei tarvinnut etsiä
kilometriväliä jotta pääsee muitten mukaan.Sen
myös huomasin talvirenkaista, että nyt on kolme
talvea ajetut renkaat ja nastoja on irronnut
ainoastaan yksi kappale, liekö sitten 4x4:n
ansiota, että liikkeelle pääsee iisisti hampaat
irvessä jauhamatta liikkeelle.......Täytyy
myöntää, että varmasti seuraavakin menopeli on
neliveto.
Täällä hieman pohjoisempana on sitä liukasta
sitäkin enemmän. Ei sitä nelivetoa täälläkään
välttämättä tarvitse, mutta on se silti
kiistattomasti parempi etenemään.
Varsinkin juuri maalla ja missä aurauskalusto ei
usein käy talvisin on nelivedosta suuri hyöty.
Täällä Helsingin alueella ei siitä varmaankaan
suurta hyötyä ole.
Nelivedin ainoat huonot puolethan on ne että kun
pito katoaa niin sitä on hieman vaikeampi saada
takaisin hallintaan kun tavallista etu- tai
takavetoa, mutta ei vaikea kuitenkaan jos on
kokemusta tai hallitsee auton käsittelyn. Onhan
neliveto kesäisinkin hyvä jos ajelee jotain
maasto-, mökkiteitä joissa voi muuten jäädä
jumiin. Mutta jos neliveto jää jumiin niin
sittenhän se jumissa onkin ja kunnolla.
Toivottavasti meilläkin täällä suomessa joskus
neliveto on uusissa autoissa lähes vakiovaruste
kuten nykyään jo jossain muissa maissa.
Se vaan on nyt niin hiton trendikästä olla
ulkoilmaihminen. Ei sinne metsään oikeasti kannata
mennä. Hankitaan vain 4-vetoauto, Suunnon kello ja
GoreTex-takki.
Vinoilu sikseen. Kyllä neliveto on talvella hyvä. Ja just
kaupungissa. Maallakaan siitä ei varmaan haittaa ole,
jos sattuu aamulla olemaan 20 senttiä lunta tiellä.
Kesällä 4-vetoa tarvii ehkä promillen sadasosa
suomalaisista.
Huonoa on kun polttoaineen kulutus kasvaa ja toi
menovesi maksaa niin paljon. Ei sitä viittis turhaan
polttaa.
Moi
Tässä lista oikeista nelivedoista, eli jatkuva
neliveto. Auto myyjillä ja omistajilla on
virheellinen käsitys jatkuvasta nelivedosta.
Luettelen vain henkilöautoja.
Audi Quattrot, mutta ei A3
Bmw x-versiot
Ford Sierra 4*4, Escort 2000 4*4, Coswort 4*4
Subaru
Passat 4 motion
Volvo Cross Country on rajamailla en ole vielä
saanut tarpeekksi tietoa. Todennäköisesti ei ole.
Eli miksi tähän ei kuulu A3, Bora, Golf, Skoda,
Honda, Renault, Mb ja jotain muita malleja. On
se, että takapyörät vetävät vasta, kun etu pyörät
luistavat. Eli tällainen ratkaisu ei ole jatkuva
neliveto.
Tämä eron huomaa ajaessa todella liukkaalla
alustalla. Ero on kuin yöllä ja päivällä.
Jos joku on asiasta eri mieltä, niin kannattaa
tutustua vähän nelivedon periaatteeseen ja
kirjallisuuteen.
Vikaan meni. Tai oikeassa olet siinä, että
monilla on virheellinen käsitys jatkuvasta
nelivedosta, myös sinulla.
Jatkuva neliveto on vastakohta kytkettävälle
nelivedolle, eli jatkuvassa nelivedossa ei
kuljettajalle ole vipua, jolla nelivedon voi
kytkeä päälle tai pois. Yleisimmin jatkuvassa
nelivedossa kytkennän hoitaa viskokytkin.
Tarkempi nimitys mainitsemillesi ensimmäisen
listan nelivedoista voisi olla koko ajan päällä
oleva neliveto erotuksena muista jatkuvista
nelivedoista.
Joten, koska olen eri mieltä, anna vinkki esim.
hyvästä kirjallisuudesta, jossa käsitellään
nelivetoa.
Ja pienenä korjauksena vielä, että MB:ssä vetää
ensin takapyörät ja etupyörät vasta tarvittaessa.
Ja kyseessä on silloinkin jatkuva neliveto.
Moi
Ei se vivusta johdu taas yksi, joka ei ymmärrä.
Ennen eroteltiin autot vipujen mukaan nyt
vetotavan mukaan.
4-vetoja löytyy Vw Golf syncro -88 ja -00, Audi
coupe quatro ja Blazer jossa on maaginen vipu hoh
hoh.
Vanha Golf käytää viskoa, joka ei mitään kytke.
Visco pyrkii pitämään pyörien pyörimis nopeudet
samana. Golfissa osa voimasta välittyy kokoajan
myös taka-akselille. Uudessa Golfissa on Haldex
mikä kytkeytyy vain etupyörien luistaessa.
Audissa asian hoitaa torsen. Blazerissa on se
maaginen vipu jolla jakolaatikossa kytketään veto
päälle. Eli silloin etu ja taka-akselit pyörivät
samanaikaan. Viscoa ja torsenia käytetään sen
takia, että saadaan aikaan pieni luisto, jotta
autolla voidaan paremmin kääntyä.
Eli jatkuvassa nelivedossa osa voimasta jakautuu
aina eteen sekä taakse. Jos on vipu niin silloin
on kytkettävä jatkuva neliveto.
Esim jos on kaksi autoa vaikka Mb ja Bmw
nelivedot henkilömallit. Ajetaan hiljaa lumisella
tiellä. Lumen määrä lisääntyyn ja yhtäkkiää Mb on
kiinni ja Bmw menee. Siinä vaiheessa, kun Mb
takapyörät luistavat ja etupää kytkeytyy on jo
liiaan myöhäistä. Auto on kiinni, mutta Bmw,
jonka voimasta menee 63% taakse ja 37% eteen
kokoajan menee tasaisesti eteenpäin. Takavetoisen
kuskina tiedät sen, että lumessa ajaessa veto
pitää olla tasainen, jos halutaan päästä
eteenpäin.
Näitä testejä on tehty myös muilla autoilla.
Tulos on samankaltainen. Eli sanoma, jos haet
oikeeta jatkuvaa nelivetoa, niin tutki mitä ostat
älä luota mainosmieheen.
Myös oikeat ralliautot on varustettu viscolla.
Kun tullaan hyppyristä maahan saadaan pieni
luisto etu- ja taka-akselin välille. lisäksi
niissä on aktiiviset etu- ja takavetopyörästöt
ym....
Off road käytössä käytetään sitä vipumallia
siellä se on paikallaan.
Syy siihen, että on näitä automaattisesti
kytkeytyviä 4-vetoja on olemassa on polttoaineen
kulutus. Se on tietysti pienempi näissä
kytkeytyvissä malleissa.
Myyntimiesten mielestä kaikki on hyviä ja aitoja
nelivetoja.
Jääradalla huomaa eron parhaiten mitä eroa on
jatkuvalla ja kytkeytyvällä nelivedolla.Kannattaa
kokeilla.
että sillee
hyvää Vappua
Minä jaan autot karkeasti kahteen ryhmään:
kaksivetoiset (eli kesäloma-autot) ja
nelivetoiset. Viittä erilaista nelivetoista
ajettuani en ole ryhtynyt niitä jakamaan
alaryhmiin. Kelitilanne missä joku neliveto jäisi
kiinni toisen jatkaessa menoaan on aika vaikea
järjestää.
Viskokytkimellä toteutetuissa autoissa olen
huomannut pienen luiston (ehkä 10 cm:n pituiset
nastan naarmut jäässä) jyrkässä ylämäessä
ennenkuin visko auttaa auton mäen päälle.
Kytkettävissä tilanteeseen tullaan tietysti
neliveto valmiiksi kytkettynä.
Monessa saksalaisessahan on haluttu ABS-
jarruille "työrauha" kytkemällä
jarrutustilanteessa neliveto irti. Lieneekö
tarpeen?
Viskokytkimen tehosta ja nopeudesta sain
käsityksen, kun testasin soratiellä jarruja.
Kaikki pyörät lukkiutuivat yhtäaikaisesti. Kun
vieläkin jarrutusteho tuntui oudolta, avasimme
takarummut. Sieltä löytyi vääränmalliset
jarrukengät, evätkä takajarrut ilmeisesti olleet
lainkaan toiminnassa!
Pidän siis kaikkia nelivetoja tekniikasta
riippumatta käyttökelpoisina. Volvoa tosin
epäilen pienestä vilpistä: mitoittamalla
viskokytkin "löysäksi", voidaan myös koko
takaveto alimitoittaa. Tähän päätelmään jouduin
vertailemalla perävaunupainoja; vastaavilla
Audeilla voi hinata 400 - 500 kg enemmän. Myös
katsastuksessa kuulemma ajetaan Volvot
kaksipyöräisille tarkoitetuissa
jarrudynamometreissä kuin etuvetoiset ikään.
Visko ei siis välitä sen vertaa voimaa, että
pystyisi siirtämään auton pois teloilta... Kerran
katsastusmies yritti samaa minun
nelivetoisellani. Visko nykäisi auton
välittömästi pois mittapaikalta.
Alkuperäiseen viestiin palatakseni nelivetoa ei
tosiaankaan tarvita kuin osan vuotta, eikä
silloinkaan kuin osan matkaa. Kaksivetoisella
kuitenkin se loppumatka voi jäädä tekemättä.
Lisäksi mielestäni autoa tarvitaan juuri niinä
huonojen ajokelien päivinä erityisen paljon. Joka
silloin ei autoa tarvitse, pärjää hyvin
niillä "kesäloma-autoillakin".
Tämä ei ole perustelu nelivedon ostolle, siihen
vastatkoon ne, joilla on neliveto.
Nelivedon tärkein etu on liikkeellelähtö- ja
etenemiskyky liukkaalla pinnalla. Eroa voisi
verratta vaikkapa manuaali- ja
automaattivaihteiston etuihin. Manuaalilla
pärjää, mutta automaatti on paljon mukavampi
(niin, ja monasti siinä liikennevalolähdöissä
automaatti on vaivattomampi kiihdytettävä; ikään
kuin neliveto talvella).
Minä ajan takavetoisella, ja olosuhteet ovat
talvella tosi talviset ja tiet ovat hyvin
mäkisiä. Usein liikun aikoihin, jolloin
lumisateen sato on vielä tiellä ja aura-autot
hinkkaavat vasta moottoriteitä. Joskus lunta voi
olla 20 cm, joskus tie jäisenä vesikerroksen alla
jne. Kotipihaan pääseminen kesärenkailla
ensilumien aikaan on miltei mahdotonta.
Olosuhteet ovat siis sellaiset, joissa neliveto
pääsisi oikeuksiinsa. Mutta siitä huolimatta
pärjään mm. hyvien talvirenkaiden ansiosta.
Joten kyllä neliveto voidaan kai perustella kuin
muutkin lisävarusteet esim. lisälämmitin,
automaattivaihteisto, ilmastointi jne. Ilmankin
tulee toimeen, mutta ovat kyllä käytössä mukavia
varusteita.