rasismi elää yhä. Miten se on mahdolllista? Onko niin, että ihmiset, jotka ovat kokeneet jotain ikävää jonkun maahanmuuttajan taholta, yleistävät kokemuksensa kaikkiin maahanmuuttajiin? Se on tavallaan ymmärrettäväää, mutta virhe yhtä kaikki. Viime kesänä olin Ruotsissa ja luin lehdestä jutun ruotsinlaivalla sattuneesta raiskauksesta. Tekijät olivat suomalaismiehiä, mikä jutussa mainittiiin... ollessani vieraassa maassa tajusin äkkiä, että joku lehteä lukeva ruotsalainen saattoi ajatella "en finne igen". Ajatus tuntui todella loukkaavalta: minähän en ole mikään raiskaaja, olkoon kuinka moni muu suomalaismies tahansa.
rotu joutui roskikseen
mutta
311048
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
??? Pysy Suomessa vaan.
Tukholmassa on aina kiva käydä, se on upea kaupunki jossa liikennekulttuurista alkaen kaikki on paremmallla tolallla kuin missäään Suomessa.
Sinä se olet ainakin puhdasverinen suomalaisen keskustelukulttuurin edustaja!
Oli asiat länsinaapurissa paremmin tai huonommin kuin Suomessa, niin sinulla tulee olla oikeus mennä minne haluat huolimatta muutamasta kotimaisesta häiriintyneestä - ainakin Ruotsiin!
asiassa on sellainen pieni ero, että kaikissa afrikan maissa raskaaminen on yleisesti hyväksytty asia. tervetuloa tänne rikastuttamaan meidän kulttuuria.
minä en ymmärrä mitä on raskaaminen enkä sitäkäään miten jou voi väittäää tuntevansa kaikki afrikkalaiset kulttuurit, kun minä en voi kehua tuntevani ensimmäistäkään
juuri eilen tuli tekkarissa siitä, että ei ole sallittua. Just siellä maassa missä on nyt se nais presidenttikin.
.. suomalaiset ja ruotsalaiset eri rotua?
-- lot
eivät ole suomalaiset ja kongolaisetkaan
.. että se "en finne igen" -ongelmasi johtui jostain muusta kuin rotuerotteluun perustuvasta ikävästä syrjinnästä?
-- lot
ajatus vain kävi mielessä. Pystyin hetkeksi asettumaan toisen ihmisen asemaan (sitä kutsutaan empatiaksi), kuvittelemaan miltä sellainen voisi tuntua: että vaasalaista Villeä syytetäään siitä mitä kuopiolainen Kallle teki. Sitä kutsuaan rasismiksi, ja sellainenn tuntuuu kohteeksi joutuneesta ikävältä. Ymmärsin sen, vaikken itse sen kohteeksi joutunutkaan (enkä tietenkäään joudukaan, koska minusta näkee päältäkin, että olen "samaa rotua").
.. löytyy omista sanoistasi
"..enkä tietenkäään joudukaan, koska minusta näkee päältäkin, että olen "samaa rotua".."
-- lot
mikä oli se alkuperäinen kysymykseni? Muistaakseni kysyin, että mistä raisimi johtuuu ja miten se yhä elää, vaikka rotuja ei olekaan (eli asiallista pohjaa sille ei ole; rotusyrjinnän pitäisi olla mahdotonta, kun ei ole mitä syrjiÄ). Huomasit kai, että laitoin sanat "samaa rotua" lainausmerkkeihin; näin siksi, että asiallisesssa tekstissä näitä sanoja ei oikein voi enäää ilman lainausmerkkejä käyttäää jos mieliii säilyttäää uskottavuutensa.
.. koska pitää kampanjoida Halla-Ahon puolesta ;)
Asiaan: sillä, NÄYTTÄÄKÖ eri "rodun" yksilö kuuluvan omaan porukkaan on SUUREMPI MERKITYS kuin sillä, onko geenikartta TÄSMÄLLEEN IDENTTINEN oman kartan kanssa.
-- lot
eihän rasismi oikeasti ole koskaan mitään perusteita kaivannut eikä kaipaa, se keksiii ne aina itse ja vaikka tyhjästä, ja yleensä juuri siitä. Jotenkin minusta tuntuuu että keskustelunavaustani harva ymmärsi ollenkaaan. Tarkoitin sanoa että kokonaisen kansan saati "RODUN" LEIMAAMINEN RaISKAAJIKSI YKsITTÄiSTAPAUKsEN VUOKSI ON VÄÄRIN. Minua ei saa luulla raiskaajaksi vaikka monet suomalaiset ovatkin raiskaajia.
.. ei ole rasismin tarkoitus.
Leimaaminen on vain peruste tietyn ihmisryhmän ekskluusiolle.
Jos geeniperuste ei käy, käytetään raiskausperustetta. Jos se ei käy, käytetääb kulttuurieroavaisuusperustetta. Jos se ei käy, käytetään uskontojen yhteensopimattomuusperustetta. Jos sekään ei käy, käytetään laiskuus-, finnjävel-, huumeidenkäyttäjä-, terroristi- tai kansantaloudellehaitallinen-perustetta.
Joku syy aina löytyy.
Olennainen kysymys kuuluu: miksi ekskluusio halutaan tehdä?
-- lot
Olennainen syy on toiseuden pelko. Kannattaa lukea vaikkapa julia kristevan Muukalaisia itsellemme, siinä on aika pätevä filosofnen analyysi toiseuden pelosta. Koska olemmme muukalaisia itsellemme, heijastamme oman toiseutemme muihin. Suljemme muut pois, koska olomme on turvallisempi kun käytämme helppoa "me ja muut" -luokittelua. Eikös Raaamatussakin puhuta jotain sellaista että on helpompi huomata roska toisen silmässä kuin tukki omassa?
Luettelemissasi rasismin syisssä olennaista on se, että ne kaikki ovat tekosyitä. Mutta niinhän se aina menee.
.. psykoanalyysiin. En ole häntä lukenut, Freudia ja Jungia kylläkin. He ovat määritelleet kaiken vihan olevan projisointia, vihaa itseä kohtaan.
En ota tässä kantaa psukoanalyysin oikeellisuuteen tai sen puutteeseen. Merkityksellisempää on se, että ihmiset mielessään jakavat muut ihmiset ryhmiin ja joko samaistuvat noihin ryhmiin tai sitten eivät. Näin tapahtuu, eikä sitä käy kiistäminen. Jokainen meistä tekee sitä, myös sinä.
Ryhmittely käy ihmiseltä luonnostaan. Voitaisiin sanoa, että se on kiinteä osa ihmisten ajattelua.
Evoluutio ei tee mitään turhan takia. Kaikki, mitä meissä on, on osaltaan vaikuttanut siihen, että olemme tänään olemassa.
Tältä pohjalta: Onko mielestäsi perusteltua sanoa, että ryhmittelyllä on ainakin joskus ollut merkitystä ihmisten elämään, hyvinvointiin ja henkiinjääntiin?
-- lot
sopii käyttäää silloinkin järkeä. Ihmisten jakaminen rotuihin on järjetöntä. Tämä kai oli se alkuperäinen viesti, eikä minullla ole mitään syytä olla tästä asiasta toista mieltä tänäkään päivänä.
Kun sinun ei tarvitse pelätä, sinun ei tarvitse vihata. Ja kun sinun ei tarvitse vihata, sinun ei tarvitse pelätä. Niin yksinkertaista se on.
.. et vastannut kysymykseen. Onko evoluution luoma "ryhmittelyominaisuus" (onpas käsittämättömän epätieteellinen termi) ollut merkityksellinen henkiinjääselle vai ei?
Jos "kyllä", olemme samaa mieltä. Tällöin rasismin nykytilaa tulisi tarkastella tältä kantilta.
Jos "ei", niin tulen puuduttamaan sinua pitkällä ja puisevalla sepostuksella varhaisten metsästäjä-keräilijäihmisten historialla.
:)
-- lot
siihen tuskin on vastausta
.. kysytään: onko ryhmittely vaistonvaraista toimintaa vaiko ei? Vai onko se tahdonalaista?
Ruksuttaako aivossa jatkuvasti jonkin "hyötylaskuri", joka kertoo kunkin vastaantulijan kohdalla, onko tästä itselle enemmän hyötyä vai haittaa?
Jotta tähän kysymykseen saisi tolkkua, pitäisi laittaa vierekkäin a) mukuiluun positiivisesti suhtautuvien ihmisten lähtötilanne sekä heidän kokemansa hyödyt sekä b) negatiivisesti suhtautuvien lähtötilanne ja hyödyt.
Jos joku ei kertakaikkiaan keksi mitään ainuttakaan hänelle koituvaa hyötyä tänne tulevasta mamusta, hän todennäköisesti suhtautuu tulijaan negatiivisesti. Jos haittoja on paljon (rahanmeno, oudot uskonnot), vastustus voi kasvaa kovasti. Jos tulijan ryhmän edustaja on aiemmin käyttäytynyt todella kehnosti (väkivalta, tautien levitys), on vastustus raivokasta.
Jos hyötyjä on paljon, tilanne on toinen.
Eli siis: väitän, että suuri osa perinteisestä rasismista perustuu hyötyajatteluun. Jos tulija on arvioijalle hyödyksi, syrjintää ts rasismia ei esiinny. Ja toisinpäin. "Hyötykalkyyli" tehdään pääosin tiedostamatta. Niinkuin suuri osa päivittäisestä päätöksenteosta muutenkin.
-- lot
onneksi myös harmittomia, eikä sillä ole mitään väliä ovatko he syntyneet Mikkelissä, Mouhijärvellä vai Mogadishusssa. Minun päässä ei raksuta useimpien vastaantulijoiden kohdallla yhtäään mikään. Joskus vähän alempana saattaa jokin värähtää, mutta siihenkään ei henkilön syntymäpaikka vaikuta.
Luin artikkelin ja ihmettelin. Se on hyvin tarkoitushakuinen ja tahallisen väärinsiteeraamisen täyttämä. En tiedä miltä alalta Annika Mutanen on tieteelliset kannuksensa hankkinut mutta näin montaa mokaa ei selitä pelkkä asiantuntemattomuus. Tällaiset hölmöilyt vaativat taustalleen jo tarkotushakuista poliittista vakaumusta.
Yksi väärinymmärrys liittyy rotukohdennettuihin lääkkeisiin. Tekstissä kerrotaan että etnisen taustan perusteella voi esittää vain todennäköisyyden, mikä lääke kenellekin toimii ja mikä ei. Voi hyvät hyssykät, voiko lääketiede esittää koskaan mitä muutakaan kuin todennäköisyyden jonkun lääkkeen toimimiselle! Ei tämä ole mikään syy rotujen kumoamiselle.
Toinen moka on tilastotieteellinen. Joka käänteessä korostetaan että ryhmien sisällä on paljon geneettistä vaihtelua. No totta kai onkin, mutta ei se tarkoita etteikö myös ryhmien välillä voisi olla eroja. Ryhmien välillä voi olla hyvin merkittäviä eroja, vaikka niiden sisällä olisi suurta hajontaa. Miehillä on joskus pitkä tukka, joskus taas ei. Samoin naisilla. Se ei silti tarkoita, etteikö miesten ja naisten hiusten keskipituudessa olisi merkittäviä eroja.
Kolmas virhe on pienten geenierojen väittäminen käytännössä merkityksettömiksi. Ihmisen ja simpanssin genomista noin 99 % on identtistä, mutta ei se tarkoita sitä, että ihminen ja simpanssi olisivat samaa rotua, kun ne eivät ole edes samaa lajia! Ihmisellä ja keittiöhiivallakin on yli puolet samaa genomia.
Neljäs munaus on käsitteellinen. Roturajat ovat tietysti sumeita kuten Annika sanookin. Tämä triviaalius ei silti ole todiste minkään puolesta. Lähes kaikki rajat maailmassa on sumeita eikä siitä voi päätellä yhtään mitään rotujen olemassaolosta. Perusvärien rajatkin on sumeita, mutta eihän siitä seuraa etteikö perusvärejä olisi lainkaan olemassa tai niistä ei voisi loogisesti puhua!
Viides hölmöys oli alan suurimman auktoriteettin eli Luigi Cavalli-Sforzan tutkimustulosten jättäminen kokonaan huomiotta. C-F on nimenomaan löytänyt hyvinkin suuria geneettisiä samanlaisuuksia sellaisten luokkien sisällä, jotka jakautuvat vanhojen roturajojen mukaan, vaikka C-F ei itse käytäkään sanaa rotu.
Lopuksi vielä muistutaan siitä kuinka kaikki kansat ovat yhtä suurta perhettä ja aina lisääntyneet keskenään. Voi jösses! Tämä kappale muistutti jo ehtaa NL:n aikaista propagandaa!
Ai niin, ja sitten vedottiin siihen, että maallikot käyttävät sanaa rotu väärin. Senkä takia pitäisi muuttaa termin käyttöä tieteessä? Sitten voitaisiin samalla vaihtaa miljoona muutakin tieteellistä termiä!
Loppujen lopuksi lukijalle jäi käteen pelkästään kirjoittajan poliittinen vakaumus ja vakuuttelu siitä, että sana rotu pitäisi korvata jollain muulla sanalla. Tuommoisia löpinöitä ei pitäisi julkaista yhdessäkään arvovaltaisessa tiedelehdessä.
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=9584
sanalla kliini tai populaatio, mutta eiköhän ne jouduta ihan pian korvaamaan uusilla sanoilla, koska niistä tulee taas kerran rasistisia.
muistan lukeneeni asiasta jo 10 vuotta sitten ensimmäisen kerra. Silloinkin ajatus siitä että rotuja ei ole, kohtasi tavatonta vastustusta. Argumentit oli tätä samaa tasoa kuin nytkin, että näkyyhän se nyt jo paljain silmin, että niitä on. Ja totta kai, eniten vastustivat ajatusta ne, joille tasa-arvo on jonkinlainen dystopia. Onhan se kamalaa että rotusyrjinnältä putoaa rotujen häviämisen myötä pohja pois. Mutta näin nyt vaan tosiaan kävi. Hajotkaa siihen, tai muuttakaaa Plutooon. Se on yhtä varmasti planeetta kuin ihmiset kolmeen päärotuun jakautuvia =)
http://www.chikara.fi/annika02.jpg
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=6573
mitä minä Annikan kuvalla teen? Kaunis nainen, mutta entä sitten?
Viestinnän oppikirjasta:
"kun asenne tulee ennen tietoa, tiedon vastaanottaminen epäonnistuu"
Eli sille ei käytännössä ole tilaa...
Tyhjä kiintolevy jää tyhjäksi.
Tilaa olisi mutta Asenne niminen tiedosto tukkii koko kapasiteetin.
yhä selkeästi erottamaan kuka on pohjaismaista, afrikkalaista, latino, kiinalaista, korealaista jne jne alkuperää?
Yhtä hyvin voitte julistaa koirien rodut roskikseen.
ne eivät näe kuitenkaan geeneihin asti. ihmiset ovat geenistöltään lähempänä toisiaan kuin koirat. jälkimmäisten kohdalla erot ovat niiin tuntuvia että eri roduista puhuminen on luontevaa. Ihmisten kohdalla näin ei ole. kaukana toisistaan elävät ihmispopulaatiot eroavat toki jonkin verran perimältäään, mutta kuitenkin vähemmän kuin vaikkapa toistensa vieressä asuvat gorillapopulaatiot. Tämä siksi, että ihminen oli vähälllä kuolla sukupuuttooon kauan sitten, joten varsin kapealta pohjalta se laji sitten lähti liikkkeelle.