Muistan hyvin elävästi, kuinka sitä 14-kesäisenä haaveili kavereiden kanssa omasta kämpästä. Oma rauha, saisi mennä ihan miten itseään huvittaa! Ja ostaa sitä ruokaa mistä tykkää, eikä tarvitsisi selitellä tekemisiään yhtään kenellekään.
Nyt, kun ikää on kohta 19 ja edessä on toinen ilta omassa kämpässä, antaisin mitä vain jos olisinkin vielä kotona vanhempieni luona. Näin heidät muutama tunti sitten, ja nyt alkaa jo tuntua turvattomalta, kun tietää heidän olevan tästä edespäin reilusti yli kahdensadan kilometrin päässä.
Olen uudessa kaupungissa, ympärilläni näen vain vieraita ihmisiä, eikä ole ketään ketä halata, jos maailma tuntuu kaatuvan niskaan. Eilisilta oli vaikea, tämä ilta lienee vielä vaikeampi. Tulevat päivät pelottavat. Opiskelut alkavat viiden päivän kuluttua ja sekin on taas yksi ihan uusi maailma.
Tieto siitä, että voin edes mennä käymään kotona niin usein kun on varaa, on onneksi helpottava. Olen kai jotenki taantunut teini-iän jälkeen takaisin lapsuusvuosiin. Tuntuu niin helvetin pahalta.
En olisi uskonut, miten paljon oikeastaan välitän vanhemmistani.
Pitänee lähteä ulos kävelemään, ettei mene taas ilta itkiessä..
Aina tätä odottanut ja nyt haluaisi tästä luopua
5
668
Vastaukset
- yksi mamma
Älähän vielä sure.Kyllä se vielä iloksi muuttuu.Kun alat koulun,yritä tutustua luokkkakavereihisi.Riittää,kun löydät yhden sellaisen kaverin,kenen kanssa voit viettää aikaa ja tutustua uuteen "kotikaupunkiisi".Oma poikani muutti pari vuotta sitten toiseen kaupunkiin opiskelemaan ja se oli meille alussa outoa.Kun eka kertaa lähdimme pois hänen asunnolta ja katsottiin toisia,olin itse itku kurkussa.Kyllä sitä osaa antaa arvoa vanhemmille,sitten kun muuttaa pois kotoa,sitä alkaa tajuamaan kaiken arvon.Mitä maksaa ruoka...ym.ym..Toivon sinulle kaikkea hyvää!! Ole vain positiivinen ja keksi tekemistä ja harrastuksia koulun ohella.Kyllä se siitä alkaa luistamaan.
- pappa vaan
Kyllä mamma tietää.
- personal-person
Kiitos kirjoituksestasi, kyllähän tämä varmaan ajan kanssa tästä lähtee sujumaan... Menen jo ensi viikonloppuna käymään kotona, ja se onkin ainut asia joka tällä hetkellä pitää pään kasassa. Koulun alkuun on vielä muutama päivä, täytyy vaan koittaa keksiä koko ajan jotain virikkeitä ettei ehdi ajatella liikaa.
Minunkin vanhempani jäivät nyt ekan kerran kahdestaan asumaan sitten vuoden -83, koska tuolloin syntyi isoveljeni joka muutti kotoa v. 2003. Nyt sitten minäkin lähdin ja porukoille jäi omakotitalo parin ylimääräisen makuuhuoneen kera :)
Ei tosiaan auta kuin jatkaa päivä kerrallaan... Ja muistaa, että itkeä saa, kunhan surusta ei tule jatkuva olotila.
- tilanne itselläni
oli viime vuonna.Juuri samanlaiset tunteet pinnassa kuin sinulla nyt. Muutin silloin itse asumaan omilleni, ja alku oli vaikeaa. Mutta usko pois, varmasti se siitä iloksi muuttuu, kun tutustut uusiin kavereihin. Siellä koulussa on varmasti monta samassa tilanteessa olevaa opiskelijaa. Varmasti opit nauttimaan pikkuhiljaa omasta itsenäisyydestä, ja "uudesta elämästä". On ihan luonnollista, että aluksi on tuollaisia tunteita.
- Koti-ikävää
Mulla oli kesällä sama tilanne, mulla kävi onni ja sain vuoden lisäaikaa. Nyt nautin kotona äidin ja isän kanssa niistä kurjimmistakin kotitöistä, joista ennen muinoin(=pahimmassa murrosiässä) riideltiin. Mä itkin kaikki ajat, jolloin mä olin yksin asunnolla. Jos mä menin ulos, jossa ei muut nähny, niin silloinki kyynel tirahti silmään. Kaikki on hyvin taas kunnes pakollinen muutto edessä ens vuonna. Voimia! Kyllä sä siitä pääset varmasti, ajattele miten tuo kasvattaa! :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial131693Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1381686Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva2641235Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221088Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.2101066- 285955
- 129949
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt3897Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks49878- 10875