Atte/kaiffarien analysointi on niin antoisaa, siinä voi samalla peilata omia ajatuksiaan ja niiden kestävyyttä.
A) A-luokan atet ovat periaatteen ihmisiä, niitä joille ihmisarvoinen elämä on ideaali ja realissa toteutettava 'unelma' tässä ja nyt ("kaikki on,, niin todellinen on ,,,".
Tämän unelman esteitä ovat atte/kuomien ajatuksissa ne ryhmät jotka eivät osoita realisia esteitä ja vaaroja ihmisille 'tässä ja nyt', vaan peloittelevat ihmisjoukoja omista itsekkäistä motiivestaan ja peloistaan j.n.e. johtuen kuoleman jälkeisillä kauhukuvilla.
[Ero siis poliitikkojen ja pappien/uskonnollisten johtajien välillä on häviävän pieni, ero on karrikoiden aikaperspektiivissä kauhukuvien toteutumisen suhteen.]
B) B-luokan atte-kuomat ovat niitä jotka eivät ajattele syvemmin motiiveja, vaan ovat opetettuja pienestä pitäen vihaamaan ja karttamaan uskonnollisuutta, heille ne ihmiset jotka ovat harhautettu tai harhautuneet uskonnollisten liikkeiden sanomaan ovat siis tyhmiä, itsekkäitä, valehtelijoita ja alinta B-gastiaaaa, B-luokan atet ovat siis vain ihmisvihaajia eivät aatteen palon täyttämiä luulo-sairaita.
Motiivit siis ovat todellisuudessa irti koko siitä ajatuksesta "Onko Jumalaa vai ei", atte-kuomat kiinnittävät koko olemuksellaan itsensä ihmiseen, A-atet positiivisessa gendressä ja B-atet taas negaatiossa.
Kaikessa elämässä on se jing ja jang, niin myös atte-yhteisöissä, atte A:t ja atte B:t täydentävät kuvaa isommasta kollektiivisesta tajunnasta, jossa atte-kuomat ovat yksi osa tajunnallisuuden moninaisuudessa, he siis tekevät osansa siinä missä muutkin.
A) A-luokan atet ovat periaatteen ihmisiä, niitä joille ihmisarvoinen elämä on ideaali ja realissa toteutettava 'unelma' tässä ja nyt ("kaikki on,, niin todellinen on ,,,".
Tämän unelman esteitä ovat atte/kuomien ajatuksissa ne ryhmät jotka eivät osoita realisia esteitä ja vaaroja ihmisille 'tässä ja nyt', vaan peloittelevat ihmisjoukoja omista itsekkäistä motiivestaan ja peloistaan j.n.e. johtuen kuoleman jälkeisillä kauhukuvilla.
[Ero siis poliitikkojen ja pappien/uskonnollisten johtajien välillä on häviävän pieni, ero on karrikoiden aikaperspektiivissä kauhukuvien toteutumisen suhteen.]
B) B-luokan atte-kuomat ovat niitä jotka eivät ajattele syvemmin motiiveja, vaan ovat opetettuja pienestä pitäen vihaamaan ja karttamaan uskonnollisuutta, heille ne ihmiset jotka ovat harhautettu tai harhautuneet uskonnollisten liikkeiden sanomaan ovat siis tyhmiä, itsekkäitä, valehtelijoita ja alinta B-gastiaaaa, B-luokan atet ovat siis vain ihmisvihaajia eivät aatteen palon täyttämiä luulo-sairaita.
Motiivit siis ovat todellisuudessa irti koko siitä ajatuksesta "Onko Jumalaa vai ei", atte-kuomat kiinnittävät koko olemuksellaan itsensä ihmiseen, A-atet positiivisessa gendressä ja B-atet taas negaatiossa.
Kaikessa elämässä on se jing ja jang, niin myös atte-yhteisöissä, atte A:t ja atte B:t täydentävät kuvaa isommasta kollektiivisesta tajunnasta, jossa atte-kuomat ovat yksi osa tajunnallisuuden moninaisuudessa, he siis tekevät osansa siinä missä muutkin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
analyysi.:)
Ei'ks ollukkii :D
Taitaa osua ateisteille arkaan kohtaan, sinne vyön alle ja siihen seutuun? XD
Hmm. Mihin asteikkoon arvon kuomat laittaisitte Dalai Laman? Käsittääkseni hän on uskonnollisen valtion päämies ja uudesti syntynyt buddha.
Hän siis tunnustaa uskontonaan tiibetin buddhalaisuutta , mutta puheistaan ja opetuksistaan päätellen on hyvinkin aito ateisti.
Käsittääkseni hän vielä kaikenlisäksi, ollakseen ateisti.. hän on myötätuntoinen ja ihmisrakas.
Ihmettelee avoimesti mistä johtuu länsimaalaisen kulttuurin korostama itseinho , sillä luonnostaanhan ihminen rakastaa ennenkaikkea itseään.
Ei kai sitä itseään inhoa, vain toisia ja noita "naapurin kakaroita" ei omia lapsia ja kullanmuruja.
Tai sanotaan inhoaa itseään silloin kun näkee niitä samoja piirteitä kunniattomuudesta itsessään mitä toisissa, eli, valheellisuutta, välinpitämättömyyttä, pelkoa, sulkeutuneisuutta jne.
Dalai tuntuu olevan rento jeppe ja varmaan hyvin koulutettu (dokumenttien satoa vain minä), budhalaisuudessahan ei ole jumaluuksia, siksi on luonnollista ettei pääjehukaan buhalaisuudessa niihin usko, minusta hän on näin 'näppituntumalla' parasta a:aa ryhmää ateisteista?
Ateisteissa on potenttiaalia johonkin?
Ateisti on kuin 'avoin tyhjä kirja', johon voidaan kirjoittaa uudet sivut maailman historiaa, tietysti tämä oletus vaatii sen, että ateisti joka ottaa(saa) tuon vastuun tulevaisuudesta itselleen on avoin, ei siis kangistunut "omaan tumputukseen" eikä toisten tuputukseen.
On hangöraund atteja ja itse pää-atteja, näiden erottaminen on helppoa, uhosta, käytöksestä ja muusta selväpiirteisistä merkeistä kummuten.
Minusta atesimi on siis valmiustilassa oleva reservi, joka pidetään tuossa tilassa jonkinlaisen mantran ("uuuummm"/jumaluus muuten) ja hokeman "Pitäkää satu-hahmonne"/"Joulupukki ja Jeesus-->haluamme heidät samaan gategoriaan" avulla, tätä jankuttamista ja aivojen kyllästämistä minusta voidaan pitää 'stanbye' asentona, siis valmius-tilassa maailman haltuunottoa varten.
Ateistit on liian sivistyneitä ihmisiä uskoakseen jumaliin.
[Sivistys on jossakin kulttuurissa oleva käsitys siitä, mitä tuon kulttuurin jäseneltä vaaditaan käytöksen ja opillisen tietämyksen suhteen, jotta häneen voidaan olla näissä suhteissa tyytyväisiä. Sanaa voidaan käyttää myös vertaillessa eri kulttuureita keskenään, mutta tämä vertailu tapahtuu aina jonkin tietyn kulttuurisesti omaksutun sivistys-käsityksen ehdoilla.
Erikseen puhutaan sivistyneistä tavoista ja yleissivistyksestä. Sivistyneet tavat ovat kulttuurin asettamat vaatimukset hyville käytöstavoille ja yleissivistys on kulttuurin asettama vaatimus opillisen tietämyksen tasolle. Puhekielessä sanoja voidaan käyttää myös tiukemmassa mielessä, jos tehdään ensin jakoja yhden kulttuurin sisällä enemmän ja vähemmän sivistyneisiin ihmisryhmiin.
Kulttuurisessa vertailussa antiikin Kreikka on esimerkki omana aikanaan muita sivistyneempänä pidetystä valtiosta.
Sivistyksen vastakohta on barbaria. Sivistyneinä itseään pitävät kulttuurit pitävät usein joitakin muita kulttuureita tai jopa kaikkia muita kulttuureita barbaarisina. Eurooppalaiset ovat pitäneet aiempina vuosisatoina kaikkia tai lähes kaikkia muita kulttuureita barbaarisina. Oleellinen ajattelupiirre tässä on ollut arvo-objektivismi, joka tässä tapauksessa vittaa vakaaseen uskomukseen siitä, että oman kulttuurin arvot, uskonto ja tavat ovat aidosti muiden kulttuureiden vastaavia paremmat.]
Aloitetaan nyt näin, ateistit ovat siis eninmmäkseen tuollaisia (sinun mukaasi) kuten yllä oleva heidät määrittelee, mitä tästä voi ateisteista päätellä?
Huomautettakoon että Kreikkaa pidetään sivistyksen kehtona ja tuo maa ja maanosa oli aikonaan hyvinkin uskonnollinen ja kirjava Zeuksineen j.n.e., voiko ateistit samaistua tuon kulttuurin ja sen sivistykselle antaman vivahteen kanssa?
Kreikkalaiset filosofit keksivät määritellä ateismin. Eräät kreikkalaiset olivat jo silloin ateisteja.
Eikö kyllästytä aina yleistää: "kaikki ateistit ovat sellaisia", "kaikki kreikkalaiset olivat sellaisia ja tällaisia"... ihmiset ovat yksilöitä, mitä yksilöllisempiä sen parempi. Yksilönvapaus on sivistystä, rasistinen ja pakottava patriarkaalinen uskonto barbariaa.
Samaa sinne päin: "Uskovaiset ovat sitä ja tätä janiin pois päin".
Kiitos.
Uskovaiset tottelevat patriarkaalista uskontoaan. Heistä voi aivan rehellisesti sanoa, että he uskovat yleisesti jollakin tavalla, ovathan he oppineet uskonsa ulkoa tuolta esikuvaltaan, eivät kehittäneet sitä itse omissa pikku päissänsä.