Minä elän, mutta miksi?
Mielessäni on ajatus. Mitä elämä on? Miksi minä elän?
Ajatus virtaa eteenpäin, mutta järkevää vastausta
ei löydy...päädyn johtopäätökseen elämässä ei ole
mitään järkeä tai mieltä. En ole tyytyväinen lopputulokseen, elämässä on oltava jotain järkeä. Jatkan etsimistä.... Onkohan kristinuskolla vastaus elämän tarkoitukseen?
Mielessäni on ajatus. Mitä elämä on? Miksi minä elän?
Ajatus virtaa eteenpäin, mutta järkevää vastausta
ei löydy...päädyn johtopäätökseen elämässä ei ole
mitään järkeä tai mieltä. En ole tyytyväinen lopputulokseen, elämässä on oltava jotain järkeä. Jatkan etsimistä.... Onkohan kristinuskolla vastaus elämän tarkoitukseen?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Vasta todettuasi turhaan etsittyäsi, että etsimällä ei voi löytää, löydät etsimäsi.
Tulos johon olen päätynyt tällä hetkellä ei anna elämälle mahdollisuutta vaan johtaa tuhoon, siksi jatkan etsimistä ja toivon vastauksen löytäväni...
Kun lakkaa etsimästä ulkopuolelta sellaista, mikä löytyy vain sisäpuolelta, pitelee käsissään avainta kaipaamansa luo.
Tie johtaa pois muiden ihmisten maailmasta.
Yksin on pelottavaa etsiä tuntematonta, mitä jos en sitä löydäkkään, mitä jos tarvitsen apua.
Jatkan matkaa yksin.. ehkä se on ainoa mahdollisuus löytää kaipaamansa..
Pelot muuttuvat ystäviksi, kun huomaa, että ne nousevat vain opettaakseen että itse on jotakin muuta kuin mielen nostattamat pelot. Tie johtaa saavuttamattomaan määränpäähän..
Unreachable destination is here
Kirjoittanut: Nymfopoika, 21.9.2002 klo 13.30
Chased images of myself
illusions of words and mind
by ideologies violently defined
Tried to be compassionate
strived for the escaping truth
constantly failed in both
Aware of contradiction
gave up trying and striving
stopped the chase so exhausting
So did self reveal itself
part of truth inseparate
thus naturally compassionate
Vain siksikö että ihminen on riittävän älykäs sitä kysyäkseen? Vastaaminen on kuitenkin vaikeaa, kun yksikään ihminen ei mahdollista merkitystä voi kuitenkaan ymmärtää.
Jos elämästä ei loydy merkitystä, miksi piinaan itseäni, miksi haluan elää...
vaikka nussia ja vetää viinaa. Jos se ei tyydytä, on toki muitakin vaihtoehtoja. Parempia rakastelu ja ryyppääminen kuitenkin, kuin yrittää selittää sellaista, mitä ei voi selittää.
Ja voihan sitä merkitystäkin etsiä, niin minäkin teen, vaikken usko löytäväni. Kuluu se aika siinäkin puuhassa. Eikä aivan huonosti.
Voi jopa yhdistää rakastelun, ryyppäämisen ja elämän merkityksen etsimisen.
Kuten näet, mahdollisuuksia on paljon.
Kuullostaa ihan elämältä, mutta miksi minä elän näin...
Eräs vaihe matkalla nykytilaan oli nautintojen etsiminen, mutta ei nautinnoilla ole sen enempää merkitystä kuin kärsimykselläkään.
ELÄMÄSI TARKOITUS?kYSYTKÖ SITÄ?
Ehkä vähän itsekästä, mutta on mielenkiintoista kuulla mitä muut ajattelevat elämästä...
Sielusi on tullut kokemaan kaikki ne kokemukset mitkä eteesi tulevat. Mene niistä lävitse... älä kierrä niitä vaikeitakaan esteitä. Muuten ne tulevat eteesi yhä uudestaan. Ne ovat parhaita olosuhteita, joissa voit henkisesti kehittyä. Helpossa elämässä et kehity juuri lainkaan. Kun menet vaikean esteen lävitse, ei se tule tiellesi enää koskaan.
Tämä oli yksi vaihe matkalla nykyiseen tilaan.
Mitä merkitystä on kehittymisellä? Miksi minun pitäisi kehittyä? Miksi minä haluaisin olla parempi?
Kysymys ei ole varsinaisesta "kehittymisestä", siksi se onkin sitaateissa. Me (sielut) olemme tavallamme täydellisiä jo nyt. Sillä... sielu on osa Jumalaa. Tuon osasen tarkoitus on tulla fyysiseen maailmaan kokemaan millainen Jumala on. Sielun tulee kokea kaikki asiat mitä maailmankaikkeus sisältää. Jumala on koko maailmankaikkeus ja kaikki sielut yhteensä. Mutta jotta hän voisi myös kokea itsensä, on hän jakautunut sieluiksi itsensä sisälle. Mikäli elät ensimmäistä elämääsi, tulee sinun kokea ehkä hieman karkeampilaatuista elämää kuin sielun, joka on elänyt jo useampia elämiä. "Kehitys" on sitä, että pyrit elämään yhä kauniimpaa ja hienostuneempaa, sekä jalostuneempaa elämää. Pyrit aina tekemään hyviä valintoja ja tekemään kuten Luojasi tekisi. Lopulta kun olet kaiken kokenut ja elänyt oikein, tulet pääsemään takaisin sinne mistä olet lähtenytkin, eli Jumalaan. Tämä käsittää monta elämää. Mikäli väistelet vaikeita kokemuksia, sitä kauemmin polkusi kestää.
Perusperiaate siis on se, että Jumala on jakautunut moniksi sieluiksi kokemaan itsensä. Koska olet Jumalan osa, tulee sinun pyrkiä käyttäytymään kuten Jumala. Mieti aina valintojesi edessä: miten Jumala valitsisi. Mutta... jotta se ei olisi liian helppoa, niin tätä kaikkea vaikeuttaa sinun "mielesi, eli "ego". Mieli järkeilee useasti aivan päin mäntyä ja selittelee että: "kyllä se nyt täytyy tehdä näin", vaikka sielu sanoisi aivan toista. Kesytä mielesi ja kuuntele sielua. Sielun ääni on tämä: "musta kuitenkin tuntuu että....".
Elämän mielekkyys löytyy juuri siitä, että tarkkailee itseään ikäänkuin ulkopuolisena ja koettaa hallita rauhatonta mieltänsä. Niin... ja tulee muistaa, että muutkin ihmiset ovat Jumalan osasia ja loppujen lopuksi olemme kaikki yhtä. Minkä teet toiselle, teet sen itsellesi.
Hieno kirjoituksesi oli hieman ihmiskeskeinen. Oliko se sitä tarkoituksella vai tahattomasti?
Kirjoituksesi herättää ajatuksia. Sielun kierron mahdollisuus vaatii hieman työstämistä. Mutta onhan sekin uusi suunta. Kiitos.
Miksi Jumala tahtoo fyysisen ihmisen hyvinvointia tai kauniinpaa fyysistä elämää jos sielu on tärkeämpi, vai voiko sielua ja fyysistä ruumista erottaa toisistaan? Miten ihmisen mielen ja sielun suhde? Miksi sielu tarvitsee fyysisen elämän? Vaikuttaako fyysinen elämä sielun päätymiseen takaisin jumalaan?
Ennen fyysiseen elämään syntymistä on sielulle laadittu ns. sielusunnitelma, eli lukujärjestys, jonka mukaisesti hän täällä opiskelee eri aineita. Fyysinen keho sisältää sielun ja egon. Ego on se mieli, joka me luulemme olevamme. Sielu on ikäänkuin taustalla ja ohjailee mieltä seuraamaan sielusuunnitelmaansa. Koko tätä "pakettia" pitää kasassa elämänenergia, jonka loputtua systeemi hajoaa ja siis kuolemme.
Sielun kehitys ei tapahdu pelkästään fyysisessä kehossa. Sitten kun fyysinen elämä on täysin koettu, siirrytään elämään korkeammilla näkymättömillä (fyysiselle silmälle) tasoilla.
Tasoja on lukemattomia ja niiden värähtelytaajuus kohoaa mitä korkeammalle mennään. Korkein värähtely ("kirkkaus") on tietysti Jumalan taso. Fyysiseltä tasolta ei suoraan voi kukaan päästä Jumalaan saakka. Eräs kovä jätkä nimeltään Jeesus kertoi samaa asiaa sanomalla, että jokaisen on kuljettava tuo "tie". Hän on "tie"... eli sama kehitystie, jonka hän on elämiensä aikana kulkenut. Kukaan ei sinne pääse muuten kuin minun ("tien") kauttani. Sielu nimeltään Jeesus oli lähimpänä Jumalaa ("Jumalan poika"), mutta hän halusi tulla sieltä vielä takaisin fyysiselle tasolle suorittamaan tehtävän, josta kaikki olemme kuullet ("se on täytetty"). Voidaankin olettaa, että kohta joku toinenkin haluaisi tulla sieltä tänne suorittamaan "loppukoettaan". Ehkäpä sitä tarkoittavat puheet Jeesuksen uudesta tulemisesta.
Kyllähän opus nimeltä Raamattu näistä kaikista asioista tavallaan kertoo, mutta kun se on niin auttamattoman vanhanaikaista tekstiä.
Kiitos mielenkiinnosta. En ehkä ymmärrä kysymystäsi ihmiskeskeisyydestä, mutta sielun kiertokulkuhan alkaa jo tietysti alemmilta tasoilta, kuten kivikunta, kasvikunta ja eläinkunta. Noilla alemmilla tasoilla olemme ikäänkuin laumasieluja. Eläimessä olemme jo eriytyneitä sieluja, mutta vasta ihmisellä on myös tietoisuus, sellaisena kuin sen käsitämme.
Maailmankaikkeus sisältää tietysti mitä erilaisempia olentolajeja, joissa sielu kehittyy. Lisäksi ovat fyysistä tasoa korkeammat, näkymättömät tasot.
Kiitos selvennyksestä. Alkuperäinen tuntumani esittämäsi ajatuksen ihmiskeskeisyydestä ("Vain ihmiset ovat jumalten osia") hälveni, mutta muuttui samalla hieman erilaiseksi tuntumaksi ihmiskeskeisyydestä.
Vaikka ihmisellä on joitakin muihin eläimiin nähden korostuneita ominaisuuksia jotka vaikuttavat hänen vuorovaikutukseensa muun olevaisuuden kanssa, muilla eläimillä on aivan samalla tavalla taas toisenlaisia korostuneita ominaisuuksia. Siksi ihmistä ei voi asettaa muun maanpäällisen elämän yläpuolelle pelkästään ihmisessä korostuneiden ominaisuuksien kuten vähä-älyisyyden, lähes olemattoman viisauden, loputtoman tietämättömyyden ja kömpelön kehon perusteella.
Ihmisten pitäisi ehkä kuunnella enemmän esimerkiksi valasemon ja hänen lapsensa välistä keskustelua ja huomata sen loputon vivahteikkuus eri tilanteissa. Tai seurata yksittäistä muurahaista puuhissaan, kuinka se käyttäytyy eri tavalla kuin kukaan ystävänsä. Tai kurkistaa syksyisen lehtikasan alle multaan nähdäkseen kuinka yksi liero kiemurtelee aivan eri tavalla kuin toinen liero.
Siksi ihmisen ei pitäisi olettaa muiden eläinten mielenliikkeistä muuta kuin mitä geneettisen kartoituksen perusteella voi olettaa; että jopa banaanikärpäsen ja ihmisen perimä on paljolti sama.
Nimenomaan... ihminen on omalla tasollaan ja muurahainen omallaan, mutta kumpikin on samanarvoinen ja yhtä tärkeä. Tämä periaatteellinen samanarvoisuus on vaikea ymmärtää esimerkiksi Äiti Teresan ja sarjamurhaajan välillä. Kuitenkin ihmisen pitää pyrkiä siihen "Äiti Teresan" suuntaan, mikäli hän haluaa päästä lähemmäksi jumaluutta.
Vertaus oli melko raju.
että elämä on täysin merkityksetöntä. Siis kuoltuamme muutumme maaksi jälleen ja sieltä kuolemasta ei ole mitään ulospääsyä yhtään mihinkään. Ihmiseltä on mielestäni ajanhukkaa miettiä tälle kaikelle jotain merkitystä, se ei johda mihinkään. Merkitykset ovat syntyneet vain ihmisten ajatuksista.
On fakta, että Jumala ei ole ilmaissut meille itsestään mitään joka todistaisi hänet olemassaolevaksi. Jumalaa ei vain ole olemassa, tämä on totuus.
Mikäli olisi olemassa meidät luonut persoonallinen Jumala, niin vähimmäisvaatimus olisi että tuo Luoja ilmoittaisi meille ihmisille tahtonsa, niin ettei meidän tarvitse eksyä harhapoluille.
Tämä on mullakin tämän hetken johtopäätös.
Mutta en halua tyytyä siihen. On oltava jokin syy siihen miksi minä täällä ajattelen.
Tiede tarjoaa lajikehitystä, mutta mitä tarjoaa uskonto...
ei ole vastauksia, mutta onko sitten Jumalalla? Ja mitkä ne ovat?
Johtopäätös sisältää filosofista tai uskonnollista pohdintaa.Joka sinänsä ei ole pahasta.Se on ja sen täytyy olla rentouttavaa
mielen liikkeinä olevaa ajatusten liikkuvuutta iloisen mielialan kanssa. Tulee ottaa mukavat matkatoverit joiden parissa viihtyy ja matka joutuu tullen keveäksi surun ja murheen laakson kulkijalle.Syy on meillä kaikilla sama.Miksi olen,miksi minun täytyy kuolla?PÄÄsenkö taivaaseen?Onko helvetti olemassa? Tiede sinänsä tarjoaa paljon mielenkiintoista ja vaikka se erehtyy tai muuttelee käsityksiään,sitä ei saa halveksua.Se on arvokasta työtä sekin vaikka heidän lapioihinsa välillä tarttuu paskaa ja he eivät tiedä mistä nyt on kysymys.Uskonto kirkon mukaan nukyään vie helvettiin samoin kuin lahkotarjontakin.Lue Lutherin kirjoja.Katekismusta ja niitä lapsille tarkoitettujakin.Ne avaavat kuten raamattu avaa
meille elämisen seuraukset ja syyt ja todistavat ihmismielen mielettömyyden sen kaikessa tyhmyydessä.Siunausta sinulle ja hyvää alkanutta viikkoa t.kastemies tai petetty..
Kiitos hienosta vastauksesta.
Täytyy varmaan lukea mainitsemiasi kirjoja.
Kuitenkin ilon ja surun, kärsimyksen ja nautinnon
merkityksettämyys vaivaa vielä mieltäni....
Kristinuskossa puhutaan paljon taivaaseen pääsemisestä tai helvettiin joutumisesta. Minusta mahdollisilla elämän jälkeisillä tapahtumilla ei kyetä antamaan merkityksiä elämälle ennen kuolemaa.
Valitse viisaasti kirjat ja opettajat jotka selittävät raamattua.En osaa antaa yhtäkään neuvoa nyt sinulle mutta ole varovainen ja etene Jeesuksen kanssa niin pääset perille. MOIKKa.
Kaikilla on tuo sama kysymys päässään... minusta avainsana on luottamus. Luottamus siihen, että elämässä on järkeä. Luottamus siihen, että maailman täytyy olla jotenkin ihmeellinen. Ja näkeehän sen ympärillään joka päivä, kun vaan katsoo.
Uskonto voi olla väline, jolla hoidetaan omaa hengellisyyttä, mutta rauha pitää ensin löytää itsestä. Tässä olen samaa mieltä kuin Nymfopoika.
Uskonto ei anna sinulle valmiita vastauksia, ei myöskään kristinusko. Sanovathan kristitytkin, että usko tulee Jumalalta. Mielestäni se tarkoittaa sitä, ettei uskonto voi antaa sinulle sitä uskoa, sinun pitää tehdä itse rauha Jumalan tai minkä tahansa korkeimman voiman kanssa, ja sitä et voi saada muilta, vaan se on sinun sisälläsi. Sitten kun olet sinut sen asian kanssa, voit periaatteessa harjoittaa mitä uskontoa tahansa, se on sitten sen asian jatkohoitoa ja keskustelua sisimpäsi kanssa.
Luovuin jo kauvan sitten valmiiden vastausten etsimisestä. Kukaan niitä ei voi tarjota.
Tästä keskustelusta haluaisin vain saada joitain uusia suuntia, mitä en ennen ole huomannut.
Jos uusi suunta näyttää mielenkiintoiselta ja vie pois tämänhetkisestä johtopäätöksestänin niin olen taas lähenpänä jotain, tai ainakin luulen niin.
Ei kenenkään pitäisi etsiä koskaan, ikinä valmiita vastauksia. Sillä ne ovat useimmiten vain joidenkin subjektiivisia näkemyksiä. Oman henkilökohtaisen näkemyksen, jonka haluamme olevan myös totuudenmukainen, voimme muodostaa vain ottamalla huomioon mahdollisimman laajan näkemysten kirjon.
Kukaan ei voi sanoa, että Jumalaa ei ole. Uskovaiset voivat kertoa, mitä Jumala heidän elämässään merkitsee ja mitä he kokevat Jumalan yhteydessä, mutta se, jolla ei ole kokemusta...
En minäkään ole koskaan saanut yhtiöltäni optioita, mutta en ala väittämään, että toiset valehtelevat kertoessaan saamistaan omaisuuksista...
.
ja tehkää yhdessä liuta jälkeläisiä, alkaa säälittävät höpinät elon tarkoituksettomuudesta vähenemään hyvinkin pian. Alat piankin maistamaan elämän katkeran makuisen veren suussasi, ja alat ehkä jopa haikailemaan omaan elämääsi täysillä mukaan, filosofoimasta keinotekoisia, rajallista aikaasi kuluttavia olemattomia kysymyksiä. Kysymyksiin joihin ei edes ole vastausta, paitsi satusepoilla tietysti selityksensä, ja susilla hampaat, neulanterävät.
Se että tiedän mitä olen ja teen on tavoittelemisen arvoista.
ja sen lisäksi ajattelu virkistää...
tai sit ei.
Meitähän ei pitäisi edes olla, mutta tässäpä vain olemme. Se lienee jokapäiväinen lähtölaukaus tulevaisuuteemme.
Mikä olen ja missä, tehdään siitä numero: http://antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/lib/aptree.html
Ulkoilma virkistää juuri nyt aika mukavasti, tsah, - 27.
HUV !