Paratiisin portaat

Paljonpuhuminen on kunnianhimon istuin, jolta se esittelee ja mainostaa itseään. Paljonpuhuminen on todistus tietämättömyydestä, panettelun ovi, ilveilyn opas, valheen palvelija, katumuksen hajottaja, välinpitämättömyyden luoja ja kutsuja, unen edelläkävijä, keskittyneisyyden hajottaja, valppauden tuhoaja, lämmön viilentäjä, rukouksen mustaaja.(Johannes Siinailainen: Portaat)

Ymmärtäväinen vaikeneminen on rukouksen äiti, ajatusten vankeudesta vapauttaja, tulen vartija, ajatusten kaitsija, vartiomies vihollista vastaan, murheen kahlitsija, kyynelten ystävä, kuoleman muistamisen työntekijä, kadotuksen kuvaaja, tuomion innokas mietiskelijä, oikean tuskan palvelija, uskalluksen vihollinen, hiljaisuuden puoliso, opettamishalun vastustaja, tiedon lisääjä, näkemisen luoja, näkymätön edistyminen, salainen nouseminen (Johannes Siinailainen: Portaat)

Tämä on hyvä kirja.

Nyt tulee kysymys: Jos esim. työpaikalla näkee vääryyttä, johon ei esimies ja johto puutu ja itse lähtee sieltä, mutta jäljellejäävistä osa pyytää apua, esim. ilmoittamaan jonnekin, niin pitäisikö auttaa? Jos eivät ole uskovia. Vai onko vaarana, että uskottomat vetävät samaan lokaan? Pitäisikö vääryyden antaa tapahtua ja jättää uskottomat riitelemään keskenään? Tämä ei ole vitsi, vaan oikea akuutti tilanne. Mitä teen?

https://www.youtube.com/watch?v=IS6n2Hx9Ykk

......

Tuhlaajapoika eli sikojen parissa onnellisena aina siihen asti, kunnes hän meni itseensä - aikaisemmin hän oli itsensä ulkopuolella. Kun hän meni itseensä ja lähti kohti kotiaan, niin voimme huomata, että tämä lähtö oli todella myös paluu. Lähtö on paluu siihen paikkaan, minkä aiemmin jätimme. Tuhlaajapoika meni itseensä ja päätti lähteä isänsä luokse, mistä oli lähtenyt. Samalla tavoin mekin - päätöksen tehdessämme - lähdemme paluumatkalle kohti Paratiisia. Silloin saammme huomata jotakin hämmästyttävää: kun poika oli vielä kaukana kotoaan, isä näki hänet jo kaukaa ja isä juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä hellästi.

Jumala ei odota, että me löydämme Hänet, vaan Hän tulee meidän luoksemme ja löytää meidät. Kunhan me vain olemme ottaneet sen ensimmäisen askeleen, kunhan me olemme lähteneet paluumatkalle, kunhan me vain olemme ensin jättäneet saven ja siat. Saven niin kuin israealilaiset, siat niin kuin tuhlaajapoika. Tätä on kristinusko yleisesti ja munkkilaisuus erityisesti. Ja tässä vaaditaan kilvoittelua ja askeesia. Israelilaisetkin muistelivat erämaassa kaikkea sitä hyvää, mitä he olivat jättäneet taaksensa Egyptissä. Vastaavalla tavalla voi olla, että tuhlaajapoika saattoi muistaa kotimatkalle lähdettyään niitä hienoja asioita, joita hän oli jättänyt taakseen vieraassa maassa.

Kristinusko ja askeesi ovat kutoutuneet yhteen. Meillä on kaikessa esikuvanamme Kristus. Evankeliumikirjat ovat hyvin yksinkertaisia kirjoja, niissä on hyvin tiiviisti sanottu joitakin tavattoman keskeisiä asioita.Sen tähden mekin luemme niitä hyvin tarkkaavaisesti ja moneen kertaan.

Mitä Evankeliumi meille puhuu aivan alussa? Siellä kerrotaan, miten Kristus - ennen kuin alkoi tehdä pelastavaa työtään ihmisten parissa - Hän meni ensin erämaahan. Kun Hän siellä taisteli himoja vastaan ja voitti ne, sen jälkeen Hän palasi maailmaan ja aloitti työnsä. Ja Hänen oppilaansa tulivat Hänen seuraajikseen. He hylkäsivät kaiken, jättivät kaiken taakseen. He voittivat Kristuksen opetuksen avulla himonsa. He voittivat paholaisen sillä voimalla, joka heillä oli Kristuksen lähellä, Kristukselta. Helluntain jälkeen - Pyhän Hengen vuodattamisen jälkeen - he aloittivat pyhän lähetystehtävänsä maailman pelastamiseksi. Tätä tietä on kulkenut kristinusko ja ortodoksinen munkkilaisuus jo 2000 vuotta.

Ote Uuden skiitan isä Nikonin puheesta "Mitä on luostarielämä?"

Kaunis kirjoitus,kiitos.

Wikipediassa on tietoa,googleta portaat (kirja).

1.Luku.Turhanaikaisen elämän hylkääminen.

Rukous masennuksesta kärsivän puolesta

Herra Jeesus Kristus meidän Jumalamme,
joka toit maailmaan suuren ilon jumalallisella syntymiselläsi,
pelastuksen kunniallisella ylösnousemuksellasi
ja joka vuodatit kalliin Veresi pestäksesi ihmisten synnit ja uudistaaksesi hänet henkisesti.

Ota vastaan minut, kun lähestyn Sinun jumaluuttasi,
äläkä väheksy minua syntistä, vaan kuule minun anomukseni ääni
ja katso säälien palvelijasi ( nimi ) puoleen
ja palauta toivo ja hyvinvointi hänen elämäänsä.
Karkota hänestä masennuksen henki sekä surumielisyys armollasi.
Jos se johtuu synnin tahroista, niin pese ne Sinun kalliilla Verelläsi.
Jos se taasen johtuu epäoikeudenmukaisuudesta, niin hävitä se oikeudenmukaisuudellasi;
jos se johtuu syyllisyydestä, niin johdata hänet katumukseen ja anteeksiantamukseen;
jos pelosta, niin aja se pois vahvistuksellasi;
jos vihasta ja vihamielisyydestä, niin vaihda se tyyneyteen ja rakkauteen.
Älä anna hänen uskonsa horjua,
älä salli toivon kadota hänestä,
äläkä salli hänen luottamuksensa Sinuun horjua.

Valaise pimeys hänen sielussaan,
hajota häntä varjoava epätoivon pilvi,
rauhoita hänen mielensä,
kohota hänen henkensä,
uudista luottamus ja avaa hänen sydämensä ovet,
jotta pyhä Henki asettuisi sinne asumaan,
uudista ja paranna hänen ruumiinsa ja sielunsa.

Sillä Sinä olet sielujen ja ruumiitten parantaja
ja hengen virvoittaja meille kaikille.
Sinulle me kannamme kunniaa, kiitosta ja palvontaa
Isä, Poika ja pyhä Henki nyt, aina ja iankaikkisesti.

Aamen.

http://www.crkvenikalendar.com/molitva_fi.php

Näitä sanoja tarvitsee moni. Rukoillaan heidän puolestaan.

Lohtua olen itsekin etsinyt ja löytänyt.