http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesPublicFin/8DC054153A289D50C22571DA00264EA7
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;91390;106147;107909&voucher=6E099001-8911-45EA-ACAE-9B2888642293
Miksi lukuisten kuntien tilanteen nykyinen hallitus antoi ajautua hätätilaan ?
Nykyinen hallitus tiesi viimeistään vuoden 2004 budjettivalmistelussa tästä (sisäasianministeriön muistiosta):
Valtiontalouden kehyspäätökseen liittyvässä peruspalveluohjelmassa arvioidaan, että
kuntatalous pysyy kireänä myös vuosina 2005 ja 2006. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketun
vuosikatteen arvioidaan vasta vuosina 2007- 2009 ylittävän poistot. Mikäli
nettomenot säilyvät nykytasolla, negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä nousee
vuoden 2004 142:sta vuoden 2009 365:een. Vuosikate jää koko kehyskaudella
selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi. Rahoitustilanteen kireys edellyttää kunnilta
sellaisia palvelurakennetta ja tuottavuutta koskevia päätöksiä, joilla toimintamenojen
kasvu voidaan pitää verotulojen ja valtionosuuksien kasvun asettamissa rajoissa.
--
P.s. Mitähän kokoomus sanoo tästä tänään.
Seurataanpa uutisia.
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;91390;106147;107909&voucher=6E099001-8911-45EA-ACAE-9B2888642293
Miksi lukuisten kuntien tilanteen nykyinen hallitus antoi ajautua hätätilaan ?
Nykyinen hallitus tiesi viimeistään vuoden 2004 budjettivalmistelussa tästä (sisäasianministeriön muistiosta):
Valtiontalouden kehyspäätökseen liittyvässä peruspalveluohjelmassa arvioidaan, että
kuntatalous pysyy kireänä myös vuosina 2005 ja 2006. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketun
vuosikatteen arvioidaan vasta vuosina 2007- 2009 ylittävän poistot. Mikäli
nettomenot säilyvät nykytasolla, negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä nousee
vuoden 2004 142:sta vuoden 2009 365:een. Vuosikate jää koko kehyskaudella
selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi. Rahoitustilanteen kireys edellyttää kunnilta
sellaisia palvelurakennetta ja tuottavuutta koskevia päätöksiä, joilla toimintamenojen
kasvu voidaan pitää verotulojen ja valtionosuuksien kasvun asettamissa rajoissa.
--
P.s. Mitähän kokoomus sanoo tästä tänään.
Seurataanpa uutisia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vielä parempi kysymys olisi ollut, mitä kokoomus tekee ?
Unto Hämäläinen, Kokoomuksen Nuorten Liiton entinen puheenjohtaja kirjoitti taannoin kolumnipalstallaan Hesarissa: "Suurkunnilla ei näytä olevan todellista kannatusta edes Sdp:n ja kokoomuksen omissa joukoissa. Siitä on viimeinen todistus Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhdistymisen kariutuminen. Sdp:n ja kokoomuksen voimin piti Uudenmaan maakunnan keskelle koota sadantuhannen asukkaan suurkaupunki. Se olisi ollut kuntaremontoijien voimannäyttö ja esimerkki muulle Suomelle. Ei tullut mitään.
Liitoskeskustelun lopputulos on yllättäen se, että pakkoliitoksia vastustava keskusta on toteuttanut enemmän vapaaehtoisia liitoksia kuin pakkoliitoksia vaativat Sdp ja kokoomus"
Olisi myös huomattava missä hallituksessa, ja keiden ministereiden toimesta, väestön ikääntymiseen varautuva kunta- ja palvelurakenneuudistus laitettiin alulle.
"Sanomisia" maailmaan kyllä mahtuu, mutta tekoja tarvitaan.
Kuntaremontin ensiaallossa on kysymys niistä alle 5 000 asukkaan kuntien selviytymispäätöksistä ja toimenpiteistä.
Keravan ja Tuusulan asukaspohja riittää ao. kuntien talouden hallinnassa pitämiseen.
Kuten Unto Hämäläinen tuossa kertoo, kuntaliitoksia toteutetaan kaiken aikaa juuri parjattujen kepulaisten toimesta, kunnallista itsehallintoa kunnioittaen.
Suurimmat säästöt liitoksissa saavutetaan siellä, missä kuntakeskukset sijaitsevat lähellä toisiaan.Ja kuten tuossa silmät avoimina asioita tarkastelevan kokoomuslaisen Unskin "ontuvasta esimerkistä" käy selville, nämä kaupungit ovat melkein näköyhteyden päässä toisistaan.
Kustannuksiakin voidaan tarkastella:
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201
Asioita voidaan tarkastella myönteisestäkin näkökulmasta. Matti Vanhanen ja Hannes Manninen ansaitsevat kerrankin reilun tunnustustuksen tulevaisuuteen tähtäävän uudistuksen rohkeasta alulle panenimesta.