Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Huono suremaan

    Itseäni vähän huolestuttaa kun luen rajuista tunteistanne ja pitkästä suremisesta. Olen aina ollut huono suremaan. Muuten olen herkkä ihminen ja esim. taiteen välittämien tunteiden aistiminen on minulle helppoa. Hyvä teksti, elokuva tai maalaus saa minut helposti kyyneliin saakka. Myös ihmisten tunteiden aistiminen minulta sujuu. Mutta suru läheisen kuollessa jää vaimeaksi ja menee nopeasti ohi. Noin viikon jälkeen pahin suru on ohi, sen jälkeen vain toisen suru herättää tunteen. Pidän itseäni hieman kyynisenä, realistina, viileänä. Vahvoja tunteita minulla kuitenkin on, empatiaa, auttamishalua, sääliä. Viha on minulle vierasta, ainakin ihmisiin kohdistuva. Tuntuu että hyvin nopeasti hyväksyn kuoleman. Se tapahtuu ja sille ei voi mitään. Mille ei voi mitään, se saa olla. Nyt kun läheinen on poissa voin uudelleen ja uudella tavalla miettiä mitä hän minulle merkitsi. Ja mitä hän merkitsi meille kaikille, sukulaisille ja ystäville. Voimme myös puhua näistä asioista. Kuolema avaa meissä surevissa uusia portteja ja ikäänkuin vapauttaa meitä. Näemme uudella tavalla taaksepäin ja eteenpäin. Hassua, ihankuin kuolema olisi hyvä asia. No, olenko kyynikko, realisti vai mitä olen?
    3714
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    itse olen samanlainen ja mietin pitäisikö siitä olla huolissaan? Onko tosiaan niin, että pääsen lähes heti elämässäni eteenpäin vai enkö vain tiedosta kieltäväni surua ja tuskaa. Joudunko kenties käsittelemään näitä asioita joskus kaukana tulevaisuudessa?

    Äänestä

    Kuolemaa ei voi estää, joten mitä muuta jää jäljelle kuin sen hyväksyminen?

    Ei ole sääntöä, jonka mukaan pitäisi surra. Jokaisen suru on omanlainen ja jokainen suree omalla tavallaan.

    Kyynelten määrä ei mittaa rakkauden määrää, jota on tuntenut / yhä tuntee menehtynyttä kohtaan. On ihan OK jatkaa elämää ja muistaa lämmöllä niitä, jotka sai elämänsä varrella kohdata.

    Joten turha huoli pois. Elä hetki kerrallaan ja jos joskus suru tulee, niin kohtaa se, jos ei, niin hymähdä, kun muistat ne hauskat hetket, jotka sait poistuneiden kanssa kokea.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Realistiko??? kirjoitti:

    Itseäni vähän huolestuttaa kun luen rajuista tunteistanne ja pitkästä suremisesta. Olen aina ollut huono suremaan. Muuten olen herkkä ihminen ja esim. taiteen välittämien tunteiden aistiminen on minulle helppoa. Hyvä teksti, elokuva tai maalaus saa minut helposti kyyneliin saakka. Myös ihmisten tunteiden aistiminen minulta sujuu. Mutta suru läheisen kuollessa jää vaimeaksi ja menee nopeasti ohi. Noin viikon jälkeen pahin suru on ohi, sen jälkeen vain toisen suru herättää tunteen. Pidän itseäni hieman kyynisenä, realistina, viileänä. Vahvoja tunteita minulla kuitenkin on, empatiaa, auttamishalua, sääliä. Viha on minulle vierasta, ainakin ihmisiin kohdistuva. Tuntuu että hyvin nopeasti hyväksyn kuoleman. Se tapahtuu ja sille ei voi mitään. Mille ei voi mitään, se saa olla. Nyt kun läheinen on poissa voin uudelleen ja uudella tavalla miettiä mitä hän minulle merkitsi. Ja mitä hän merkitsi meille kaikille, sukulaisille ja ystäville. Voimme myös puhua näistä asioista. Kuolema avaa meissä surevissa uusia portteja ja ikäänkuin vapauttaa meitä. Näemme uudella tavalla taaksepäin ja eteenpäin. Hassua, ihankuin kuolema olisi hyvä asia. No, olenko kyynikko, realisti vai mitä olen?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu