Miten usein olet käynyt kirkossa kuluneen vuoden 2006 aikana:
- veisaamassa virsiä ja kuuntelemassa papin puhetta?
- häätilaisuuden yhteydessä?
- hautajaisten yhteydessä?
- veisaamassa virsiä ja kuuntelemassa papin puhetta?
- häätilaisuuden yhteydessä?
- hautajaisten yhteydessä?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Hartaan luterilaisen kuuluisi käydä joka sunnuntai ja kaikki muut arkipyhät tuohon lisäksi.
Mutta tosiasia on niin, että papin saarnat ovat niin kuivia, etteivät ne luterilaisia kiinnosta. Ihan elämän loppuvaiheilla taivaspaikkaa ikäloput ovat ostamassa radion kuuntelulla. Voi pojat, että ihmisiä vedätetään. Uskottelevat vanhuksille, että se riittää, kun kuuntelee radiosta kirkonmenoja. No ehkä sillä saa aikaan turvallisuuden tunteen.
"Hartaan luterilaisen kuuluisi käydä joka sunnuntai ja kaikki muut arkipyhät tuohon lisäksi. "
Raamattu eikä luterilainen kirkko aseta missään tuollaista vaatimusta. Amerikkalaisperäisissä lahkoissa tuollaisia vaatimuksia esitetään.
"Uskottelevat vanhuksille, että se riittää, kun kuuntelee radiosta kirkonmenoja"
Tuollaista en ole koskaan kuullut väitettävän, koska luterilainen kirkko opettaa Usko Jeesukseen riittää.
moponen_
>>luterilainen kirkko opettaa Usko Jeesukseen riittää.>>
USKO Jeesukseen riittää ! ! !
Mitä tuohon uskomiseen sisältyy? Mitä tuohon uskomiseen ei tulisi sisältyä? Miten tuo uskominen näkyy ulospäin? Mitä tuon uskomisen tulisi saaja uskovassa aikaan?
Luukas 6:46-49 KR-38
46. Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon?
47. Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan - minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on.
Juuri tälle kallioperustalle perustuu luterilainen opetus.
48. Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle; kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu.
Missä on luterilaisen kirkon vahvat perustukset? Olen surullinen huomatessani, että niitä perustuksia, joihin turvata, ei ole. Luterilainen kirkko tukeutuu maailmaan ja sen tapoihin eikä kysy Jeesuksen mielipidettä asioista. Kirkko menee maailman mukana. Tämä on valitettavaa, mutta totta.
Luukas 6:46-49 KR-38
46. Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon?
47. Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan.
Luterilainen kirkko ei tee Herran Jeesuksen sanojen mukaan. Miksi ei?
" Juuri tälle kallioperustalle perustuu luterilainen opetus."
Siis tälle kalliolle:
http://www.oulu.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/4/3423.jpg
http://www.oulu.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/4/3424.jpg
Viimeksi omassa konfirmaatiossa yli 20 v sitten.
Vuoden 2006 aikana ehkä keskimäärin noin 1,1 - 1,2 kertaa viikossa ehtoollisjumalanpalveluksessa eli messussa.
Kuluneena aikana en ole osallistunut kertaakaan mihinkään muuhun kirkon toimintaan kuin messuihin.
Ykköstä suurempi määrä viikossa johtuu siitä, että paikkakunnallani on eräässä seurakunnassa keskiviikkoaamuisin viikkomessu, johon olen usein
osallistunut. Siis olen usein käynyt kaksi kertaa saman viikon aikana ehtoollisella. Toisaalta
muistaakseni helmikuu oli hiljaiseloa, kävin
koko kuukauden aikana vain kerran messussa.
Häitä ja hautajaisia ei ole tullut tänä vuonna vastaan, yhdet ristiäiset on tulossa, saada nähdä vietetäänkö ne kirkossa vai siskoni kotona.
Erityisesti nyt kesän aikaan saarnat ovat omassa kirkossani olleet erityisen antoisia. Olen saanut paljon pohdittavaa. Pidän myös siitä, että saan olla kirkossa omien asioitteni kanssa rauhassa. Virret, rukoukset, kirkkotaide...ne kaikki tukevat omia pohdiskelujani. Lisäksi ehtoollinen hoitaa minua aivan konkreettisesti. Tunnen uudistuvani ehtoollisella. Saan voimia alkavaan viikkoon. Kirkon mäellä tapaan sitten ystäviäni ja vaihdamme kuulumisia. Joskus vietämme enemmänkin aikaa yhdessä.
Kirkollisia toimituksia ei tuttavapiirissäni ole lähiaikoina ollut.
Miten kirkkomme rakennamme, siten se rakennetaan taiviassa - tai sitä ei rakenneta ollenkaan. Minä olen Luojan kirkko. Sinä olet Luojan kirkko. Puusta, raudasta ja kivestä rakennetut kirkot ovat keinotekoisia.
... en viitsinyt lopulta käydä kuuntelemassa leipäpastoreiden onnettomia ja synkänpuhuvia saarnoja ollenkaan. Miksi olisinkaan? Olin sen verran nuori, ettei huvittanut istua paljoakaan sen kuuluisan "luonnollisen poistuman" myötä hupenevan mummurivistön jatkeena! Toisaalta taas tuomasmessujen yms. uskispiirit eivät jaksa kiinnostaa varmaankaan ketään ajattelevaa ihmistä.
Sitten käännyin katolilaiseksi, jonka jälkeen olen käynyt pyhässä messussa 1-3 kertaa JOKA VIIKKO. Meikänainen pamauttaa siis ev.-lut. tilastot kertaheitolla moisella tilastopommilla!
"Toisaalta taas tuomasmessujen yms. uskispiirit eivät jaksa kiinnostaa varmaankaan ketään ajattelevaa ihmistä."
Ai miten niin ei jaksa kiinnostaa? Mitä tarkoitat uskispiireillä ja miksi ne eivät jaksaisi kiinnostaa?
ajattelevilla katolilaisilla ei ole ollenkaan uskispiirejä. Eihän ajatteleva ihminen voi uskoa esim. neitsyt Marian ikuiseen neitsyyteen, joten ajattelevien katolilaisten täytyy olla vain nimikatolilaisia, jotka ovat kirkossaan ulkonaisen koreuden tähden.
Ei Jeesuksen äiti neitsyt Maria ollut neitsyt koko loppu elämäänsä, vaan synnytti aviomiehelleen Josefille useita lapsia, jotka olivat Jeesuksen sisaruspuolia. Eli ei Maria ole ikuinen neitsyt.
Pyrin käymään lähes joka viikko. Joskus tulee kuunneltua radiosta, jos ei saa aikaiseksi herätä tarpeeksi aikaisin. Rehellistä olisi varmaan sanoa, että keskimäärin joka - joka toinen viikko tulee käytyä.
Häätilaisuuksissa kuluneen vuoden aikana tähän mennessä kaksi kertaa ja yksi vielä edessä.
Hautajaisissa ei onneksi tänä vuonna kertaakaan.
Tällaisia tilastoja :)
toivoopi 23v opiskelija-rouva
mieluummin netistä GODtvtä ja TV seiskaa (vähemmän juhlavan arvokkaan seipäännielleitä saarnahenkilöitä, kuin mitä pöntösä tapaa). Onhan siellä anglikaanejakin, jotka nyttemmin on todettu opin kannalta luterilaisiksi - jos sillä nyt on isompaa merkitystä.
Esitystapa ei ole tärkein minulle, vaan sisältö. Seipäänniellyt, asiaansa pohtinut julistaja on minusta ok. Liian hymyilevä tai liian huutava sekä tuttuja ja valmiiksi pureksittuja lauseita toisteleva puhuja ei itseäni ravitse. Itselleni sopii normaali luterilainen saarna koetellun oppinsa, syvällisyytensä ja rauhallisen arvokkuutensa vuoksi. Mukaansatempaava, syvällinen puhuja on tietysti paras vaihtoehto, mutta heitä (kuten kaikkia mestareita) on harvassa. Siis mieluummin pelkkää asiaa kuin pelkkää lennokkuutta ja ulkoista elehtimistä. Luterilainen puhuja tuo mielestäni monesti esiin uutta ja vanhaa. Tv-evankelista tuo kokemukseni mukaan usein pelkkää vanhaa, tosin uusissa kuorissa. Mutta pinta ei ole niin tärkeä kuin sisältö.
Minun kokemukseni luterilaisista saarnoista on taas kovin toisenlainen: dogmatiikan johdantokirjan ensimmäiset 50 sivua jo sisältävät syvällisempiä uskontotuuksia kuin pastorin sunnuntaipulinat.
Kerran kuulin kastesaarnan, jonka aiheena oli täytekakku, kerran hääsaarnan, joka aiheena oli Lassie ja kerran hautajaissaarnan, jonka aiheena oli ruohon kuihtuminen... sitten liityinkin katoliseen kirkkoon. Ja sen voin sanoa: ev.-lut. "saarnoja" ei ole tullut kertaakaan ikävä!
Kallista on valheita kuunnella ja mitä virkaa on maksaa hautapaikasta kun maahan ne väännökset kumminkin ennemmin tai myöhemmin pääsevät tavalla tai toisella.
... sitten sinun kannattaa palata esi-isiesi katoliseen kirkkoon. Kirkolliveroa ei ole, mitä nyt vain vapaaehtoinen jäsenmaksu ja hautajaiset ovat paljon, paljon kauniimmat! Hieman vastinetta rahalle...
Työni puolesta joudun välillä käymään kirkossa. Tänä vuonna olen käynyt kerran luterilaisessa ja kerran ortodoksisessa kirkossa.
Tietääkö kukaan, kuinka paljon olisi jumalanpalveluksessa kävijöitä, jos mukaan ei lasketa pakolla vietyjä koululaisia, rippilahjoja odottavia rippikoululaisia ja perinteen velvoittamien kauneimpien joululaulujen kuuntelijoita, sosiaalisesta pakosta käytäviä hautajaisia ja häitä? Monet ovat kutsutut, mutta harvat ovat valinneet oikeasti vapaaehtoiset jumalanpalvelukset.
Käyn kirkossa joka sunnuntai. Tänä vuonna on ollut noin 2 tai 3 sunnuntaita, etten ole käynyt kirkossa. Käyn siellä oppiakseni Jumalan sanaa ja tietääkseni, miten Jumala haluaa minun elävän. Käyn siellä laulaakseni Jumalalle ja rukoillakseni ja vahvistuakseni hengellisesti. Lisäksi rukoilen aviopuolisoni kanssa päivittäin ja luen Raamattua monta kertaa viikossa. Olen entinen luterilainen. Nykyään kuulun kirkkoon, jota te luterilaiset ette pidä edes kristillisenä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että hedelmistään puu tunnetaan. Olen löytänyt hengellisen kodin.
2005 kävin kerran, sukulaisen hautajaisissa.
sitä ennen 2001 sukulaisen kastajaisissa.
1) Lähes joka sunnuntai, kesällä oltiin välillä reissussa, joten välillä jäi vähän väliin. Kesämökkipaikkakunnalla käytiin toisinaan myös kirkossa.
2) Häissä olen tänä vuonna ollut vain kerran, mutta yksi hääkutsu on tullut syksylle.
3) Tänä vuonna kaksi kertaa hautajaisissa.
Ja olen 24-vuotias akateeminen kaupunkilaisnainen, naimisissa, ei lapsia. Käyn erään ev.lut. kirkkoon kuuluvan herätysliikkeen jumalanpalveluksissa. Siellä on hengellinen kotini.
Mikä oli kyselyn tarkoitus?
minänänä kirjoitti vastauksensa kysymykseen:
>>Ja olen 24-vuotias akateeminen kaupunkilaisnainen>>
no.. tuo jo selittääkin kysymyksesi syyn ;)