On olemassa naisia joita minä arvostan.
On olemassa naisia, joita minä arvostan.
On täälläkin palstalla ollut. Kenties vielä joskus vierailee. On myös muita.
En viitsi ruveta kehumaan ketään, kehumiseni olisi hyödytöntä. Ne henkilöt, keitä minä arvostan, tiedostavat itsensä ilman ylimääräisiä kehujakin. Heillä on oma elämä, hyvä elämä ilman minun kehujanikin.
Lisäksi vielä jos kehuisin, tuota ihmistä alettaisiin solvata, koska minä olisin häntä kehunut, “tyhmiä molemmat“. Senkään tähden en kehu.
Enkä kehu vielä senkään vuoksi, koska kehuminen kannustaa jollakin tapaa. Jos minä kehuisin naista, minä kannustaisin naista vain lisää olemaan ihana. (toki voi kehua hienotunteisesti omaa puolisoaan, joka yksin vain ja ainoastaan on todella ihana)
Itsenäiset naiset kantavat taakkaa. He ovat itse määritelleet itsellensä taakan, he tuottavat muille (etenkin miehelleen) iloa (kuten miehenkin pyrkimys on tuottaa naiselle iloa), he auttavat muita. Se, että kehuisin ja kannustaisin vielä sen taakan päälle, se ei vain ole soveliasta se.
Auttaminen sen sijaan on soveliasta.
Mitä siis arvostaminen on? - Eikö se ole sitä, että arvostaa toista. On valmis itse uhrauksiin ja muihin asioihin hänen puolesta, ketä arvostaa. Arvostaa. Kunnioittaa.
Kun minä arvostan naisia, pitäisikö minun antaa heille työtä?
Eli, kun arvostan naisia. Niin minunko täytyisi antaa heille työtä?
On olemassa naisia, joita minä arvostan.
On täälläkin palstalla ollut. Kenties vielä joskus vierailee. On myös muita.
En viitsi ruveta kehumaan ketään, kehumiseni olisi hyödytöntä. Ne henkilöt, keitä minä arvostan, tiedostavat itsensä ilman ylimääräisiä kehujakin. Heillä on oma elämä, hyvä elämä ilman minun kehujanikin.
Lisäksi vielä jos kehuisin, tuota ihmistä alettaisiin solvata, koska minä olisin häntä kehunut, “tyhmiä molemmat“. Senkään tähden en kehu.
Enkä kehu vielä senkään vuoksi, koska kehuminen kannustaa jollakin tapaa. Jos minä kehuisin naista, minä kannustaisin naista vain lisää olemaan ihana. (toki voi kehua hienotunteisesti omaa puolisoaan, joka yksin vain ja ainoastaan on todella ihana)
Itsenäiset naiset kantavat taakkaa. He ovat itse määritelleet itsellensä taakan, he tuottavat muille (etenkin miehelleen) iloa (kuten miehenkin pyrkimys on tuottaa naiselle iloa), he auttavat muita. Se, että kehuisin ja kannustaisin vielä sen taakan päälle, se ei vain ole soveliasta se.
Auttaminen sen sijaan on soveliasta.
Mitä siis arvostaminen on? - Eikö se ole sitä, että arvostaa toista. On valmis itse uhrauksiin ja muihin asioihin hänen puolesta, ketä arvostaa. Arvostaa. Kunnioittaa.
Kun minä arvostan naisia, pitäisikö minun antaa heille työtä?
Eli, kun arvostan naisia. Niin minunko täytyisi antaa heille työtä?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Feministit kääntävät tuon arvostamisen asian niin, että koska mies arvostaa naista, niin miehen täytyykin antaa naisille työtä. Jos mies ei anna naiselle työtä, niin mies ei arvosta naista.
Noin feministit kääntävät tuon asian.
Miehen ja naisen tulee arvostaa molempia sukupuolia yhtä lailla. Ei siihen kummankaan työnantamista voi vetää rajapyykiksi.
Nykyisin nainen voi yhtä lailla työllistää miehen kuin mies naisen.
Apua!
Keneltä pitäisi hakea apua? Sinultako? 112,
sellaista, että arvostaisit kaikkia? Vai ootsä jotenkin parempi kuin jotku muut?
Joko oot siinä pisteessä että arvostat kaikkia, vai vieläkö on opettelemista?
Vai oletko parempi kuin muut?
olen. Arvostan esimerkiksi huonoja blogaajia, koska sitten on mukava lukea hyviä blogaajia.
Ok, paska-aatos, uskotaan.
sanoisi tähän, että käyt henkilöön käsiksi. Minä sanon, että sinä toistat itseäsi. Vaikka toisaalta onhan se jo sinällään aika huvittavaa. Vaikkakin pitkäveteistä.
...jotekin aikaisemminkin perille?
Ai mikä?
Sinähän sen panun tähän plokkasit en mie. Minä vaan kysyin jos itse olet siinä pisteessä. Alkaako mennä pasmat sekaisin?
Kiäh-kiäh, nevermind, fuck off.
Älä skitsoile. Perskärpäset (niinkun sinä nyt esimerkiksi), on myös tosi kivoja, sillä ne saa arvostamaan normaaleja ihmisiä.
...et sano minulle mitä minun ei kuulu tehdä.
:(
Ei mua oikeestaan kiinnosta olla sun perskärpänen, vaikka ois kaiketi paikka vapaa. Tää nyt oli aika sattumaa, joten ole huoleti, vaikka ois kivaa, siis sun mielestä. Kunhan pisti silmään tuo sun kysymys, ei sen kummempaa. Vähän kummalta kuulosti, kun esim eka kutsutaan joku paskaksi, ja seuraava päivä perätään arvostusta. Jotenkin skitsoa.
Saako muuten kysyä, oliko sun kysymys M-satakolmeviitoselle vittuilumielessä, jonkinlaista ivaa vai joku pohdinta tyylinen?
Eiku. Äääääh! Nevermind.
justhan minä sanoin. Mutta ei sitä tietenkään tartte totella. Mitään ei ole pakko tehdä.
Mutta jos välillä raivoaisit vähemmän, etkä aina kuvittelisi tietäväsi, mitä muut ajattelevat, niin et olisi niin ärsyttävä: perskärpäsmäinen.
Mutta voiko tosiaan arvostaa kaikkia? kysyn vaan.
Mites on murhaajien ja muitten väkivaltaa käyttävien laita. Tuskin heitä voi arvostaa, vai miten on.
...että raivoaisin on sun oman pään tuotoksia.
Paska-aatos.
kaikki on.
helppo arvostaa, kun voi ajatella, että luojan kiitos en ole tuollainen / suurin osa ihmisistä ei ole tuollaisia. Voi arvostaa sitä metritikkua, jonka etäisyydellä voi tuollaisista pysytellä. Voi arvostaa virkavaltaa siitä, että laittavat noita häkkiin, jne. Ja voi arvostaa sitä utopistista hetkeä, kun viimeisestä sellaisesta pääsee eroon.
Juuri niin.
Olikohan tämä "väittely" tässä?
Yksi lisää palstalle.
Mitä siis arvostaminen on? - Eikö se ole sitä, että arvostaa toista. On valmis itse uhrauksiin ja muihin asioihin hänen puolesta, ketä arvostaa. Arvostaa. Kunnioittaa.
Kun minä arvostan naisia, pitäisikö minun antaa heille työtä?
Eli, kun arvostan naisia. Niin minunko täytyisi antaa heille fyysistä työtä?
Jos nainen haluaa työtä elättääkseen itsensä ja perheensä, ja sinulla on antaa työtä palkkaa vastaan, on kiusantekoa olla antamatta hänelle työtä.
Tiedä sitten siitä arvostamisesta.
Millä tavalla sinä koet joutuvasi uhrauksiin arvostamiesi ihmisten puolesta?
On kahdenlaista uhrautumista.
1. On uhrautumista, joka tulee omasta mielestä, omasta tahdosta, omasta halusta tehdä jotakin, mikä vaatii useamman hikipisaran, yhteiseksi hyväksi. Esimerkiksi mies, joka todellisella hädän hetkellä puolustaa perhettään, ja itse on vihollisen ja perheensä välissä suojaamassa perhettään. Tämä on uhrautumista, perhe ei vaadi miehen uhrautumista. Mutta jos mies ei uhraudu, niin perhe hajoaa, koska vihollinen on tulossa hajottamaan perheen.
2. Ja on toisenlaista uhrautumista, tai paremminkin uhraamista, tämä on ulkoista, muut uhraavat toisen.
Esimerkiksi monet valtio-johtajat uhraavat sotilaita, vaikka itse eivät valtio-johtajat ole rintamalla. Se on uhraamista. "Johtajat" vaativat miehen uhrautumista ts. pakottaa, uhraa. Jos nämä “johtajat” eivät uhraisi, joutuisivat he itse tekemään asiat.
1. Miehen sisäinen, itsenäinen uhrautuminen saa aikaan jotakin. Mies itse itsenäisesti uhrautuu, mutta kuitenkin kaikki tapahtuu yhteiseksi hyväksi, ja lopulta mies itsekin pääsee nauttimaan hedelmistä.
2. Mutta miehen uhraaminen ei saa aikaan mitään inhimillistä. Tässä vain uhrataan miehiä joutaville asioille. Pahat miehet uhraavat toisia miehiä tekemään asioita, joita itse eivät tee. Lopulta nämä "arvoisat johtajat" nauttivat siitä "hyödystä", mitä toiset ovat tehneet. Mutta itse eivät nämä "arvoisat johtajat" ole tehneet mitään.
Reiluako?
Minä arvostan vaimoani, vaimoni on ihana. Ei vaimoni vaadi minulta, että minä uhrautuisin hänen puolestaan. Mutta minä uhraudun hänen puolestaan omasta sisäisestä tahdostani. Jos on uhri, niin jonkun täytyy vaatia uhria, tässä tapauksessa itse vaatii itseään uhriksi.
Ja ehkä mies itse ei edes puhu uhrauksesta. Kenties vasta jälkeenpäin sanoo joku, että “Olet uhrannut koko elämäsi tuolle (jollekin) asialle”.
Kannattaa mielestäni pohtia, mille asialle oman elämänsä uhraa. Itse uhraan oman elämäni perheelleni. Tästä “uhrauksesta” minä pidän. Kaikki mitä teen, teen sen perheeni hyväksi. Karsin ne asiat, mitkä eivät perhettäni hyödytä.
niin suurta, etten tiedä, voinko koskaan lakata nyyhkimästä:
"On olemassa naisia joita minä arvostan.
On olemassa naisia, joita minä arvostan."
Jokainen terve nainen mielummin hukuttautuu kuin tulee sinulle töihin.
ps) olen kovin erittäin hyvin äärettömän kiitollinen, mikäli et arvosta minua!
Anteeksi, mutta oletteko humalassa?
Vaikka kuinka mietin, en kykene keksimään yhtään syytä, miksi tällä asialla pitäisi olla vähäisintäkään relevanssia kenenkään mielestä..
Miksi ketään pitäisi kiinnostaa, että arvostatko sä jotain naista vai et?
Outoa... onkoha sulla jotenkin häiriintynyt minä-kuva?