Tehoyhteiskunta on jo aikaa sitten heivannut joutavat vapaapäivät. Viattomien lasten päivää on joskus vietetty jopa neljäntenä joulupäivänä, niiden surmattujen alle kaksivuotiaiden poikalasten muistoksi.
Mutta mikä oli kolmannen joulupäivän aihe? Sellaistakin on vietetty.
Mutta mikä oli kolmannen joulupäivän aihe? Sellaistakin on vietetty.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suomen ev.lut.kirkon sivuilta löytyi tällainen vastaus:
"Joulukuun 27. päivä on vanhan ajan lopulta asti omistettu apostoli Johannekselle, joka kirkon perinteessä on samastettu neljännen evankeliumin kirjoittajaan. Johanneksen päivän sijoittaminen joulunpyhiin johtunee siitä, että Johanneksen evankeliumin alku julistaa Sanan lihaksituloa.
Johannes korostaa Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan. Tämä rakkaus on tullut ilmi Jeesuksen syntymässä. Jumalan rakkaus velvoittaa kristityt rakastamaan toisiaan."
Kolmas joulupäivä on ollut ja on yhä apostoli Johanneksen päivä.
Jotainhan tuonne on joku kirjoittanut, kun vain näkyisi tänne asti, mitä...
Joo mäkään en nähny ennenkuin kirjotin ite : pirun tiltit.
No, nytpä tulivat Antsu ja n81 näkyviin!
---
Talouselämän ja yhteiskuntarauhan (rentoutuminen joulunalushössötyksestä) kannalta olisi kyllä parasta siirtyä taas viikon pituiseen virallisen joulun viettoon. Jouluviikolla ihmiset kuitenkin ottavat lisävapaapäiviä töistä, jos vain suinkin saavat, ja kaikki pyörii puolitehoisesti. Kaikinpuolinen rauhoittuminen Viattomien lasten päivään saakka voisi pidemmän päälle olla hyödyksi kansanterveydelle...
se on haitaksi kansanterveydelle. On tullut jo tähän saakka paljon ikäviä todisteita. Joulun voisi vaikka heittää romukoppaan, ainakin nykyaikaisen tavan viettää vuoden pimeintä aikaa. Rauhoittuminen on kyllä luterilaiselle mielenlaadulle tarpeen, mutta se tapa "rauhoittua", koska ei muuta ole opittu.
Stäpaitsi on paljon yksinäisiä, sairaita y.m., joiden on vaikea saada tarvittavaa apua joulun aikaan, koska ei ole samaa kapasiteettiä, kuin arkena.
Pääsiäinen, alunperin ehkä tärkein kristittyjen juhla, on saanut pysyä markkinahumusta suht rauhoitettuna.
Onko joulun kohdalla alunperin pakanallinen, lahjojen ja railakkaan juhlimisen sävyttämä iloittelu lopullisesti voitolla?
Niin lienee.
---
Yksinäisten ja sairaiden lähimmäisyyteen aktivisesti tutustuminen sopisi kristillisen joulun sanomaan. Kapasiteettia siihen olisi varmasti ylenmäärin, jos vain olisi halua. Muuten, Veikko Hurstilla on kuulemma akuutti ongelma köyhille jaettavien tavaroiden varastoinnissa. Kumma, kun mikään pankki tai pörssiyhtiö ei ole tarjonnut (edes mainostarkoitusessa) siistiä ja tilavaa varastoa hyväntekeväisyystarkoitukseen...
Jeesuksen syntymän muistaminen ei ollut varhaisten kristittyjen juhlien joukossa. Pääsiäistä, Helluntaita ja Epifaniaa (Loppiainen) pidettiin tärkeinä. Pääsiäisen lisäksi Helluntai liittyi juutalaiseen juhlatraditioon; oletetaan myös Epifanian jollain tavalla liittyneen siihen.
Dies Solis Invictis (jonka paikalle kristillinen joulu asetettiin) taas oli roomalaisten juhla.
Ettei vaan olis ollu Saturnalia-juhla?
Totta M--ses! Ei se ihan joka kerta "sunnuntaille" osunut.