Vieläköhän on 80-luvun alkupuolelta jäljellä
yhtään uudenveroista ja vähän
ajettua "loistoyksilöä" ainakaan japanilaisista
autoista? Useimmat liikenteessä liikkuvat sen
ikäiset japsit näyttävät olevan melko pieksetyn
ja haperon näköisiä. Säilyyköhän yhtään
uudenveroisena mobilismi-ikään vai täytyykö ne
kaikki sitten hitsata ja suurella vaivalla
restauroida alkuperäiseen asuun kun se ikä
koittaa niille? Ymmärrän kyllä, että nyt sen
ikäiset autot ovat lähes arvottomia ja ettei
niihin kannata tehdä juuri mitään remontteja,
mutta olisihan se hienoa, jos edes joku viitsisi
pitää esim. uutena 80-luvulla ostamaansa autoa
uudenveroisessa kunnossa. Vahaaminen ja
ruostesuojauksen kunnossapito ei vaatine
mahdottomia ainakaan autotallin omistavilta.
Olen nähnyt ainakin helsingin
automobiilihistoriallisen klubin nettisivulla
aivan uudenveroisia 70-luvun autoja, esim.
silloinen arkiauto Opel Kadett 1100 '71 näyttää
todella upealta, kun se on aivan uudenveroisessa
kunnossa.
Haluaisin nähdä myös 80-luvun autoja aivan
uudenveroisessa kunnossa. Esimerkiksi isälläni
oli 84-87 vm. 1983 Mazda 323 ja se oli silloin
vielä uudenveroinen. Nyt vastaavat Mazdat
näyttävät usein melko rupuisilta. Uutena
tällainen 323 oli hieno ja kaunis auto ainakin
minun mielestäni, mutta nyt rupuisina,
ruosteisina ja lommoisina ne on kaukana siitä.
Monestakin on repimällä revitty koristelistoja ja
säretty muoviosia, puskurit vinksottaa monessa
yksilössä päin persettä, vanteita ja joskus jopa
muitakin osia on lainattu muista merkeistä jne
jne.
yhtään uudenveroista ja vähän
ajettua "loistoyksilöä" ainakaan japanilaisista
autoista? Useimmat liikenteessä liikkuvat sen
ikäiset japsit näyttävät olevan melko pieksetyn
ja haperon näköisiä. Säilyyköhän yhtään
uudenveroisena mobilismi-ikään vai täytyykö ne
kaikki sitten hitsata ja suurella vaivalla
restauroida alkuperäiseen asuun kun se ikä
koittaa niille? Ymmärrän kyllä, että nyt sen
ikäiset autot ovat lähes arvottomia ja ettei
niihin kannata tehdä juuri mitään remontteja,
mutta olisihan se hienoa, jos edes joku viitsisi
pitää esim. uutena 80-luvulla ostamaansa autoa
uudenveroisessa kunnossa. Vahaaminen ja
ruostesuojauksen kunnossapito ei vaatine
mahdottomia ainakaan autotallin omistavilta.
Olen nähnyt ainakin helsingin
automobiilihistoriallisen klubin nettisivulla
aivan uudenveroisia 70-luvun autoja, esim.
silloinen arkiauto Opel Kadett 1100 '71 näyttää
todella upealta, kun se on aivan uudenveroisessa
kunnossa.
Haluaisin nähdä myös 80-luvun autoja aivan
uudenveroisessa kunnossa. Esimerkiksi isälläni
oli 84-87 vm. 1983 Mazda 323 ja se oli silloin
vielä uudenveroinen. Nyt vastaavat Mazdat
näyttävät usein melko rupuisilta. Uutena
tällainen 323 oli hieno ja kaunis auto ainakin
minun mielestäni, mutta nyt rupuisina,
ruosteisina ja lommoisina ne on kaukana siitä.
Monestakin on repimällä revitty koristelistoja ja
säretty muoviosia, puskurit vinksottaa monessa
yksilössä päin persettä, vanteita ja joskus jopa
muitakin osia on lainattu muista merkeistä jne
jne.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mieltä lämmittää nykypäivänä nähdä
alkuperäiskuntoinen vanhempi auto,oli sitten
mosse tai jenkki.Olisi hauska nähdä 30 vuoden
kuluttua "uusi"-82 Cherry...toivottavasti jollain
riittää jäntevyyttä.
Autotallissamme makaa papan perintö auto eli
nissan sunny -85, ajomäärä tosi vähäinen ja
käytännössä orkkis kunnossa, ei ruostetta.
Ei ole vaan ollu tarvetta ajoon sillä.
Itsekkin olen asiaa ihmetellyt.
Omaksi "onnekseni" voin todeta, että perin juuri
vaarini vanhan mazda 323:en:
- vuosimalli -83
- ajettu 40tkm (olisitte nähneet huoltopäällikön
ilmeen, kun vein 40 tonnin huoltoon: Hei jätkät,
tulkaa kattoo, tää on kasikolmonen ja kaikki
mittarissa!
- vain merkkiliikkeessä huollettu
- täysin alkuperäinen (pakoputkisto vaihdettu ja
takaiskarit), ei ole edes radiota.
- pidetty lämpimässä tallissa, pesty käsin aina.
- vahattu keskimäärin 4 kertaa/vuosi.
- ruostesuojattu kolme kertaa (vaarini oli tarkka
tuossa ruostehommassa)
- akku jouduttu vaihtamaan kerran vuoteen, koska
meni aina heikokksi kun auto seisoi niin paljon.
Harmi todellakin, että tällä autolla ei ole kuin
käyttöarvoa, kaupasta siitä ei paljoakaan saa.
Siksi en aijo sitä myydäkkään, ajelen sillä vain
kesäisin.
Nii ja moottori on 1.3 litranen isolohko ;););)
Vaihdelaatikko on 4 -lovinen.
Pidä tallessa!
Älä vaan myy sitä kellekään ryöstöhyödyntäjälle
vaan yritä pitää se siinä alkuperäisessä
asussaan. Jos myyt sen jollekin, niin se on
varma, että se rikotaan ja ruostutetaan lokakuun
loskassa pilalle.
Ton ikäsillä 323:lla ei NYT ole juurikaan arvoa,
tavanomainen hinta '83:sta on jotain 5000,- ja
uudenveroisestakaan ei ehkä saisi kuin
n.10.000mk. Tulevaisuudessa alkuperäiskuntoiset
80-luvun autot ovat varmasti arvossaan niiden
harvinaisuuden vuoksi.
Itsellänikin oli vm. -82 Mazda 323 1,3 HB vuosina
1992-1999, mutta se oli jo silloin ostaessa -92
ruostunut pahoin. Vasen takapyöränkotelo oli
lähes täysin mätä, takalokasuojan kaaret oli
puhki ja alustassakin oli paljon ruostevaurioita.
Kyllähän sitä tuli hitsailtua, mutta kerran noin
pahasti ruostevaurioitunut auto ei enää tahdo
pysyä kovin kauaa ehjänä, kun jo toisesta kohti
on taas puhki. Tekniikka oli kyllä melko luja
vaikka en edes tiedä miten paljon sillä oli
ajettu. Nykyisin ajelen vm. -90 323 sedanilla
(ajettu n.260tkm) ja siinäkin on jo pieniä
ruosteenalkuja, ei vielä puhki kylläkään.
En edes muista, milloin olisin viimeksi nähnyt 80-
luvun japsin uudenveroisessa kunnossa; hyvä että
niitä kuitenkin on olemassa;-)
Tässä vielä se Helsingin seudun
automobiilihistoriallisen klubin nettiosoite:
http://www.kolumbus.fi/hak.helsinki/
Galleriasta löytyy niitä hienoja
alkuperäiskuntoisten 70-luvunkin autojen kuvia.