Media, eli lehdistö, radio, televisio ja internet ovat vain tiedonvälittäjiä. Se minkälaista tietoa niiden kautta välitetään riippuu täysin toimittajista ja ihmisistä, jotka tekevät töitä kyseisissä laitoksissa. Nyt vain sattuu olemaan sillä tavalla, että tiedotusvälineiden palvelukseen hakeutuu ja otetaan ns. ajattelevia ihmisiä, joilla on semmoinen käsitys, että uskonnot ovat vain jotain vanhanaikaisia turhuuksia, joista ei 2000-luvulla saisi puhua enää mitään.
Sitten kun nämä toimittajat tekevät juttujaan, niin he ajattelevat ja katselevat maailmaa omista näkökohdistaan. Uskonnonvastustaja tekee uskonnoista vain pilkkaavia juttuja, kun taas johonkin uskontoon kuuluva tekee myönteisempiä juttuja uskonnoista.
Nykyajan uskontoja vähättelevien juttujen taustalla saattaa olla myös jonkinlainen katkeruus, joka pitää purkaa johonkin. Yhteiskunnan likasankoina toimivat juuri kaikenlaiset uskovaiset, joihin on helppo purkaa agressioita. Likaiset jutut myyvät ja siksi niitä tehdään. Uskonnot ovat iso ja pelokas asia ihmisille. Jonkinlaista vaistomaista pelkoa se luultavasti on ja se sitten purkautuu monella tavalla, myös median kautta.
Media on maailman suurin aivopesijä. Sen kautta ihmiset ovat omaksuneet monia asioita, jotka ovat sitten muuttuneet itsestäänselvyyksiksi. Kukaan ei uskalla kyseenalaistaa sitä, mitä on median kautta oppinut. Jos media kertoo pelkästään negatiivisia asioita joistakin uskonnoista, esimerkiksi lestadiolaisista, niin ihmisille muodostuu semmoinen käsitys, mitä media heille antaa. Medialla on suuri vastuu ihmisten mielipiteiden muokkaajana ja siksi on vaikeaa muuttaa ihmisten mediasta omaksumia ennakkoluuloja. Maine on vaikeaa saavuttaa, mutta sen voi menettää todella nopeasti.
Sitten kun nämä toimittajat tekevät juttujaan, niin he ajattelevat ja katselevat maailmaa omista näkökohdistaan. Uskonnonvastustaja tekee uskonnoista vain pilkkaavia juttuja, kun taas johonkin uskontoon kuuluva tekee myönteisempiä juttuja uskonnoista.
Nykyajan uskontoja vähättelevien juttujen taustalla saattaa olla myös jonkinlainen katkeruus, joka pitää purkaa johonkin. Yhteiskunnan likasankoina toimivat juuri kaikenlaiset uskovaiset, joihin on helppo purkaa agressioita. Likaiset jutut myyvät ja siksi niitä tehdään. Uskonnot ovat iso ja pelokas asia ihmisille. Jonkinlaista vaistomaista pelkoa se luultavasti on ja se sitten purkautuu monella tavalla, myös median kautta.
Media on maailman suurin aivopesijä. Sen kautta ihmiset ovat omaksuneet monia asioita, jotka ovat sitten muuttuneet itsestäänselvyyksiksi. Kukaan ei uskalla kyseenalaistaa sitä, mitä on median kautta oppinut. Jos media kertoo pelkästään negatiivisia asioita joistakin uskonnoista, esimerkiksi lestadiolaisista, niin ihmisille muodostuu semmoinen käsitys, mitä media heille antaa. Medialla on suuri vastuu ihmisten mielipiteiden muokkaajana ja siksi on vaikeaa muuttaa ihmisten mediasta omaksumia ennakkoluuloja. Maine on vaikeaa saavuttaa, mutta sen voi menettää todella nopeasti.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vai on media maailman suurin aivopesijä? Mitäköhän mahdat tarkoittaa tällä medialla? Ongelmahan kun on siinä, ettei ole mitään yhteistä suurta mediaa joka aivopesisi meitä. Tiedotusvälineet palvelevat niitä joiden käytössä ne ovat. Toisin sanoen esim. monissa Islamilaisissa maissa, mediaa käytetään uskonnon välittämiseen ja tätä kautta ihmisten aivopesuun. Amerikoissakin taitaa töllöstä tulla enemmän kuin tarpeeksi uskonto painotteista roskaa.
Suomessa tiedotusvälineitä ja lähetettäviä ohjelmia ei hallitse pelkkä yksi taho, toisin sanoen, kuka täällä meitä sitten oikein aivopesee? Jokainen kantaaottava ohjelma yrittää tietenkin saada katsojan vakuuttuneeksi asiastaan, oletus arvonahan on että kaikkea ei uskota mitä telkkarista näkee, ymmärrän että tämä voi olla hankalaa monelle uskovaiselle joilla tunnetusti on taipumusta herkkäuskoisuuteen. En myöskään ymmärrä mistä kirjoittaja on saanut sellaisen käsityksen että suomen media olisi jotenkin uskonto vastainen? Ehdottomasti suurin osa ohjelmista ei ota kantaa uskontoihin suuntaan tai toiseen, ja näin joulunaikaan telkkarista tulee enemmänkin kuin tarpeeksi erilaisia raamattu elokuvia, jumalan palveluksia ja muita. Missä viipyvät ateisti vartti jossa puhutaan uskontojen epäkohdista, agnostikkojen oma keskustelu ohjelma jossa ruoditaan Jumaluuden ongelmia ja mahdollisuuksia?
Mikä ongelma muuten on uskontojen arvostelussa? pitäisikö uskonnot hyväksyä kritiikittömästi? Mainitseppa ohjelmia joissa jokin uskonto on mielestäsi joutunut vainon kohteeksi ja väärin kohdelluksi aiheettomasti?
Alkuperäisen kirjoittajan mielipiteen allekirjoittaen vastailen omalta osaltani muutamiin kommentteihin:
"Suomessa tiedotusvälineitä ja lähetettäviä ohjelmia ei hallitse pelkkä yksi taho, toisin sanoen, kuka täällä meitä sitten oikein aivopesee?"
Ongelman ydin onkin niin syvällä, että sitä on vaikea äkkiseltään havaita. Kaikki tiedonvälitys vaikuttaa päällisin puolin neutraalilta, mutta tutkittaessa sen retoriikkaa tieteellisesti (esim. diskurssianalyysia on tähän onnistuneesti sovellettukin) voidaan löytää tiettyjä säännönmukaisuuksia, jotka pohjautuvat kulloisenkin vallitsevan yhteiskunnan syvärakenteisiin ja arvoihin (tällä hetkellä esim. Suomessa 'lässynlässyn -suvaitsevaisuuteen ja moniarvoisuuteen', jonka perusperiaatteisiin kuuluu positiivisen ja selkeästi manipuloivan kuvan antaminen tietyistä 'trendikkäistä', esim. seksuaalisista vähemmistöistä, mutta sitä vastoin tietynlaiset 'ei-niin-trendikkäät' uskovaiset, kuten esim. lestadiolaiset, esitetään usein hieman naivissa ja ylenkatsovassa valossa, kuten seuraava esimerkki osoittaa):
"Mainitseppa ohjelmia joissa jokin uskonto on mielestäsi joutunut vainon kohteeksi ja väärin kohdelluksi aiheettomasti?"
Kuten jo edellisestä voi rivien välistä lukea, mikään yksittäinen ohjelma tuskin moiseen on kovin näkyvästi ja havaittavasti sortunut. Sen sijaan esim. neutraalilta vaikuttava lehtiuutisointi sisältää usein kirjoittajan omia piileviä, ennakkoluuloihin pohjautuvia arvo-oletuksia, jotka missä tahansa muussa yhteydessä voitaisiin tulkita rasismiksi. Esimerkkinä HS:n parin vuoden takainen uutisointi 'Euran Daltoneista', jolloin asian yhteydessä toistuvasti mainittiin elämänkatsomus (sinänsä paradoksaalista, koska sillä ei ollut mitään tekemistä ko. perheen ongelmien kanssa).
Kyllä se vaan niin on, että median (olipa kyseessä sitten mikä sen muodoista tahansa) käyttämä retoriikka on aina alkanut ajan myötä heijastua myös tavallisen kansan ajattelutapoihin. Mikäpä muukaan voisi olla yhtä tehokas väline ihmisten mielipiteisiin vaikuttamiseksi, varsinkin aikana jolloin saman informaation saa kohta kaikkien mahdollisten laitteiden kautta kuka tahansa käsiinsä koska tahansa? Maailma on täynnä itseään tiedostaviksi ja kriittisiksi kutsuvia ihmisiä, jotka silti uskovat sokeasti kaiken mitä lehdissä kirjoitetaan tai mitä aikamme sivistyneet kulttuuri- yms. intellektuellit lausuvat. Media ei ole mikään neutraali instituutio, vaan pikemminkin suuri tajuntoja muokkaava koneisto (jonka valta tulee aina vain kasvamaan). Toisaalta kuten jo sanottua, sisältö riippuu paljolti sen tuottajista; ts. oma arvomaailma heijastuu esim. toimittajien tuotoksista.
Alkuperäisen kirjoittajan mielipiteen allekirjoittaen vastailen omalta osaltani muutamiin kommentteihin:
"Suomessa tiedotusvälineitä ja lähetettäviä ohjelmia ei hallitse pelkkä yksi taho, toisin sanoen, kuka täällä meitä sitten oikein aivopesee?"
Ongelman ydin onkin niin syvällä, että sitä on vaikea äkkiseltään havaita. Kaikki tiedonvälitys vaikuttaa päällisin puolin neutraalilta, mutta tutkittaessa sen retoriikkaa tieteellisesti (esim. diskurssianalyysia on tähän onnistuneesti sovellettukin) voidaan löytää tiettyjä säännönmukaisuuksia, jotka pohjautuvat kulloisenkin vallitsevan yhteiskunnan syvärakenteisiin ja arvoihin (tällä hetkellä esim. Suomessa 'lässynlässyn -suvaitsevaisuuteen ja moniarvoisuuteen', jonka perusperiaatteisiin kuuluu positiivisen ja selkeästi manipuloivan kuvan antaminen tietyistä 'trendikkäistä', esim. seksuaalisista vähemmistöistä, mutta sitä vastoin tietynlaiset 'ei-niin-trendikkäät' uskovaiset, kuten esim. lestadiolaiset, esitetään usein hieman naivissa ja ylenkatsovassa valossa, kuten seuraava esimerkki osoittaa):
"Mainitseppa ohjelmia joissa jokin uskonto on mielestäsi joutunut vainon kohteeksi ja väärin kohdelluksi aiheettomasti?"
Kuten jo edellisestä voi rivien välistä lukea, mikään yksittäinen ohjelma tuskin moiseen on kovin näkyvästi ja havaittavasti sortunut. Sen sijaan esim. neutraalilta vaikuttava lehtiuutisointi sisältää usein kirjoittajan omia piileviä, ennakkoluuloihin pohjautuvia arvo-oletuksia, jotka missä tahansa muussa yhteydessä voitaisiin tulkita rasismiksi. Esimerkkinä HS:n parin vuoden takainen uutisointi 'Euran Daltoneista', jolloin asian yhteydessä toistuvasti mainittiin elämänkatsomus (sinänsä paradoksaalista, koska sillä ei ollut mitään tekemistä ko. perheen ongelmien kanssa).
Kyllä se vaan niin on, että median (olipa kyseessä sitten mikä sen muodoista tahansa) käyttämä retoriikka on aina alkanut ajan myötä heijastua myös tavallisen kansan ajattelutapoihin. Mikäpä muukaan voisi olla yhtä tehokas väline ihmisten mielipiteisiin vaikuttamiseksi, varsinkin aikana jolloin saman informaation saa kohta kaikkien mahdollisten laitteiden kautta kuka tahansa käsiinsä koska tahansa? Maailma on täynnä itseään tiedostaviksi ja kriittisiksi kutsuvia ihmisiä, jotka silti uskovat sokeasti kaiken mitä lehdissä kirjoitetaan tai mitä aikamme sivistyneet kulttuuri- yms. intellektuellit lausuvat. Media ei ole mikään neutraali instituutio, vaan pikemminkin suuri tajuntoja muokkaava koneisto (jonka valta tulee aina vain kasvamaan). Toisaalta kuten jo sanottua, sisältö riippuu paljolti sen tuottajista; ts. oma arvomaailma heijastuu esim. toimittajien tuotoksista kyllä.
Uskonnonvapauden nimissä erilaiset "raamatulliset" tai muut lahkolaiset saavat vapaasti julistaa älyttömiä oppejaan. Järkevänkin tekstin rinnalla esitetään uskovaisten syvältä tulevia käsityksiä vaikkapa evoluutiosta tai teoreettisesta fysiikasta. Tuollainen perusteeton lässyttely ei varmasti ole neutraalia. Neutraalius toteutuu vasta sitten kun uskonnollisten järjestöjen ilmoitukset ja tiedonannot ovat samalla tavalla maksettuja ja selvästi oikeasta asiasta erotettuja mainoksia kuin K-kaupankin.
Itse asiassa se on ihan hyvä vain, että mediat ovat uskonnonvastaisella kannalla, se kun heijastelee yhteiskunnan vilpitöntä halua vapautua vanhanaikaisesta kristinuskon moraalista ja hölmöistä vaatimuksista. Lisäksi uskonnoissa on vielä niin paljon vaarallisia sisäisiä ongelmia (mm. pedofiliaa), että on ihan hyvä vain jos media saa aikaiseksi terveen pelon ja varovaisuuden uskontojen suhteen suuren yeisön keskuudessa.
Eikä median tarvitse oikeasti tukea uskontoa ilmiönä, se kun on kertakaikkiaan aikansa elänyt, ainakin siis VT-pohjaiset uskonnot kuten kristinusko. Jenkeissä TV:stä tulee niin paljon uskontopainotteista roskaa, että riittää, joten uskovainen voi rauhassa lähteä jenkkeihin ja littyä preeriasusien ulvovaan laumaan, siis ulvomaan sutena susien joukossa. Suomessa kansa arvostaa tiedettä ja vapautta, ei kristillistä fasismia.
Uskovaiset ovat vielä lisäksi helppo maalitaulu ja sylkykuppi, joten paskan kaataminen uskovaisten niskaan saa minun puolestani jatkua niin kauan kuin kristinuskoiset luulevat olevansa yksin oikeassa ihan kaikessa.