Suomen siirtomaat:

Olishan se ollut komiaa pienelle Suur-Suomelle:

Venäjä on rajamaa ja Suomi valtakunta...

Kongo luvattiin Suomen siirtomaaksi

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000019256148


JOS Adolf Hitlerin Saksa olisi voittanut toisen maailmansodan, silloisesta Belgian Kongosta, myöhemmin Zairesta ja nyt taas uudesta Kongosta, olisi tullut Suomen siirtomaa. Tuollaisia hurjilta tuntuvia suunnitelmia oli todellakin vireillä 1940-luvun alussa, kun akselivaltojen leirissä jo rakennettiin sodanjälkeistä maailmaa.

Maailmansodan vuosien Kongo-hankkeen nostaa esiin uusimmassa Sotilasaikakauslehdessä professori Ohto Manninen, joka toimittaa lehden Uutisia historiasta -palstaa. Zairen-Kongon juuri tapahtuneen vallanvaihdon vuoksi artikkelista tulikin varsin ajankohtainen. Suomen Kongo ei tietenkään ollut mikään yksittäinen hanke, vaan se liittyi maailman myrskyn keskellä käytyyn monivaiheiseen pohdiskeluun Euroopan ja Euroopan valtioiden tulevaisuudesta. Hitlerin perimmäinen ajatus oli Suur-Saksan valtakunta. Suomalaiset puolestaan pyrkivät suunnittelemaan tulevaisuuttaan rakentamalla mallia tulevasta ja vapaaehtoisesta Uuden Euroopan valtioliitosta. Mallia rakensi valmiiksi presidentti Risto Ryti.

Jatkosodan alussa 1941 Suomessa eli luonnollisestikin päällimmäisenä hahmoton kuva Suur-Suomesta. Suur-Suomi-ajatusta varjosti Venäjän pelon ohella huoli siitä, että Saksa voisikin haluta Suomesta raaka-ainereservaatin. Aina jatkosodan alusta vuoteen 1943 Euroopan arkkitehtuurista vain keskusteltiin. Mannisen mukaan Suomen vaatimuksia ja toiveita ei käsitetty Saksassa palkintona, vaan Suomelta todellakin kysyttiin: "Mitä haluatte?". Suomen asema tulevana voittajana tunnustettiin. Maanosan politiikan valtalehti Völkischer Beobachter esitti joulukuussa 1942, että Suomella oli oikeus vaatia yhtä uuden Euroopan johtopaikoista. Saksalaisten geopoliittisissa kaavailuissa muistettiin Suomea ja niiden yhteydessä Belgian Kongo piirrettiin Suomen siirtomaaksi. Professori Ohto Manninen kertoo, että saksalaiset Kongo-kaavailut liittyivät luonnollisesti sotamenestykseen. Pieni ja heikko Belgia oli hävinnyt ja sen maa-alueet oli nyt helppo jakaa. Ison-Britannian jakamisesta ei vielä puhuttu. Suomeen ajatus tuli epävirallisia teitä, mutta valtiojohto Risto Rytiä myöten tunsi asian. On yhä historian hämärässä, kuinka Suomen johto aikoi tuolloin hyödyntää tulevaa siirtomaataan.

Suomen pääkiinnostus ei tietenkään ollut Kongossa. Suomen teollisuus himoitsi tuolloin valloitetun Karjalan metsien ohella metsäalueita Neuvostoliiton Komista. Hieman myöhemmin Suomelle luvattiin Kuolan alue. Myös pienistä alueista Norjassa keskusteltiin. Tosin myös Quislingin Norjassa oli puolestaan intohimoja Suomen alueisiin. Suomen tulevaisuutta kaavailtiin teoksessa Suomen elintila. Mannisen mukaan teoksen harvat alkuperäisversiot ovat kadonneet. Maaliskuussa 1943 Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop kokosi Hitlerille muistion, jossa hän esitteli Rytiltä lähtenyttä Euroopan liittoajatusta. Ribbentrop esitti, että kysymys on Suomen kannalta yksi elintärkeimpiä. Suunnitelma oli jo muuttumassa todellisuudeksi.

Valtioliitto ja tulevaisuussopimus oli tarkoitus solmia Salzburgissa tai Wienissä. Suomen ja Saksan lisäksi mukaan olisivat kelvanneet Ranska, Italia, Tanska, Norja, Slovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Kroatia, Serbia, Kreikka ja Espanja. Siinä kokouksessa valtava Kongokin olisi sinetöity Suomen omaisuudeksi. Saksan idea oli tietenkin ohjailla valtioita haluamilleen suunnille. Suunnitelma valtioliitosta, voitosta, Suur-Saksasta ja Suur-Suomestakin hävisi Hitlerin sotaonnen katoamisen myötä. Saksan politiikkakin muuttui ja Hitler korosti, että liittolaisille tai myötäsotijoille ei saa luvata mitään selkeää. Suomessakin unelmat kokonaisesta Karjalasta, Kuolasta ja Kongosta vaihtuivat taisteluun elämästä ja kuolemasta.