Haluaisin nostattaa esiin keskustelua siitä, miten tänäpäivänä valitettavan monissa kuntien järjestämissä terveyspalveluissa (terveyskeskukset, sairaalat) potilasta ei kuunnella riittävästi, jotta saataisiin todellinen käsitys potilaan kunnosta ja terveyden tilasta.
Nyt on omassa lähipiirissäni ollut (itseni mukaan lukien) lukuisia tapauksia, jossa sairaudet päästetään etenemään todella pahoiksi (jopa hengen vaarallisiksi) ennenkuin niihin puututaan, vaikka oireet olisivat olleet tunnistettavissa, jos olisi pikkaisen nähty vaivaa ja tosissaan paneuduttu potilaan asiaan. Itselläni on omakohtaisia kokemuksia tästä, yrittäessäni päästä perille siitä mikä on aiheuttanut muutoksen ennen niin terveeseen tilaani. Tavallisin vastaanotto lääkärin luona on ollut sellainen, että työnnetään joku resepti käteen, jotta saadaan potilas hiljaiseksi ja jonoa lyhyemmäksi. Jatkotutkimuksia ei tehdä, eikä viitsitä nähdä vaivaa todellisen sairauden selvittämiseksi. Tästä syntyy oravanpyörä. Tautia ei saada selville ja potilas löytää itsensä kerta toisensa jälkeen odotushuoneesta istumasta saman vaivan takia. Nyt kuitenkin leima otsassa "korvien välissä jotain vikaa"-potilas. Ravaa täällä ihan turhaan yhtenään. Tämä "turhaan" ravaamisen tunne on molemmin puolinen. Harvemmin potilasta kiinnostaa tulla istumaan moneksi tunniksi odotushuoneeseen turhan takia....
Onko niin että näitä ns. "turhaan" valittavia ihmisä on todellakin niin paljon vastaanotoille, että "oikeasti" sairaat joutuvat kärsimään tästä. En itse allekirjoita tätä, mutta sellainen tunne tulee kun kuuntelee tapauksia ja katsoo omakohtaisia kokemuksia. Potilaat ovat kuin liukuhihnalla. Toisesta päästä sisään ja toisesta ulos.
Toinen asia josta haluan mielipiteeni sanoa on vastuun siirtäminen. Terveyskeskus ja sairaala pompottavat potilaitaan edes takaisin kun kummankaan "tehtävä" ei ole tehdä sitä eikä tätä tutkimusta. Kukaan ei ota asiaa tutkittavaksi vaan he työntävät ne toisten tehtäväksi. En sano että kaikkialla on näin... Palvelu on yleensä ollut hoitohenkilökunnan puolelta todella ystävällistä ja hyvää, mutta se missä asiat tökkivät on lääkäreiden ja pyrokratian suunnalla. Usein kuulee lauseet " meillä ei ole tapana..." tai "yleisten käytäntöjen vuoksi emme voi nän toimia tai tehdä..." Eikö terveen maalaisjärjen käyttö ole enää sallittua vai onko siitäkin pitänyt luopua valitettavasti potilaiden terveyden kustannuksella. Tänä päivänä trendi tuntuu olevan se että rahalla saa. Mutta kaikilla ei ole rahaa käyttää yksityisiä terveyspalveluita, vaikka haluaisivatkin. Jokaisella tulisi olla oikeus saada hyvää terveydenhoitoa tuloihin katsomatta.
Nyt on omassa lähipiirissäni ollut (itseni mukaan lukien) lukuisia tapauksia, jossa sairaudet päästetään etenemään todella pahoiksi (jopa hengen vaarallisiksi) ennenkuin niihin puututaan, vaikka oireet olisivat olleet tunnistettavissa, jos olisi pikkaisen nähty vaivaa ja tosissaan paneuduttu potilaan asiaan. Itselläni on omakohtaisia kokemuksia tästä, yrittäessäni päästä perille siitä mikä on aiheuttanut muutoksen ennen niin terveeseen tilaani. Tavallisin vastaanotto lääkärin luona on ollut sellainen, että työnnetään joku resepti käteen, jotta saadaan potilas hiljaiseksi ja jonoa lyhyemmäksi. Jatkotutkimuksia ei tehdä, eikä viitsitä nähdä vaivaa todellisen sairauden selvittämiseksi. Tästä syntyy oravanpyörä. Tautia ei saada selville ja potilas löytää itsensä kerta toisensa jälkeen odotushuoneesta istumasta saman vaivan takia. Nyt kuitenkin leima otsassa "korvien välissä jotain vikaa"-potilas. Ravaa täällä ihan turhaan yhtenään. Tämä "turhaan" ravaamisen tunne on molemmin puolinen. Harvemmin potilasta kiinnostaa tulla istumaan moneksi tunniksi odotushuoneeseen turhan takia....
Onko niin että näitä ns. "turhaan" valittavia ihmisä on todellakin niin paljon vastaanotoille, että "oikeasti" sairaat joutuvat kärsimään tästä. En itse allekirjoita tätä, mutta sellainen tunne tulee kun kuuntelee tapauksia ja katsoo omakohtaisia kokemuksia. Potilaat ovat kuin liukuhihnalla. Toisesta päästä sisään ja toisesta ulos.
Toinen asia josta haluan mielipiteeni sanoa on vastuun siirtäminen. Terveyskeskus ja sairaala pompottavat potilaitaan edes takaisin kun kummankaan "tehtävä" ei ole tehdä sitä eikä tätä tutkimusta. Kukaan ei ota asiaa tutkittavaksi vaan he työntävät ne toisten tehtäväksi. En sano että kaikkialla on näin... Palvelu on yleensä ollut hoitohenkilökunnan puolelta todella ystävällistä ja hyvää, mutta se missä asiat tökkivät on lääkäreiden ja pyrokratian suunnalla. Usein kuulee lauseet " meillä ei ole tapana..." tai "yleisten käytäntöjen vuoksi emme voi nän toimia tai tehdä..." Eikö terveen maalaisjärjen käyttö ole enää sallittua vai onko siitäkin pitänyt luopua valitettavasti potilaiden terveyden kustannuksella. Tänä päivänä trendi tuntuu olevan se että rahalla saa. Mutta kaikilla ei ole rahaa käyttää yksityisiä terveyspalveluita, vaikka haluaisivatkin. Jokaisella tulisi olla oikeus saada hyvää terveydenhoitoa tuloihin katsomatta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.