Neuvostoliiton virallisissa kannanotoissa Viipuria
nimitettiin "ikivanhaksi venäläiseksi kaupungiksi"
Mitään pitäviä todisteita väitteen tueksi ei pystytty esittämään.Kyse olikin vain propagandajulistuksesta ,jota ei voinut kumota asiaperusteilla.
Totalitaarisessa yhteiskunnassa tietojen väärentämisen ydin onkin siinä ,että muutamasta erillisestä faktasta tehdään johtopäätöksiä,jotka
kuulostavat niin todenperäisiltä että siihen kuuluvat ristiriidat näyttävät vähäpätöisiltä.
Viipurin venäläisyyttä NL:ssa perusteltiin mm.sillä arvelulla ,että kaupungin paikalla olisi ollut 1200 luvulla venäläinen kauppapaikka.
Samalla logiikalla Pietari on "ikivanha suomalainen kaupunki",koska se perustettiin v. 1703 keskelle suomalaista asutusta.
Tiedetään että jo 3000 vuotta ekr.Suomea ja Laatokkaa ympäröivillä alueilla asui suomenkielisten kansojen esi-isiä.
Slaavilaiset heimot alkoivat asuttaa Nevan ja Laatokan etelärantoja vasta 700-luvulla jkr.
Vuonna 1293 Ruotsi perusti Viipurin kaupungin karjalaisten asuttamalle maalle.Pähkinäsaaren rauhassa v.1323 Viipuri jäi Ruotsin puolelle rajaa.
Ensimmäisen kerran Viipuri liitettiin perustamisensa jälkeen Venäjään Uudenkaupungin rauhassa v.1721,mutta mitään väestönsiirtoja ei tehty eli Viipurin väestö säilyi suomalaisnemistöisenä rauhan jälkeenkin.
Eli totuus on että Viipuri on kuulunut Venäjään vain vuosina 1721-1811 kaupungin prustamisesta v.1293 vuoteen 1940 NL:n liittämisen välillä.
Venäjällä ajoitetaan Suomen valtion synty vuoteen 1809 ,jolloin keisari Aleksanteri ensimmäisen määräyksellä Suomi liitetiin Venjän valtakuntaan autonomisena suuriruhtinaskuntana ja vuonna 1811
ns.vanha Suomi ja Viipuri yhdistettiin takaisin autonomiseen Suomeen.
Viipurin asukkaiden enemmistö on ollut aina suomalaisia vuoteen 1940 asti ,jolloin kaupunki tyhjeni kokonaan suomalaisista ja venäläiset asuttivat sen.
Enimmillään venäläisten osuus oli vuonna 1812, jolloin kaupungissa asui 1273 suomalaista,846 venäläistä,412 ruotsalaista ja 362 saksalaista.
Viipurin siirtyminen Suomelle v.1811 johti venäläisen väestön vähenemiseen ja suomalaisen väestön lisääntymiseen.1900-luvun alussa venäläisiä oli Viipurissa 11 prosenttia ,kun kaupungin koko asukasluku oli 20000 asukasta.
VIIPURI ON RUOTSALAISTEN V 1293 KARJALAISTEN MAALLE PERUSTAMA KAUPUNKI ,JOKA MYÖHEMMIN MUUTTUI SUOMALAISEKSI JA ON NYKYÄÄN VENÄJÄN ALUEELLA
nimitettiin "ikivanhaksi venäläiseksi kaupungiksi"
Mitään pitäviä todisteita väitteen tueksi ei pystytty esittämään.Kyse olikin vain propagandajulistuksesta ,jota ei voinut kumota asiaperusteilla.
Totalitaarisessa yhteiskunnassa tietojen väärentämisen ydin onkin siinä ,että muutamasta erillisestä faktasta tehdään johtopäätöksiä,jotka
kuulostavat niin todenperäisiltä että siihen kuuluvat ristiriidat näyttävät vähäpätöisiltä.
Viipurin venäläisyyttä NL:ssa perusteltiin mm.sillä arvelulla ,että kaupungin paikalla olisi ollut 1200 luvulla venäläinen kauppapaikka.
Samalla logiikalla Pietari on "ikivanha suomalainen kaupunki",koska se perustettiin v. 1703 keskelle suomalaista asutusta.
Tiedetään että jo 3000 vuotta ekr.Suomea ja Laatokkaa ympäröivillä alueilla asui suomenkielisten kansojen esi-isiä.
Slaavilaiset heimot alkoivat asuttaa Nevan ja Laatokan etelärantoja vasta 700-luvulla jkr.
Vuonna 1293 Ruotsi perusti Viipurin kaupungin karjalaisten asuttamalle maalle.Pähkinäsaaren rauhassa v.1323 Viipuri jäi Ruotsin puolelle rajaa.
Ensimmäisen kerran Viipuri liitettiin perustamisensa jälkeen Venäjään Uudenkaupungin rauhassa v.1721,mutta mitään väestönsiirtoja ei tehty eli Viipurin väestö säilyi suomalaisnemistöisenä rauhan jälkeenkin.
Eli totuus on että Viipuri on kuulunut Venäjään vain vuosina 1721-1811 kaupungin prustamisesta v.1293 vuoteen 1940 NL:n liittämisen välillä.
Venäjällä ajoitetaan Suomen valtion synty vuoteen 1809 ,jolloin keisari Aleksanteri ensimmäisen määräyksellä Suomi liitetiin Venjän valtakuntaan autonomisena suuriruhtinaskuntana ja vuonna 1811
ns.vanha Suomi ja Viipuri yhdistettiin takaisin autonomiseen Suomeen.
Viipurin asukkaiden enemmistö on ollut aina suomalaisia vuoteen 1940 asti ,jolloin kaupunki tyhjeni kokonaan suomalaisista ja venäläiset asuttivat sen.
Enimmillään venäläisten osuus oli vuonna 1812, jolloin kaupungissa asui 1273 suomalaista,846 venäläistä,412 ruotsalaista ja 362 saksalaista.
Viipurin siirtyminen Suomelle v.1811 johti venäläisen väestön vähenemiseen ja suomalaisen väestön lisääntymiseen.1900-luvun alussa venäläisiä oli Viipurissa 11 prosenttia ,kun kaupungin koko asukasluku oli 20000 asukasta.
VIIPURI ON RUOTSALAISTEN V 1293 KARJALAISTEN MAALLE PERUSTAMA KAUPUNKI ,JOKA MYÖHEMMIN MUUTTUI SUOMALAISEKSI JA ON NYKYÄÄN VENÄJÄN ALUEELLA
Vastaukset 4
Vanhimmat
Karjalankannas on vanhinta asuttua aluetta SUOMESSA. Jo n. 10 000 v sitten Jääskessä oli asutusta. Ja se oli nimenomaan suomensukuista, siitä ovat arkeologit nykyisínen jatkuvuusteorioinen yhtämieltä. Ja Viipuri oli toki kesäkuuhun-44 asti ihmisten kaupunki.
jo ensimmäinen heti jääkauden jälkeen noin 10000 ekr Karjalan kannakselle asettunut väestö oli suomensukuista.
Mitä muuta väestöä Kannakselle olisi voinutkaan tulla,kun idässä ja etelässä asui suomensukuista väestöä ja Kannas asutettiin jääkauden jälkeen
idän suunnasta
Ja Viipuri oli suomalaisten hallussa välillä 1941-1944 mutta siirtyi taas NL:lle kesällä 1944.
Viipuri oli täysin tyhjä suomalaisista asukkaista kun neuvostojoukot ottivat sen haltuunsa kesäkuussa 1944 ja siitä lähtien Viipuri on ollut
venäläisten asuttama kaupunki
siitä tuli silloin, kun venäläiset Suomi nimisen provinssin omistivat ja opettivat junteille sivistystä.
Kun Karjala ensimmäisen kerran liitettiin Venäjään 1721 tuli sinne myös maaorjuus mitä siellä ei Ruotsinvallan aikana ollut.
Venäläisten aatelisten maaorjuuteen joutuminen merkitsi taantumuksen tuloa karjalaiselle talonpojalle.
Tsaari lahjoitti 1700 luvulla Karjalan maat Venäjän aatelisille ja karjalaisista talonpojista tuli noiden aatelisten maanomistajien omaisuutta ja orjia.
Vuonna 1811 Karjala liitettiin takaisin Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan ja Karjalan lahjoitusmaat jaettiin takaisin karjalaisille talonpojille ja heistä tuli taas maansa omistavia vapaita talonpoikia
Eli länsimainen edistys ja sivistys palasi Karjalaan vuonna 1811 lähes sata vuotta, välillä 1721-1811, kestäneen venäläisen pimeän maaorja-ajan jälkeen