Suomalaisten leireihin joutuminen v.1941 pelasti Itä-Karjalan venäläiset Siperiaan karkotukselta sodan jälkeen v.1944
Jos Itä-Karjalan venäläiset olisi 1941 jätetty vapaaksi, olisivat he ystävystyneet suomalaisten miehittäjien kanssa ja heitä olisi sodanjälkeen 1944 syytetty yhteistoiminnasta suomalaisten miehittäjien kanssa ja karkotettu kaikki Siperiaan tapettaviksi Stalinin pakkotyöleireille.
Varsinkin vanhempaa Itä-Karjalan venäläisväestöä miellytti vuonna 1941 suomalaisten lupaus vapauttaa uskonnoharjoitus minkä bolsevikit olivat heiltä kieltäneet.
Ja suurin osahan Itä-Karjalaan sodan ajaksi jääneistä venäläisistä asukkaista oli vanhuksia ja lapsia.
Suomalaisten leireillä Itä-Karjalan venäläiset selvisivät hengissä vuodesta 1941 vuoteen 1944 ja
sodan jälkeen heitä ei voitu syyttää yhteistoiminnasta suomalaisten kanssa koska olivat leireissä.
Kuolleisuus leireillä oli normaalia suurempaa koska suuri osa leiriläisistä oli heikkokuntoisia vanhuksia.
Leiriläisten kuolleisus olisi ollut yhtä suurta vaikka he olisivat eläneet vapaudessa
Nuoret ja terveet venäläiset olivat ennen suomalaisten tuloa paenneet Itä-Karjalasta itään.
Eli suomalaiset pelastivat suurella todennäköisyydellä Itä-Karjalan venäläisväestön karkotukselta sodan jälkeen 1944 Siperiaan sulkemalla venäläiset 1941 leireihin.
Leireihin suljettuja ei NL voinut sodan jälkeen syyttää yhteistoiminnasta suomalaisen miehittäjän
kanssa ja karkottaa syytettyjä Siperiaan.
Jos Itä-Karjalan venäläiset olisi 1941 jätetty vapaaksi, olisivat he ystävystyneet suomalaisten miehittäjien kanssa ja heitä olisi sodanjälkeen 1944 syytetty yhteistoiminnasta suomalaisten miehittäjien kanssa ja karkotettu kaikki Siperiaan tapettaviksi Stalinin pakkotyöleireille.
Varsinkin vanhempaa Itä-Karjalan venäläisväestöä miellytti vuonna 1941 suomalaisten lupaus vapauttaa uskonnoharjoitus minkä bolsevikit olivat heiltä kieltäneet.
Ja suurin osahan Itä-Karjalaan sodan ajaksi jääneistä venäläisistä asukkaista oli vanhuksia ja lapsia.
Suomalaisten leireillä Itä-Karjalan venäläiset selvisivät hengissä vuodesta 1941 vuoteen 1944 ja
sodan jälkeen heitä ei voitu syyttää yhteistoiminnasta suomalaisten kanssa koska olivat leireissä.
Kuolleisuus leireillä oli normaalia suurempaa koska suuri osa leiriläisistä oli heikkokuntoisia vanhuksia.
Leiriläisten kuolleisus olisi ollut yhtä suurta vaikka he olisivat eläneet vapaudessa
Nuoret ja terveet venäläiset olivat ennen suomalaisten tuloa paenneet Itä-Karjalasta itään.
Eli suomalaiset pelastivat suurella todennäköisyydellä Itä-Karjalan venäläisväestön karkotukselta sodan jälkeen 1944 Siperiaan sulkemalla venäläiset 1941 leireihin.
Leireihin suljettuja ei NL voinut sodan jälkeen syyttää yhteistoiminnasta suomalaisen miehittäjän
kanssa ja karkottaa syytettyjä Siperiaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
väärä palsta.
Jos suomalaiset eivät vuonna 1941 olisi ylittäneet vanhaa rajaa ja miehittäneet Itä-Karjalaa olisivat saksalaiset miehittäneet Itä-Karjalan ja kohdelleet sen väestöä moninverroin julmemmin kuin suomalaiset kohtelivat.
Suomen oli pakko liittyä 1941 kesäkuussa sotaan Saksan rinnalle ,tai muuten Saksa olisi miehittänyt koko Suomen ja hyökännyt omilla joukoillaan Suomesta Leningradiin ja Murmanskin radalle.
Mannerheim kieltäytyi 1941 hyökkäämästä Leningradiin ja Murmanskin radalle, vaikka Saksa sitä vaati.Eli liittymällä 1941 kesäkuussa sotaan Saksan rinnalle Suomi pelasti itsensä saksalaismiehitykselta ja Iä-Karjalan saksalaismiehitykseltä ja Murmanskin radan saksalaisten hyökkäykseltä ja Leningradin saksalaisten hyökkäykseltä pohjoisestakin päin.
VENÄLÄISTEN PITÄISI OLLA KIITOLLISIA ,ETTÄ HEITÄ VASTASSA OLI V.1941 KARJALAN KANAKSELLA JA ITÄ-KARJALASSA SUOMALAISET JOUKOT EIKÄ SAKSALAISET JOUKOT.
SAKSALAISET EIVÄT OLISI PYSÄYTTÄNEET HYÖKKÄYSTÄÄN
KANNAKSELLA V 1941 VAAN JATKANEET SITÄ PERILLE ASTI JA LENINGRADIN PUOLUSTUS OLISI ROMAHTANUT
SYKSYLLÄ 1941 JA SAKSALAISET OLISIVAT VALLANNEET SEN.
JA SAKSALAISET MIEHITTÄJÄT OLISIVAT TAPPANEET KAIKKI ITÄ-KARJALAN VENÄLÄISET V 1941 JOS SIVIILIT
OLISIVAT AUTTANEET PARTISAANEJA
Saksalaistenkin olisi ollut pakko miehittää Itä-Karjala ,koska siellä oli jo ennen talvisotaa rakennettuja NL:n sotilaslentokenttiä ja tukikohtia,joista olisi voitu hyökätä saksalaisia ja suomalaisia joukkoja vastaan
Saksalaiset hirttivät venäläisiä siviilejä miehittämillään NL:n alueilla jo pelkän epäilyn perusteella että siviilit auttavat partisaaneja
taistelussa saksalaisia vastaan.
Kokonaisia kyliä poltettiin ja siviiliasukkaat ammuttiin ja hirtettiin Saksalaisten miehittämillä alueilla Venäjällä .
Suomalaiset eivät tuollaisiin raakuuksiin syyllistyneet Itä-Karjalassa.
VENÄLÄISET OVAT TYPERÄÄ KANSAA, KUN EIVÄT TAJUA OLLA KIITOLLISIA SIITÄ ,ETTÄ HEITÄ VASTASSA OLI KARJALAN KANNAKSELLA JA ITÄ-KARJALASSA VUONNA 1941
SUOMALAISET EIKÄ SAKSALAISET JOUKOT.
JOS SUOMI OLISI KESÄKUUSSA 1941 KIELTÄYTYNYT LIITTYMÄSTÄ SOTAAN SAKSAN RINNALLE, OLISI SAKSA MIEHITTÄNYT KOKO SUOMEN JA HYÖKÄNNYT 1941 OMILLA JOUKOILLAAN SUOMESTA LENINGRADIIN JA ITÄ-KARJALAAN