Nykyisen tieteellisen maailmankuvan mukaan jokainen tapahtuma koostuu yksittäistapahtumista, jotka ovat pohjimmiltaan ennustamattomia. Jos halutaan esittää ennuste jostakin tapahtumasta se täytyy ensin 'karkeuttaa'. Toisin sanoen jokaisen tieteellisesti tarkasteltavan tapauksen yhteydessä sovitaan mitä jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Kahden eri tilan muutosta ei voi kuvata kuin todennäköisyyksillä. Myöskin kaikki käytetyt todennäköisyydet ovat vain karkeita todennäköisyyksiä. Tämä aiheuttaa sen, että tulevaisuus, mutta myös menneisyys tulee olemaan osittain 'hämärän peitossa', koska kahden eri tilan muutoksesta ei voi esittää kuin todennäköisyyksiä. Tämä ei tarkoita pelkästään tiedon puutetta, vaan sitä että tulevaisuutta ja menneisyyttä ei edes periaatteessa ole mahdollista 'laskea' kuin karkeasti.
Ennustamattomuuden lisäksi tieteeseen on tullut myös toisenlaiset tekijät. Kaaosteorian mukaan pienet muutokset alkuehdoissa voivat aiheuttaa 'katastrofaalisia' muutoksia. Matematiikassa kaaosefektit ovat periaatteessa ennustettavia, jos alkuehdot tunnetaan, mutta fysikaalisessa maailmassa 'kaaosefektit' sekoittuvat luonnon periaatteelliseen ennustamattomuuteen kvasiklassisella alueella. Eli sen lisäksi, että emme voi esittää kuin karkeita arvioita menneisyydestä ja tulevaisuudesta, arviomme voivat olla 'katastofaalisesti' pielessä.
Näiden asioiden lisäksi arviot menneisyydestä ja tulevaisuudesta edellyttävät että teoriamme ovat likimain paikkansa pitäviä. Tätä voi testata tietenkin koettelemalla teorian ennustekykyä.
mm. Tähtitieteessä ja Biologiassa menneisyyden tutkimista helpottaa se että menneisyydestä voi tehdä havaintoja. Tähtitieteessä menneisyyttä voi tarkastella sellaisenaan suorin havainnoin ja biologiassa epäsuorin (mm. fossiilit). Kumminkin edeltä mainittujen seikkojen takia menneisyyden ja varsinkin tulevaisuuden tutkimisessa pitäisi säilyttää tietty nöyryys. Esimerkiksi totuudesta tai faktoista puhuminen historian yhteydessä ei ole mielestäni kovin perusteltua.
Ennustamattomuuden lisäksi tieteeseen on tullut myös toisenlaiset tekijät. Kaaosteorian mukaan pienet muutokset alkuehdoissa voivat aiheuttaa 'katastrofaalisia' muutoksia. Matematiikassa kaaosefektit ovat periaatteessa ennustettavia, jos alkuehdot tunnetaan, mutta fysikaalisessa maailmassa 'kaaosefektit' sekoittuvat luonnon periaatteelliseen ennustamattomuuteen kvasiklassisella alueella. Eli sen lisäksi, että emme voi esittää kuin karkeita arvioita menneisyydestä ja tulevaisuudesta, arviomme voivat olla 'katastofaalisesti' pielessä.
Näiden asioiden lisäksi arviot menneisyydestä ja tulevaisuudesta edellyttävät että teoriamme ovat likimain paikkansa pitäviä. Tätä voi testata tietenkin koettelemalla teorian ennustekykyä.
mm. Tähtitieteessä ja Biologiassa menneisyyden tutkimista helpottaa se että menneisyydestä voi tehdä havaintoja. Tähtitieteessä menneisyyttä voi tarkastella sellaisenaan suorin havainnoin ja biologiassa epäsuorin (mm. fossiilit). Kumminkin edeltä mainittujen seikkojen takia menneisyyden ja varsinkin tulevaisuuden tutkimisessa pitäisi säilyttää tietty nöyryys. Esimerkiksi totuudesta tai faktoista puhuminen historian yhteydessä ei ole mielestäni kovin perusteltua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eihän luonnontieteissä valveutuneet tutkijat ole puhuneet vuosikymmeniin enää varmuuksista vaan asioita jotka tapahtuvat todennäköisesti edellyttäen tätä ja tätä.
Mutta onneksi siimasauvasekoittimen loi älyllinen olento, tai siis kone, sillä koneitahan me kaikki pohjimmilta olemme.
öööö juuu
"siimasauvasekoittimen"(?), mikä ihme tuo on tai eihän se mikään ihme ole, ihmeitä ei tapahdu, kaikki on totta ,myös tuon kuuluisan sekoittimen suunnittelija että sen tekijä puhumattakaan sen käyttäjistä.