PARANNUKSEN TEOSTA

-kyllähän Herra monesti vapauttaa ihmisen esim.uskoontulokokemuksessa kerralla kaikista sen hetkisistä,riippuvuuksista ja synneistäkin, mutta matkahan jatkuu siitä sitten, eteenpäin..
-käsittääkseni parannuksen tekeminen on jatkuvaa päivittäistä, tapahtumaa, jota joudumme harrastmaan.
-Raamattuhan sanoo;jos me valkeudessa, vaellamme niin Jeesuksen Veri, puhidstaa meidät,kaikesta synnistä..SIIS JATKUVANA,PROSESSINA,kunhan vaan todella, valkeudessa, vaellamme, rehellisinä jne..
-siis emme peitä erheitämme ja syntejämme jne..
-monesti muuten esim.alkoholiin ja huumeisiin sortuminen on jonkin muun, sisäisen asian ristiriita, meidän elämässämme, joka ei ole selvillä, meille itselle ja jonka asian kanssa emme ole sujut..siis miksi jeppe juo jne..
-sanoisin että hyvin suurella osalla, ihmisistä on kyse niissä, asioissa identiteetti ja persoonallisuuskriiseistä..
-erityisesti uskovien parissa, jos muutenkin niistä on vaikea, ripittäytyä jms,koska suhtautuminen, asenteet ja tietoa asioista ei juuri ole..!
-No Jumalalle tietenkin voi asiansa tuoda ja varmasti avunkin saa!
-kieli on varmaan se elimistämme jolla eniten teemme, syntiä..niinhän Jeesus vertasi sitä valtamerilaivan, peräsimeen ja sanoi kuinka pienellä, peräsimellä, niitä ohjataan, verraten sitä, juuri kieleen..samoin kuinka suuren metsän se sytyttää..ja kuinka huomaamatta menee mukaan sellaiseen, panettelu ja parjauskeskuteluunkin jms.asiaan..
-että kyllä sitä parannuksen tekemistä riittää varmaan, jokaiselle..

Olen luovuttanut koko syntisen minäni ja elämäni Kristuksen, Jumalani haltuun. Hän on tehnyt kaiken täydellisesti puolestani; täyttänyt Jumalan lain ja sen vaatimukset. Siinä minun parannus, kokonaisvaltainen.

Jumalan vihalla en katso kiristäneeni ketään enkä ole mielestäni tuomiohenkinenkään. Tiedän, että Tuomari seisoo ovella, omallani.

Hurskasteltua on tullut enemmän tai vähemmän. Liian usein ja riittävästi, luulisin.

Sitä hyvää, mitä tahdon, en useinkaan tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, sitä minä teen. Minussa asuva synti tekee sitä. Olen siitä vastuussa.

Room.7:24-25
"Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."

Tahtoisin elää Jumalan tahdon mukaista elämää ja rukoilen siihen voimaa päivittäin. En kuitenkaan lainalaisesti kipuillen.

Yhdestäkään tekosynnistä en ole päässyt vapaaksi omien tekojeni tai tekemättä jättämisieni kautta. Tosin synti merkitsee minulle muuta kuin yksittäiset teot.

Vajausaste on täydet sata, vaikka en olekaan käyttänyt päihteitä. Pahaa mieltä en tahdo lietsoa enkä syytää törkeyksiä.

Loppupeleissä ei riitä synneistä pidättäytyminen eivätkä hyvät teot. Loppupeleissä riittää vain Kristuksen ansio.
Jos Jeesuksen veri ei riitä, niin huonosti käy.
Uskon, että se riittää.