mikä mielestänne olisi kaikkein kauhein auto omis-
taa,siis mitä ette huolisi missään tapauksessa.
Kysymyksen esitti minulle 12-vuotias tyttäreni,
ja meni todella sormi suuhun.Pitkään harkittuani
ja kokemuksia muistellen päädyin 80-luvun Citroen
BX:ään 1,6 koneella.Tämä auto vietti melkein enem-
män aikaa korjaamolla kuin liikenteessä.Tästä ei
kannata suuttua sillä,jollain voi olla samasta
autosta muitakin mielipiteitä.Kysyn siis mieli-
piteitänne omasta mielestänne.
taa,siis mitä ette huolisi missään tapauksessa.
Kysymyksen esitti minulle 12-vuotias tyttäreni,
ja meni todella sormi suuhun.Pitkään harkittuani
ja kokemuksia muistellen päädyin 80-luvun Citroen
BX:ään 1,6 koneella.Tämä auto vietti melkein enem-
män aikaa korjaamolla kuin liikenteessä.Tästä ei
kannata suuttua sillä,jollain voi olla samasta
autosta muitakin mielipiteitä.Kysyn siis mieli-
piteitänne omasta mielestänne.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Mulla oli joskus melkein uusi ja se oli aina
korjaamolla,ei päässyt mihinkään.Keitti aina
pakkasella tai helteellä.huh huh ja miten huonot
vaihteet...jne
Aina sai varoa mihin jää pohjasta kiinni.
... ja kaikissa on ollut jotain vikaa. Isompaa ja
pienempää.
Ehkä kuitenkin Mazda 323 vm -77 vai oli 78. Kone
oli kyllä kestävä, mutta kaikkea muuta oli. Ja
siinä iässä kun sen omistin (18 v) ei se oikein
herättänyt naisissa toiveita päästä kyytiin.
Ja toinen oli Ford Taunus 1.6 Coupe -72. Hirvee
peli ajaa, mutta vikoja muistaakseni ei ollut
hirveesti. Siis sellaisia mitä en olisi osannut
korjata.
Nostalgisin: Kupla 1300 -72. Metallinhohto
viininpunainen, tummennetut lasit, 1754 cc,
muutoin lähes "normaali". Ei hyvöä ajaa, mutta
kaunis ja kestävä. Nykyisillä polttoainehinnoilla
ei enää halua moista. Ajettavuus
talvella "hauska", siis kurvissa ajettavuus samaa
luokkaa kuin vasaraa heittäis. Opetti
varovaiseksi.
Tuli vähän liikaa tekstiä, mutta vastaus Mazda
323 -77 tai -78
Siis Citroenien kohdalla on tietty nyrkkisääntö
aina voimassa eli katso, tarkista ja kokeile aina
uudelleen ja uudelleen huoltokirja, alusta,
hydrauliikan kunto jne, ettei tarvii ostaa
laukeavaa pommia.
Muutamia BX:iä on mullakin ollut, muttei niitä
ole tarvinnut korjaamolla makuuttaa. Kiitos hyvän
ystävän, joka tuntee Citroenit kuin taskunsa.
Hänen kanssaan on ollut helppo ostaa BX, koska ei
ole tarvinnut pelätä paskan ostamista.
Mutta itse asiaan: kauhein auto on ollut Opel
Corsa, joka kirjaimellisesti lahosi käteen, ei
ollut kunnon jarruja jne...
vuosimallia -80. Ei saatana kun oli kauhee auto,
konetta ei saanu käymään millään kunnolla, kauhee
meteli sisällä, auto vaappui...
Yleensäkin kaikki etuveto-litrankoneella-20
vuottavanhat - ei jumalauta.
Ehdottomasti vuoden -88 FSO Polonez.
Ei kestänyt hajoamatta edes hakumatkaa liikkeestä
kotiin, hajosi siis välille, uusi auto !!! Ja
vikoja riitti muutenkin, eli vaihtui vuoden
sisällä.
Kehnoin minun autoistani oli v 75 osatamani -73
mallinen Saab 99 LE. Siitä meni ensin laturi,
sitten kiertokangen laakeri ( sain koneremontin
takuuseen) sitten vaihteistoa korjattiin
takuuseen ja kaiken aikaa sen hieno elektroninen
polttoaineenruiskutusjärjestelmä temppuili. Sen
jälkeen minulla oli useita Saabeja, jotka kaikki
olivat hyviä. 99 LE oli ylivoimaisesti huonoin,
olen omistanut myös muutaman Ladan,kolme Pösöä ja
nyt on Citroen.
Kaikenlaisista rasseista mullakin on kokemusta,
mutta mikään niistä ei ole ollut niin huono kuin
300-sarjan Volvo.
(Princess tai Sherpa - sama se) olisi varmasti yksi jota en huolisi. Onneksi ei enää tarvitsekaan. Enkä huolisi sitä Morristakaan jonka joku TSI-mies oli dieselöinyt joskus 80-luvulla. Usko tai älä, siinä kuulosti olevan Perkinsin moottori!
Cherry -82.Kone kesti, mikään muu ei.Kirsikka
kukki kesät, talvet.
mielipide!
Omat 2 kirsikkaa (-85 & -86) on kestäny muutenkin
ihan ok. Ruoste tosiaan on ongelma, mutta hyvin
pidettynä kori kestää paremmin. Aina!!! Kyllä
niitä 'helmiäkin' on näkynyt...
Oliskohan ollut vm-81, vielä Datsun ei Nissan,
viimeinen takaveto. Liukkaalla kelillä aika
mielenkiintoinen kulkuväline. Ainoa auto joka on
jättänyt tielle, ja vielä kahdesti.
Hyvänä ehdokkaana olisi myös corsa 1.3 -85,
sinänäsä mainio auto. Kulki mukavasti, söi vähän,
oli kohtuullinen ajettava, eikä edes ruostunut.
Mutta se pikkuvikojen määrä, arghhh.
33 4x4 wagon -87. Loistava ajettava, mutta
viimeistely ja tekniikka aivan perseestä - laite
oli aina pajalla kunnes onneksi meni lunastukseen.
en koskisi opelin nykymalleihin tikullakaan.
Minulla on ollut 80-luvulla eurooppalaisia autoja
useampia, mutta siirryin japanilaiseen
laatutuotteeseen 90-luvun taitteessa, kun
teknisesti ja laatupuolella ohittivat kirkkaasti
euromerkit.
Nykymallit ovat vielä todella onnettomia ajaa ja
tehottoman tuntuisia.
on juuri oikea aika taas kokeilla miltä japsien
jälkeen tuntuu ajaa ihan oikealla autolla.
Vaikka vain Peugeot, Opel, Volkkari, Alfa, BMW,
MB...
Kokeile, saatat yllättyä.
puhuisi, jollen olisi testannut.
Mitä järkeä täällä olisi kirjoitella
mielipiteitä, jos niille ei ole mitään perustaa.
Autoa vaihdan parin vuoden välein ja perheen
kakkosauto vaihtuu 3-4 vuoden välein, joten
autoja tulee koeajettua aikalailla. Tiedän mistä
puhun.
En missään tapauksessa ostaisi opelia, enkä
nykyhinnoilla fordia tai vw:tä. Laadussa ja
ajettavuudessa mitattuna ovat todella
ylihintaisia. Nettohintojen pikkupudotukset eivät
oikein riitä, saamaan näitä autoja oikealle
tasolle.
BMW:n ja Mersun kalliimmat (yli 500.000mk) mallit
ovat hieman oman budjettini yläpuolella.
Kappas,sama henkilö mikä Saunalahden foorumissa
pyöri jokunen aika.Hmm sullahan piti olemaan 700-
sarjalainen BMW?Mitä mitä ;D
olla tottumuksen sanelema juttu, mutta kevääll'ä
koittaessani uutta Corollaa ja Avensista pidin
niiden ajotuntumaa todella surkeana.
Vertailukohta oli tietysti aika paljon kalliimpi
(BMW), mutta pettymys oli jonkinmoinen.
No, mazda (esimerkiksi) voisi olla parempi.
Saab 96 -78.
Likipitäen joka reissulla hajosi jotain.
Konehuone niin ahdas, että aina piti jotain ensin
purkaa pois tieltä, päästäkseen käsiteltävään
kohteeseen.
Tosin autolla oli silloin jo ikää liki 10 vuotta,
mutta kyllä siinä oli minulle Saabia loppuiäksi.
tähän mennessä johdossa ovat 70-luvun Saab ja
80-luvun Opel Corsa.Kiitos hyvästä palautteesta!.
Joku 70 - 80-luvun jenkkirauta olisi ehkä
painajainen sieltä pahimmasta päästä. Ottaisin
tosin senkin, jos saisi myydä het'pian pois.
Tulkoon tähän kuitenkin paljastetuksi, että eipä
ole tullut juurikaan ajettua oikein tosilahnalla.
Yhtä Chevyn Cutlassia tuli pikaisesti kokeilluksi
joskus 80-luvulla. Se ei edes ollut mikään
peruslulla, mutta karisti kyllä turhat sädekehät
ameriikanautojen päältä.
Sellaisista autoista, joita on tullut enempi
pyöriteltyä, niin Hondaa en ostaisi ikinä (tai
ikinä ja ikinä, voivathan ne olla nyttemmin jo
kehittyneet nekin).
Civicin (-92) puikkoihin jouduin joskus puoleksi
vuotta ja täytyy sanoa, että ei siitä auto enää
kotterommaksi muutu: meluisa, ahdas, epämukava,
surkeat ajo-ominaisuudet. Kerran tuli otettua
viikonlopuksi kokeiluun Accord (-96) ja hitto,
sehän oli samaa maata, paitsi että tilaa oli pari
senttiä enemmän joka suuntaan.
80-l diisseli-mersu, askeettinen, kova, äänekäs,
kauhea ajoasento, HIDAS
Hidas, meluisa, turvaton.
Kukaan ei ole maininnut Ladaa!!! :)
Lujaa Laatua vai miten se menikään..
En kyllä voisi mennä kotiin uudella S-mersulla,
naapurit heittelis kananmunilla...
Kyllä se on Mazda 626 dieseli kaheksankymmenen
puolivälistä! Ittellä oli ja se oli aivan hirveä
pommi alusta pehmeä, vesi tuli sisälle, koneen
oheislaitteet alko temppuilemaan. Onneksi meni
kiertoon ja vielä autoliikkeeseen, eihän sitä
iljenny kellekkään yksityiselle myydä! Kattokaapa
muuten viime vuoden jossain tuulilasissa ne ostaa
käytetyn 626:sen...
Maksoivat perhana siitä vessasta muistaakseni
jotain 27.000 mk kun pyynti oli melkein 30.000 mk!
Ja aivan laho, tietty. Tuolla hinnalla olisi
saanut jonkin hyvän auton kevyesti.
Huonous on suhteellinen käsite, mutta vaimollani
oli kerran 1,5 vuotta kauppakassina tosi huono
Fiat 127, mutta ei siinä ollut muusta kyse kun
täysin loppuun ajetusta autosta. Ostin sen
hänelle tonnilla ja se myytiin viidellä sataa.
Auto oli melko ruosteessa, vetonivelet rutisivat,
vaihteita ei aina tahtonut löytää ja
kannentiiviste jouduttiin vaihtamaan.Silloin myös
havaittiin, että yksi mäntä oli tosi väljä. Siitä
seurasi se, että kone karstoittui ja alkoi kydä
vain kolmella kylmänä. Tautiin auttoi kun sumutti
auton käydessä vettä kaasuttajasta sisää. Karstat
lähti ja kone pelasi hetken aikaa hyvin.
Kuitenkin kaikessa huonoudessaan se ei jättänyt
kertaakaan tielle. Ajaa Fiat oli hyvä, ja vaimoni
piti siitä varsinkin kaupungissa. Sillä voi myös
huoleta kiilata kalliiden autojen eteen, koska
kukapa olisi halunnut kolhia mersuaan sen romun
kanssa. Joten huonoksi autoksi se oli hyvä, mutta
autoksi yleensä huono.
Pari poikaa osti sen monttuautoksi. Katselivat
vähän hölmöinä kun kaupanteon jälkeen suosittelin
heille veden syöttöä kaasarista jos veto huononee.
Ei ikään noita paskoja , eikä kyllä muitakaan
opeleita , ascona oli 79- ja kaikki saatanan
viat , perkele , onnex pääsin siitä eroon ja
hankin kunnon auton : sierran , parempaa autoa
saa hakea kauan !!!
Jalta on ollut ikävin auto, jonka olen
omistanut.. tosin olihan sillä ikää jo reilusti :)
Jos siirrytään '70-luvulle, niin Mosse..
´80-luvulla Lada Samara..
´90-luvulla Japsit tai mikä tahansa paljon ajettu
auto..
lähellä 2K tai sen jälkeen valmistettujen autojen
kohdalla välttäisin kaikkia joissa ei ole enää
takuuta..
Mazda 323 -82.
- surkeita ajettavia
- oudon näköisiä (rumia)
- halpamuovisia (lue laaduttomia)
- hinta/laatu-suhde surkea
- paljon pikkuvikoja
lada!!! mä en astuia jalallanikaa sinne...
lada on auto jota en mistään hinnasta ottaisi!
mummullani on lada,ja muistan kuinka hirveää sen
kyydissä oli vuosia sitten. se on huono, ja myös
hirveän näköinen! missä vain sillä liikutkin,
niin varmasti saat katseita osaksesi.
pinnallista, ehkä, mutta...
rätti sitikkaa eikä ladaa koskaan! ei millääN!
Ooppeli,jo oli aikamoinen peli, ainakin 80-luvun
Ascona/Omega, ruostuu käsiin, bensaletkut vuotaa,
sähkövikoja tuhottomasti, öljyt vuotaa, moottorin
ohjauselektroniikan viat, vanhemmiten
kolinaa/helinää/ujellusta vähän joka paikasta.
Hyvää oli ainoastaa pieni kulutus ja se , että
pääsi eroon niinkin pian.