Aloitan keskustelun erään viisaan henkilön siteerauksella, en muista tarkkaa sanamuotoa, mutta jotenkin näin se meni:
"Usko Jeesukseen vaatii universalismia, ts. se ei voi olla olla valetta juutalaisille ja totta kristityille."
Elikäs, kuvitelkaa että jos voitaisimme pistää kaikki historian painolasti taaksemme ja tarkastelisimme juutalaisuutta ja kristinuskoa "puhtaalta pyödältä". Ts. koko historia "talmud jeesus huoranpenikka" ja "juutalaiset jeesuksen tappajat" aina tähän päivään asti unohdetaan _täysin_, samoin _unohdetaan koko lähi-idän politiikka jne. jne._ Tämä on paljon vaadittu ja jopa epärealistista, mutta yrittäkää!
Nyt, teillä on mahdollisuus lähentyä toisiaan historiantutkimuksen ja eksegetiikan menetelmillä ja kaikilla siltä väliltä. Kuinka lähelle kristinusko ja juutalaisuus voivat päästä toisiaan?
Luftin henkilökohtainen lyysi: juutalaisuus on partikulaarinen uskonto, kristinusko on vaatii universalismiä. Seuraus: uskontojen lähentyminen on täysin mahdotonta ellei toinen halua luopua uskonnostaan. MITÄ TOINEN OSAPUOLI HALUAA SILLOIN KUN SE HALUAA VUOROPUHELUUN?!?!?!? Aivan uskomaton idea, kuolleena syntynyt. "Joo, no tuota, meillä on sama pyhä kirja jota me tulkitaan omin avuin, lepo vaan, teidän tulkinnat ei edusta sitä Absoluuttia(tm), mutta olette ihan hyviä tyyppejä siltikin, (palatte helvetissä)" Tätä se on täytyy olla käytännössä kun aletaan puhua tosiasioista.
Luftin lyysausta, jatko: miksi ihmeessä (mikä tahansa)uskonto, joka vaatii universalismia haluaa dialogiin minkään muun uskonnon kanssa? Voitaisiin kenties oppia JOTAIN MUUTA JOKA MUUTTAA MEIDÄN ABSOLUUTTISEN JUMALAN JA HÄNEN ILMOITUKSEN/OLEMUKSEN. HÄ!?!?! Kerro nyt ihmeessä jotain lisää sun epäjumalasta että voidaan nauraa sille lisää!
Luftin loppukaneetti: en henkilökohtaisesti voi ymmärtää miksi (teologisessa mielessä) uskontojen välillä edes olisi mitään vuoropuhelua. Miksi ihmiset eivät voisi lähestyä toisiaan jotain muuta reittiä. Uskonnot omivat aina Totuuden(tm) itselleen, se ei voi olla mikään tapa lähestyä toista kuin korkeintaan vähättelevässä mielessä.(Nyt unohdetaan ne selkäänpuukotukset ja vähemmistön tuhoamiset, mitä tälläkin foorumilla on joku esittänyt) Minä ymmärrän kyllä kristinuskon lähetyskäskyn, mutta sillä ei ole mitään tekemistä _vuoropuhelun_!!! kanssa, mitä tässä haetaan takaa.
>>>>Voidaan anteeksi pyydellä vaikka mitä uskonnollis-poliittista konfliktia tietysti, mutta teologisella tasolla koko lähestyminen on _aivan uskomattoman typerä_ idea. Joo joo, voidaan tarkastella yhteisiä uskonnollisia juuria jne. mutta oikeasti kun _TÄMÄN PÄIVÄN TEOLOGIA_ ja dogmat alkaa tapella niin siinäs olette. Taas kerran.
"Usko Jeesukseen vaatii universalismia, ts. se ei voi olla olla valetta juutalaisille ja totta kristityille."
Elikäs, kuvitelkaa että jos voitaisimme pistää kaikki historian painolasti taaksemme ja tarkastelisimme juutalaisuutta ja kristinuskoa "puhtaalta pyödältä". Ts. koko historia "talmud jeesus huoranpenikka" ja "juutalaiset jeesuksen tappajat" aina tähän päivään asti unohdetaan _täysin_, samoin _unohdetaan koko lähi-idän politiikka jne. jne._ Tämä on paljon vaadittu ja jopa epärealistista, mutta yrittäkää!
Nyt, teillä on mahdollisuus lähentyä toisiaan historiantutkimuksen ja eksegetiikan menetelmillä ja kaikilla siltä väliltä. Kuinka lähelle kristinusko ja juutalaisuus voivat päästä toisiaan?
Luftin henkilökohtainen lyysi: juutalaisuus on partikulaarinen uskonto, kristinusko on vaatii universalismiä. Seuraus: uskontojen lähentyminen on täysin mahdotonta ellei toinen halua luopua uskonnostaan. MITÄ TOINEN OSAPUOLI HALUAA SILLOIN KUN SE HALUAA VUOROPUHELUUN?!?!?!? Aivan uskomaton idea, kuolleena syntynyt. "Joo, no tuota, meillä on sama pyhä kirja jota me tulkitaan omin avuin, lepo vaan, teidän tulkinnat ei edusta sitä Absoluuttia(tm), mutta olette ihan hyviä tyyppejä siltikin, (palatte helvetissä)" Tätä se on täytyy olla käytännössä kun aletaan puhua tosiasioista.
Luftin lyysausta, jatko: miksi ihmeessä (mikä tahansa)uskonto, joka vaatii universalismia haluaa dialogiin minkään muun uskonnon kanssa? Voitaisiin kenties oppia JOTAIN MUUTA JOKA MUUTTAA MEIDÄN ABSOLUUTTISEN JUMALAN JA HÄNEN ILMOITUKSEN/OLEMUKSEN. HÄ!?!?! Kerro nyt ihmeessä jotain lisää sun epäjumalasta että voidaan nauraa sille lisää!
Luftin loppukaneetti: en henkilökohtaisesti voi ymmärtää miksi (teologisessa mielessä) uskontojen välillä edes olisi mitään vuoropuhelua. Miksi ihmiset eivät voisi lähestyä toisiaan jotain muuta reittiä. Uskonnot omivat aina Totuuden(tm) itselleen, se ei voi olla mikään tapa lähestyä toista kuin korkeintaan vähättelevässä mielessä.(Nyt unohdetaan ne selkäänpuukotukset ja vähemmistön tuhoamiset, mitä tälläkin foorumilla on joku esittänyt) Minä ymmärrän kyllä kristinuskon lähetyskäskyn, mutta sillä ei ole mitään tekemistä _vuoropuhelun_!!! kanssa, mitä tässä haetaan takaa.
>>>>Voidaan anteeksi pyydellä vaikka mitä uskonnollis-poliittista konfliktia tietysti, mutta teologisella tasolla koko lähestyminen on _aivan uskomattoman typerä_ idea. Joo joo, voidaan tarkastella yhteisiä uskonnollisia juuria jne. mutta oikeasti kun _TÄMÄN PÄIVÄN TEOLOGIA_ ja dogmat alkaa tapella niin siinäs olette. Taas kerran.
Vastaukset 29
Vanhimmat
juutalaisuuden ja kristinuskon välillä paljonkin ja se vuoropuhelu ja yhteistyö jota nyt käydään lähtee todella siitä että on kyseessä kaksi eri uskontoa, jotka tasa-arvoisesti keskustelevat, mutta joista kumpikaan ei yritä pakottaa näkemyksiään toiselle.
Minusta uskonnot voivat päätyä toinen toistensa kunnioittamiseen ja suunta juutalaisuuden kristinuskon välillä viime vuosikymmeninä on ollut juuri tämä. Ekumeniahan on - kuten Serafima toisaalla tarkensi -kristittyjen välinen yhteysliike. Se on kuitenkin samansuuntainen kuin eri uskontojen välinen dialogikin:tarkoitus on lähentää ei painottaa eroja.
Kaiken kaikkiaan olet hyvin oikeassa, uskontoja ei voi vaatia omaksumaan toisen käsityksia, marginaaliryhmät eivät voi määrätä suuntaa, mutta vuoropuhelua pitää olla. Asiallinen avaus.
Olen kanssasi paljolti samaa mieltä.
Ajattelen, että uskontojen tunnustuslähtöisellä vuoropuhelulla on aina tarve oman tunnustuksen vahvistamiseen, syventämiseen ja markkinoimiseenkin. Silloin ollaan tavallaan koko ajan "ketun häntä kainalossa", vaikka mitä tahansa kauniisti väitettäisiin...
Aito tasavertainen vuoropuhelu on abstrakti ideaali. Epäilen, että sellaiseen pääseminen ei ole täysin mahdollista parhaimmista yrityksistämme huolimattakaan. Emme yksinkertaisesti loppuun asti kestä sitä ajatusta, että sallisimme maailmankuvamme/katsomuksemme tulla viimeiseen pisaraan asti kyseenlaistetetuksi. - En kuitenkaan ajattele, että vuoropuhelu olisi sinänsä mahdotonta. Se on vain kovin rajallista. Emme pysty riisumaan ennakkoolettamuksiamme, vaikka yrittäisimmekin. - Voisiko olla olemassa aitoa vuoropuhelua, joka tunnustaa eriäviä ennakko-olettamuksia, ottaa omiin "faktoihinsa" hiukan ja varovasti etäisyyttä (kukin oman rohkeutensa mukaan) ja keskustelee omana itsenään, mutta yrittäen ymmärtää parhaansa mukaan erilaisuutta ja sen perusteita...?
En ajattele, että viralliset uskonnot ovat sinänsä vuoropuhelun ainut este. Esteet ja rajat asettaa mielestäni ihmisyys itsessään. Omasinpa uskonnollisen, tieteellisen tai vaikkapa skeptisen maailmankatsomuksen, olen aina omiin arvoihini sidoksissa. Vuoropuhelu tarvitsee yhteiset pelisäännöt, jotka ottavat rajoituksiamme huomioon. Erilaisten yhteisöjen väliset vuoropuhelut tarvitsevat kukin hieman omanlaisensa lähestymismallin. Tässä villissä nettivuoropuhelussa on se huono puoli, että jokainen tuntuu määrittelevän omat sääntönsä ja toivoo toisten toimivan niiden mukaan...
Hyvä keskustelunavaus minustakin sinulla...
varsinkin silloin kun puhutaan uskosta henkilötasolla voi oppia todella paljoan toiselta. Juutalaiset tuntevat historiansa ja kirjoituksensa ja kristityt eivät oikeastaan tiedä mitä juutalaiset tietävät ja miten kokevat. Se mihin juutalaisuus päättyy siitä kristinoppi alkaa. Tällä välillä on paljon tutkimatonta "maastoa". Maallikkona pidän tästä sivusta ja viimeaikaisista keskusteluista todella paljon ja 10 vuoteen ei oikein raamattu ole kiinnostanut niinkuin nyt. Tärkeää on herätä "juurilleen" ja etsiä vastauksia.
se, että toisen uskonnon tosiasiat loukkaavat toisen uskonnon harjoittajia. Siitä on vaikea päästä yli tai ympäri, koska molemmilla puolilla on omat perustavanlaatuiset näkemyksensä, jotka yleensä kaikki kyseisen uskonnon harjoittajat kokevat itsestäänselvyyksiksi. Riita tulee siitä, että toinen sanomalla jotain itselleen tärkeää, samalla loukkaa toista.
Mielestäni ei kuitenkaan voida edellyttää valehtelua tai kauheata pingottamista sen suhteen, mitä voi sanoa. Ehkä kuitenkin pitäisi keskustelussa välttää niitä aiheita, jotka tiedetään tällaisiksi kompastuskiviksi ja keskittyä muihin alueisiin uskonnoissa.
..sinun ja RV:n sekä näiden kolmen yllä olevan kristityn kannanotot uskontojen välisestä vuoropuhelusta. Se onnistuu parhaiten keskinäisen kunnioituksen ja avarakatseisuuden hengessä. Kaikesta voi ottaa jotain opiksi, ja siten kehittyä ihmisenä.
Luftilla leikkaa, täytyy sanoa. Hienoa, että joku on miettinyt asioita näinkin syvällisesti.
Kun kerran juutalaisuus-palstalla ollaan, niin otetaan yhteisen dialogin lähtökohdaksi "yhteinen perusta" eli: raamattu.
Joten: luetaan yhdessä juutaliset ja kristityt: raamatusta...adam....noaa...abraham ok. ok. Sitten profeetat...ok ok. VOITAISIIN JÄTTÄÄ TÄHÄN.
Eli hyväksytään kaikki kirjoitettu MUTTA kun ne Tanach:in kirjoitukset puhuu ennustuksista ja messiaasta jonka pitäisi täyttää kirjoitukset. Jos Raamattu on auktoritetti, on pakko hyväksyä MYÖS mitä se sisältää, ja mitä se VAATII ja EDUSTAA. Messiaanisuutta, ennustusten toteutumista ennen ( jotka juutalaiset ja kristityt yleensä hyväksyvät ) mutta sitten alkaa kiistely: "tuo ennustus ei ole vielä täyttynyt" ja toinen vastaa "onpas, katsos....".
UusiTestamentti kertoo: "kansa oli odotuksen vallassa" eli toisin sanoen, 2ooo v. sitten juutalaiset tiesivät että ENNUSTUKSET OLIVAT LÄHELLÄ TÄYTTYMYSTÄÄN ! Ja nehän täyttyivät. Mikä tässä on vaikeaa ? Itse ainakin olisin valmis tutkimaan asiaa Raamatun pohjalta, ja omasta taustasta ( kasvatettu alunperin luterilaiseksi ) lähtien ( usko raamattuun, vaikkakin hatara sellainen ) -> ja lähteä liikkeelle. Dialogi keskenään ristiriitaisten asioiden kanssa ei johda mihinkään, mutta Raamattu on lähde molemmille, joten siitä kannattaa keskustella, eikä mistään "Luther, tuo natsien esi-isä" tai "sionistit ovat kommareita". Kyllä se pian selviää, kuka siihen Raamattuun oikeasti uskoo, silloin on mielestäni kieltänyt sekä Kristillisen että Juutalaisen taustan, jos joku muu asia onkin oman uskonsa perusta ( esim. kristityllä Luther ) tai Juutalaisella ( sionismi, talmud, ).
Muistettakoon, että Jeesus lainasi vain Raamattua, ja viittasi eri yhteyksissä juutalaiseen perinteeseen. Siinä lähtökohta myös meille.
Taas mennään tähän ikuisuuskysymykseen messiaasta .
Mutta vanhan testamentin messiasviittaukset on
muutettu uudessa testamentissa j-sus-kuvaan sopiviksi ,tarkoituksella ja tahallaan .
On monia sanoja , jotka käsitteinä merkitsevät eri
asiaa juutalaisuudessa ja kristillisyydessä eli vaikka tavallaan puhutaan samasta asiasta - ei kuitenkaan puhutakaan samasta asiasta .Tämä on
erittäin tärkeä asia ymmärtää , jos haluataan vilpittömästi keskustella .
suomessa erityisesti on juutalaisen paljon helpompi keskustella muslimin kuin kristityn kanssa .se,mitä määrätyt tosiuskovat kristityt ovat tehneet Turun synagoogalle , on kaikkien
moraalitapojen vastaista ja pian tulee aika ,
jolloin nuo luonnottomuudet paljastuvat ihmisten
ihmeteltäviksi .
>>se,mitä määrätyt tosiuskovat kristityt ovat tehneet Turun synagoogalle, on kaikkien
moraalitapojen vastaista ja pian tulee aika,
jolloin nuo luonnottomuudet paljastuvat ihmisten
ihmeteltäviksi>>
Hyvänen aika! Mitä siellä on tehty, kerro! Kuinka joku voi vain mennä tekemään jotain toisen uskonnon jumalanpalveluspaikassa?
Arvasin että mitään vastausta ei tule, koska koko juttu olikin provo. Mitenköhän vuoropuhelua mahtaa edistää se, että täällä koko ajan haukutaan kristittyjä ja hoetaan kuinka paljon helpompi muslimien kanssa on tulla toimeen? Tuolla alemmassakin ketjussa joku kuuluttaa inhoavansa kaikkia kristittyjä.
Turun synagogalle on tehty, mutta mielestäni tosi kristityt uskovat pitävät synagogia ja niiden pyhyyttä arvossa eivätkä tee niille mitään vahinkoa.
Tietääkseni Israelin vetäydyttyä v. 2006 vastapuoli hävitti synagogankin, mitä kaikkea kurjuutta se sotiminen teettääkään. Teidän pyhät tilanne ovat myös taide- ja kulttuurihistoriallisesti ottaen arvokkaita ja kauniita rakennuksia. Tässä on kai käynyt taas niin, että se, mitä sielunviholliseksi kutsutaan, on yrittänyt taas tehdä näin vahinkoa sekä juutalaisille että kristityille.
kukaan kristitty ei ole tehnyt mitään Turun synagogalle, saattaa olla että kirjoittajalla on asiasta ihan "omia" mietteitä.
Suomessa synagogat ovat ilmeisesti saaneet toimia ihan rauhassa sata vuotta. Saavatko turistit nähdä Suomessa niitä synagogien sisätiloja? Olen nähnyt Prahassa espanjalaisen synagogan, hyvin kaunis paikka. Ne muut taisivat olla kiinni. Israelissa kävin kerran tutustumassa, kun oli palvelus menossa. Hyvin vaikuttavaa.
sopimuksen mukaan koska turvallisuustilanne on mikä on. Enää ei voi noin vain kävellä sisään. Huomenna on Helsingissä synagogan esittely klo 12-16. Jos asut lähellä niin kannattaa tulla.
omasta ja muiden lukijoiden puolesta, varmaan kiinnostuneita tulijoita riittää, onhan Helsingin synagoga täyttänyt juuri 100 vuotta, onneksi olkoon!
Tuota tosiaan kannattaa miettiä. Itse olen (aika pintapuolisesti kyllä) kahlaillut lukien mielenkiinnosta eri uskontoja ja niiden alalajeja ja jotkut ovat kyllä näkökannoissaan niin hupaisan suppeita, että sellaisille (mm. jotkut kristityt suunnat) suosittelisin todella vaikkapa tutkimusretkeä juutalaisuuteen.
Olen ollut aika kauan teillä tietymättömillä, olen aika paljon varmaan tulevaisuudessakin, mutta keep up the good work, kaverit täällä! Rifkis
taas tänne! Minä haluaisin, että jäisit tänne olemaan, etkä olisi teillä tietymättömillä :(
:-)
Eikä käy kieltäminen, kun loistavasti vuorimökissä nukutun yön jälkeen sain Turun seurakunnan jäsenistön kasvamaan viisinkertaiseksi parilla napinpainalluksella! (Kts. aloitus nimeltä "Numeroita") Sitä ei voi saada aikaan, kuin päällikkö! UGH! Olen puhunut.
Vuorilla on heikko ilma ja se voi saada aikaan aivojen hapenpuutostiloja ja siitä seuraa vaikka mitä!
"Käänny, tai pala helvetissä!"
"vuoropuhelun" tehtävä on sama, kuin tiedustelulla yleensä, opettele tuntemaan vihollisesi voittaaksesi hänet...
Vuoropuhelu on lähimmäisistä välittämistä.
Siinä on ideana "hanki tietoa, hanki ymmärrystä" viisaan Salomon sanoja lainatakseni. Hänestäkin tämä on palkitsevaa.
Ei tässä tarvita viholliskuvien lietsomista.
Taas puhutaan helvetistä. En halua kristittynä ketään helvettiin tuomita. Taivas ja helvetti ovat jo maan päällä. Vuoropuhelun puuttumisesta tulee ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja sitä kautta pelkoa ja tuomitsemista. Kulttuurien ja uskontojen sopusointuinen rinnakkaiselo on mahdollista. Tieto ja vapaa keskustelu ystävällisessä hengessä edistää sitä. Ei juutalaisten ja kristittyjen historia ole pelkkää vastakkainasettelua, se mustavalkoinen käsitys on täysin virheellinen. Siinä historiassa on myös keskinäistä tukea, apua ja yhteisymmärrystä.
Pohjoismaat erityisesti ovat osoittaneet myötämielisyyttä juutalaisille, kuten 2. maailmansodan tilannekin osoittaa. Tämä siksi, että täällä yksilönkin ihmisarvoa pyritään kunnioittamaan.
Mainstream-kristityt nykypäivänä ovat kyllä etääntyneet omasta uskostaan, he ovat kirkon jäseniä ja käyvät häissä ja hautajaisissa, muuten enemmistön tietämys omasta uskonnostaan on heikohko. Tätä taustaa vasten ymmärtää sen, että ns."luonnollinen ihminen" saa usein vallan, ja se näkyy siinä, että aletaan "mätkiä vastapuolta", oli se juutalaisuus, "väärä kristillisyys" tai muu oppirakennelma, joka ei juuri itseä miellytä. Poteroihin kaivautuminen ei edistä ymmärryksen lisäämistä. Parempi olisi katsoa, mitä yhteisiä nimittäjiä rinnakkain elävillä ihmisryhmillä on, esim. uskonnollisessa tai kulttuurisessa mielessä.
uskonto on kuin "verho" sen läpi päästyään kanssaihminen ymmärtää että jokaisella ihmisellä on täsmälleen samat tarpeet; ruoka,juoma,puhtaus,lämpö,vaatteet,koulutus,työ,
rakkauden-,hyväksynnän-,ymmärryksen tarpeet.
Se on totta, kaikilla on samat perustarpeet ja tällä alueella on ihmisillä on mahdollisuus tehdä paljon keskinäistä palvelutyötä, huolimatta uskonnollisuudesta tai maailmankatsomuksesta. Minusta näyttää mahdottomalta irrottautua uskosta, johon on kehittynyt vakaumus, eikä se ole tarpeenkaan.
Uskonnot auttavat meitä toimimaan esim. auttamistyössä, sitä enemmän, mitä enemmän kyseinen uskonto kunnioittaa ihmisarvoa sinänsä ja kehottaa hyviin tekoihin myös toisten hyväksi.
Juuri noilla sektoreilla, jotka mainitsit, myös uskonnolliset yksilöt ja yhteisöt voivat hyvinkin harjoittaa mielekästä vuoropuhelua ja yhteistyötä.
Raamatun kannalta ihmisyys edustaa Aadamin perikuntaa.
Onhan kaikki ikäänkuin hänen jättämänsä perintö koko ihmiskunnalle.
Suhde Jumalaan on siis siten meillä kaikilla yhteinen.
Israelhan edustaa "Aadamin poikien esikoista".
Israelhan alunperin johdetaan esikoisten kautta, kulloinkin hyväksyttyjen miesten välityksellä.
Kainhan ikäänkuin menetti esikoisuutensa, ja hänen tilalleen tuli Seet Kainin surmaaman Aabelin sijaan.
Aabelin esikoisuushan oli tullut hänelle Kainin surmatyön kautta ikäänkuin "verivelan" välityksellä.
Tämä esikoisuusasia käy ilmi Mooseksen lain välityksellä.
Koska esikoisilla oli erikoisasema veljiinsä nähden perheessä, on se sama asema kansakunnilla myös Jumalan edessä.Näin me voimme johtaa tämän kansakunta-asian sellaiseksi, kuin me ilmeisesti nyt kuullun mukaan olemme ajattelemassa. Ja tulemme ihan luonnolliseen keskustelusuhteeseen keskenämme.
Sellaiseen suhteeseen, kuin meidän tulee ollakin.
Voiko tätä pitää sellaisena pohjana, joka ei loukkaa juutalaisia senenempää kuin muitakaan kansallisuuksia?
Nyt putosin kyllä kärryiltä. Että surmatyön jälkeen jonkun menettämä jokin...siis Kainin surmaaman Abelin aseman perinyt Seet on...mikä? Esikoinen, vai ihan hyvä substituutti oikealle esikoiselle? Ja...miten tämä nyt sitten liittyikään muihin kansoihin ja heidän tunteisiinsa? Ettäkö surmatyön ansiosta saatu uusi arvo toisi hyvät fiilikset? VAI MITÄ? Oikeasti, nyt E N ymmärrä.
sellaista ajatusta, että juutalaiset ovat jossain ihmeen esikoisasemassa ja muiden pitää siksi totella heitä. Eli että juutalaiset ovat parempia kuin muut.
petkutti itselleen myös esikoisuuden eikä sitä häneltä otettu pois.
Niin Jaakobista tuli kantaisä Eesaun sijaan.
Esikoisuus oli arvostettu.
Raamatun mukaan ihmisyys todellakin alkoi Aadamista, joka heprean kielen sanana tietääkseni tarkoittaakin juuri ihmiskuntaa (adam).
VT:ssä Mooseksen kirjoissa esikoisuus oli todellakin etuoikeus perheessä, esikoisoikeuteen liittyi oikeus suurempaan perintöön kuin muilla sukulaisilla oli.
Myös UT:ssa huomataan esikoisoikeuden merkitys, joulukertomuksessa kerrotaan Mariasta joka sai lapsen Betlehemin tallissa, hänen esikoituutensa on pantu merkille jouluevankeliumissa.
Käsittääkseni Israelin kansa on Jumalan omaisuuskansa, ja tämä termi lienee verrannollinen tuohon esikoisstatukseen, jonka taustalla on vanha käytäntö Mooseksen kirjasta, jossa annetaan erityisasema perijänä vanhimmalle lapsista.
Kokonaan toinen asia on, miten tuota erityisasemaa tulkitaan. Tulkintoja on eri uskonnollisista lähtökohdista katsoen monenlaisia. Esim. kristillisessä maailmassa on olemassa tulkintaa, jossa erityisasema kuuluu uskoville kristityille, toiset kristityt ajattelevat sen kuuluvan juutalaisille kansana sekä kristityille uskoville, kolmannessa katsantokannassa ajatellaan että se kuuluisi kaikille juutalaisille, juutalaisväestön ulkopuolelta katsottuna. Yleisimmin länsimainen ajattelu lienee nykyisin sen tyyppistä, että Jumalan edessä kaikki ovat samanarvoisia, uskonnosta, kulttuurista tai kansallisuudesta huolimatta. Tämä erityisstatus-ajattelu liittyy tuohon kysymykseen valitusta kansasta, josta tälläkin foorumilla on keskusteluketju.
Tuohon tekstisi lopussa olevaan kysymykseen vastaisin, että en osaa siihen vastata muiden ihmisten lähtökohdista käsin, mutta minua ei ainakaan loukkaa eikä haittaa se, että keskustelun lähtökohtana on ajatus juutalaisen kansan uskonnollisesta erikoisasemasta muiden kansojen joukossa.