Tuli tuosta venäläiskaluston pst-kykyä ihmettelevästä viestistä mieleeni eräs mielenkiintoinen esimerkki 'länsi-propagandasta', kuten tuolla sanottiin ja miksi se maksoi ja maksaa yhä miljardeja dollareja Yhdysvaltain sotilasvoimille.
Vuonna 1990 amerikkalaisten ilmanvoimat mietti kannattaako sen uudistaa vanha, mutta yhä käytössä oleva AIM-9 Sidewinder lämpöhakuinen ilmasta-ilmaan ohjusjärjestelmä. Heidän silloisilla vihollisillaan, Neuvostoliittolaisilla, oli ollut käytössä sama ohjustyyppi vuodesta 1983. NATO oli antanut tälle ohjukselle, jonka venäläinen tyyppinimi oli R-73, nimen AA-11 Archer ja sen uskottiin pystyvän 8 G:n maneuveereihin, omaavan 2 Machin huippunopeuden ja noin 10 km kantaman.
Koska AIM-9M oli parempi, Ilmavoimat kiinnitti enemmän huomiota siihen paljon puhuttuun Stealth-teknologiaan ja pitäytyi vanhassa lämpöhakuisessa ohjuksessaan.
Siis uskottiin pystyvän. Se ei perustunut kaapattuhin piirustuksiin tai loikkareiden kertomaan. NATO:n, tai oikeammin CIA:n ja USA:n ilmavoimien, tapa arvioida venäläiskalustoa oli jotakuinkin seuraava: Otetaan paras amerikkalainen vastine (silloin AIM-9L) ja poistetaan 20% suorituskyvystä.
Eihän venäläiset voi olla millään alueella parempi. Ei millään.
Vuosi 1994. Raytheon saa tilauksen uudesta ohjuksesta, nimellä AIM-9X Sidewinder. Ohjuksesta tulee täysin erilainen, kuin yksikään aikaisempi Sidewinder sarjan ohjus. Ohjaus evät, runko, hakupää, kaikki aivan uuden mallisia, vaikka edelliset sarjan mallit olivat olleet vain pieniä parannuksia edellisiin. Mitä siis tapahtui? Keksikö joku amerikkalainen jotain mullistavaa?
No ei.
Vuonna 1990 Saksojen yhdistyessä Luftwaffe peri Itä-Saksasta pari laivuetta MiG-29 koneita. Näiden koneiden aseitukseen kuului R-73 ohjus ja ne oli nimenomaan suunniteltu käyttämään tuota ohjusta. Muutkin itä-blokin hävittäjät pystyivät käyttämään ohjusta, mutta MiG-29 oli alusta asti lähes rakennettu ohjuksen ympärille.
Ennenkuin Luftwaffe romuttaisi koneet (kuten aikoi tehdä kaikelle muullekin neuvosto kalustolle), se aikoi tietenkin testata ne. Ensimmäisten kokeellisten ilmataistelujen jälkeen joukko Luftwaffen kokeneimpia Tornado-pilotteja vaihtoi alushousunsa ja anoivat siirtoa MiG:eihin. MiG- laivueet kuuluvat yhä Saksan kalustoon.
R-73 oli ylivoimainen. Se (yhdessä MiG hävittäjän passiviisen IR kameran kanssa) pystyi lukittumaan ja ohjautumaan kohteeseen yli 30 km:n päästä ilman että MiG:n melko heikko tutka lähetti yhtään pulssia kohteeseen. MiG pystyi haravoimaan taivasta passiivisesti ja tuhoamaan kohteen, ennenkuin lentokone edes tiesi olevansa hyökkäyksen kohteena. MiG:in kypäräohjattu monokkeli näyttö mahdollisti ohjuksen laukaisun melkein suoraan lentokoneen sivulle ja yli 2.5 machin nopeus yhdistettynä 15 G ohjattavuuteen teki siitä melkein mahdottoman väistää. Sen elektronisesti yksinkertainen, mutta suunnittelultaan nerokas ohjaus mahdollisti häirinnän huomiotta jättämisen. Yksinkertaisesti, venäläinen passiivi järjestelmä oli valovuoden edellä amerikkalaisista.
Raytheon, AIM-9:n suunnittelijat ja USA:n ilmavoimat eivät uskoneet saksalaisia. Vasta vuotta myöhemmin amerikkalaisten oli myönnettävä totuus: Heidän ohjuksensa oli pelkkä lelu ja niimpä Raytheonin synkkä salaisuus on, että AIM-9X on itseassiassa kopio R-73 ohjuksesta.
Mutta asiassa on toinenkin salaisuus. R-73 nimittäin teki kaikista 'stealth'- koneisiin kaadetuista miljardeista kerralla turhia. Alkuperäinen B-2 oli tarkoitettu läpäisemään venäläisten ilmapuolustuksen ja sitten pommittamaan mitä tahansa kohdetta maailmassa, mutta Su-27:n ja MiG-29:n passiivi järjestelmä lisättynä lähes jokaisen venäläisen IT-ohjuksen passiivi haku-kyvyllä, upotti idean saman tien.
Yksinkertaisesti venäläisten passiivijärjestelmien kyvyt ylittivät hurjasti stealth koneiden kyvyt minimoida lämpöjälkensä. B-2 koneesta tehtiin välittömästi uusi versio, jota MiG ei havaitsisi ennenkuin ehkä 20 km päästä, mutta kaikessa hiljaisuudessa F-117 koneet on vedetty pois rintama käytöstä. Muistatteko sen erään, joka romahti Serbian vuoristoon? Uudemman sukupolven venäläinen olalta-laukaistava, joita venäläiset jakoivat serbeille slaavilaisen yhteistyön nimissä. Hakeutuu vaikka liito-oravaan.
Tietenkin amerikkalaisten politiikasta johtuen, stealth-projekteja ei voinut keskeyttää. Niimpä yhä lisääntyviä määriä F-22 raptor hävittäjiä valmistuu liukuhihnalta, vaikka lentokone on tarkoitukseensa (ensilinjan hävittäjä MiG-29:jä, Su-27, -31, -33 ym vastaan) kelpaamaton jo valmistuessaan.
Ei kannata uskoa propagandaan. Se voi maksaa sinulle muutaman biljoonan.
Vuonna 1990 amerikkalaisten ilmanvoimat mietti kannattaako sen uudistaa vanha, mutta yhä käytössä oleva AIM-9 Sidewinder lämpöhakuinen ilmasta-ilmaan ohjusjärjestelmä. Heidän silloisilla vihollisillaan, Neuvostoliittolaisilla, oli ollut käytössä sama ohjustyyppi vuodesta 1983. NATO oli antanut tälle ohjukselle, jonka venäläinen tyyppinimi oli R-73, nimen AA-11 Archer ja sen uskottiin pystyvän 8 G:n maneuveereihin, omaavan 2 Machin huippunopeuden ja noin 10 km kantaman.
Koska AIM-9M oli parempi, Ilmavoimat kiinnitti enemmän huomiota siihen paljon puhuttuun Stealth-teknologiaan ja pitäytyi vanhassa lämpöhakuisessa ohjuksessaan.
Siis uskottiin pystyvän. Se ei perustunut kaapattuhin piirustuksiin tai loikkareiden kertomaan. NATO:n, tai oikeammin CIA:n ja USA:n ilmavoimien, tapa arvioida venäläiskalustoa oli jotakuinkin seuraava: Otetaan paras amerikkalainen vastine (silloin AIM-9L) ja poistetaan 20% suorituskyvystä.
Eihän venäläiset voi olla millään alueella parempi. Ei millään.
Vuosi 1994. Raytheon saa tilauksen uudesta ohjuksesta, nimellä AIM-9X Sidewinder. Ohjuksesta tulee täysin erilainen, kuin yksikään aikaisempi Sidewinder sarjan ohjus. Ohjaus evät, runko, hakupää, kaikki aivan uuden mallisia, vaikka edelliset sarjan mallit olivat olleet vain pieniä parannuksia edellisiin. Mitä siis tapahtui? Keksikö joku amerikkalainen jotain mullistavaa?
No ei.
Vuonna 1990 Saksojen yhdistyessä Luftwaffe peri Itä-Saksasta pari laivuetta MiG-29 koneita. Näiden koneiden aseitukseen kuului R-73 ohjus ja ne oli nimenomaan suunniteltu käyttämään tuota ohjusta. Muutkin itä-blokin hävittäjät pystyivät käyttämään ohjusta, mutta MiG-29 oli alusta asti lähes rakennettu ohjuksen ympärille.
Ennenkuin Luftwaffe romuttaisi koneet (kuten aikoi tehdä kaikelle muullekin neuvosto kalustolle), se aikoi tietenkin testata ne. Ensimmäisten kokeellisten ilmataistelujen jälkeen joukko Luftwaffen kokeneimpia Tornado-pilotteja vaihtoi alushousunsa ja anoivat siirtoa MiG:eihin. MiG- laivueet kuuluvat yhä Saksan kalustoon.
R-73 oli ylivoimainen. Se (yhdessä MiG hävittäjän passiviisen IR kameran kanssa) pystyi lukittumaan ja ohjautumaan kohteeseen yli 30 km:n päästä ilman että MiG:n melko heikko tutka lähetti yhtään pulssia kohteeseen. MiG pystyi haravoimaan taivasta passiivisesti ja tuhoamaan kohteen, ennenkuin lentokone edes tiesi olevansa hyökkäyksen kohteena. MiG:in kypäräohjattu monokkeli näyttö mahdollisti ohjuksen laukaisun melkein suoraan lentokoneen sivulle ja yli 2.5 machin nopeus yhdistettynä 15 G ohjattavuuteen teki siitä melkein mahdottoman väistää. Sen elektronisesti yksinkertainen, mutta suunnittelultaan nerokas ohjaus mahdollisti häirinnän huomiotta jättämisen. Yksinkertaisesti, venäläinen passiivi järjestelmä oli valovuoden edellä amerikkalaisista.
Raytheon, AIM-9:n suunnittelijat ja USA:n ilmavoimat eivät uskoneet saksalaisia. Vasta vuotta myöhemmin amerikkalaisten oli myönnettävä totuus: Heidän ohjuksensa oli pelkkä lelu ja niimpä Raytheonin synkkä salaisuus on, että AIM-9X on itseassiassa kopio R-73 ohjuksesta.
Mutta asiassa on toinenkin salaisuus. R-73 nimittäin teki kaikista 'stealth'- koneisiin kaadetuista miljardeista kerralla turhia. Alkuperäinen B-2 oli tarkoitettu läpäisemään venäläisten ilmapuolustuksen ja sitten pommittamaan mitä tahansa kohdetta maailmassa, mutta Su-27:n ja MiG-29:n passiivi järjestelmä lisättynä lähes jokaisen venäläisen IT-ohjuksen passiivi haku-kyvyllä, upotti idean saman tien.
Yksinkertaisesti venäläisten passiivijärjestelmien kyvyt ylittivät hurjasti stealth koneiden kyvyt minimoida lämpöjälkensä. B-2 koneesta tehtiin välittömästi uusi versio, jota MiG ei havaitsisi ennenkuin ehkä 20 km päästä, mutta kaikessa hiljaisuudessa F-117 koneet on vedetty pois rintama käytöstä. Muistatteko sen erään, joka romahti Serbian vuoristoon? Uudemman sukupolven venäläinen olalta-laukaistava, joita venäläiset jakoivat serbeille slaavilaisen yhteistyön nimissä. Hakeutuu vaikka liito-oravaan.
Tietenkin amerikkalaisten politiikasta johtuen, stealth-projekteja ei voinut keskeyttää. Niimpä yhä lisääntyviä määriä F-22 raptor hävittäjiä valmistuu liukuhihnalta, vaikka lentokone on tarkoitukseensa (ensilinjan hävittäjä MiG-29:jä, Su-27, -31, -33 ym vastaan) kelpaamaton jo valmistuessaan.
Ei kannata uskoa propagandaan. Se voi maksaa sinulle muutaman biljoonan.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eurooppalaisessa Eurofighter 2000 torjuntahävittäjässä onkin paremmat tutka- ja lämpöhakuiset ohjukset kuin mitä amerikkalaiset käyttävät.
Eurooppalainen ASRAAM ja BVRAAM pieksää ketteryydessä, häiriönsiedossa, kantamassa ja ohjausjärjestelmän älykkyydessä amerikkalaiset lyhyen- ja keskipitkänkantaman ilmasta-ilmaan ohjukset. Kuten AIM ja AMRAAM tyypit.
Jopa amerikkalaiset ylistävät kilvan Eurooppalaista kykyä kehittää ohjuksia.
Että kyllä vanhallakin mantereella osataan kun oikein yritetään.
En oikein usko venäläiseen elektroniikkaan vaikka rautaa siellä väännetäänkin elektroniikka on jäänyt vuosikymmeniä jälkeen Länsimaista. Kysenen maa ei osaa tuottaa nykystandardien mukaan edes alkeellisimpia tietokoneita.
Noin venäläisistä ajattelivat myös amerikkalaiset. Kunnes venäläinen elektroniikka räjäytti heidän stealth-hävittäjänsä taivaalta.
Katsos yleinen käsitys venäläisestä elektroniikasta syntyy viihde-elektroniikan välityksellä. Mutta sota aseet eivät ole viihde-elektroniikkaa.
Tässäpä vielä yksi esimerkki: Etelä-Afrikkalaiset testasivat Igla ohjusta (NATO koodi SA-14) ja totesivat sen paremmaksi, kuin Stinger-ohjuksen. US Army testasi asetta kroatiassa juuri kumotakseen huhun, että se oli parempi ja tuli tulokseen, että se oli saman arvoinen. Paitsi että Igla (ja tämä oli nimenomaan vanhempi versio) oli otettu valmistukseen kuusi vuotta ennen Stingeriä. Uudempi, yhä Neuvostoliiton aikaan kehittetty Igla-1 (NATO koodi SA-18) todettiin ilman muuta paremmaksi. Juuri Igla-1, plamya IR- hakupäällä tiputti F-117:n.
Amerikkalaisella teknologialla on akilleen kantapää. Sen kehittäminen kestää kauan. Esimerkiksi uusi, ei vielä palveluskäytössä oleva, RAH-66 helikopteri on teknologiaa vuodelta 1984, jolloin se suunniteltiin.
Neuvostoliitto ja kenties venäläiset yleensä, ovat aivan uskomattoman kekseliäitä aseita kehittäessään. Heidän rautansa voi olla huonompaa, mutta sen suunnittelu on aina huippuluokkaa. Jokainen osa on ajateltu loppuun asti ja elektroniikasta otetaan kaikki-irti.
Muutoinkin venäläisten kalustollinen aliarvioiminen on äärimmäisen vaarallista. Oletko kuullut Shkval-torpedosta? Ase on ollut NL:n käytössä kohta 20 vuotta ja länsi kuuli siitä vasta 1995! Siinä meni miljoonia turhaan kaikenlaisiin torpedon torjunta vastatoimiin, joita USA asenteli sukellusveneisiinsä. Shkval on liian nopea KAIKILLE amerikkalaisten vastatoimille. Joidenkin raporttien (luultavasti valetta, mutta mahdollista) mukaan juuri kokeiltava Shkval-2 torpedo räjähti Kurskin torpedohuoneessa. Eivätkä venäläiset ole tiettävästi lopettaneet Skhvalin kehitystä. Lännessä ei ole yhtään saman tasoista asetta.
Ja kaikki kunnia Eurooppalaiselle ohjusteknologialle, mutta katsoppa kuka 'kehitti' uusien ohjusten hakupään. Saksalainen firma, jolla oli pääsy MiG:ien järjestelmiin.
Mitä järjestelmiä haluavatkaan sekä Singapori että Korea uusiin F-15 hävittäjiinsä? Ai niin, eteen katsovan IR-kameran ja kypärä-tähtäimen. Kumpikin MiG:ien ja Sukhoiden vakiokalustoa jo 1980-luvun alusta.
Selityksestä käy vaikka AIM-9 Sidewinder ohjus-järjestelmä.
Tässä on linkki:
http://www.designation-systems.net/dusrm/m-9.html
Rullaa ruudun alalaitaan ja vilkaise ohjuksen kehityskaarta. Katso millainen ero on AIM-9M:n ja AIM-9X:n välillä. Vilkaise myös arvoja ja kehityspäivämääriä. Sitten voitkin siirtyä katsomaan R-73:n tietoja sivulta:
http://www.astronautix.com/lvs/r73.htm
Siellä on passiivi haku ohjuksia, joiden kantama on 77 km! Nämä ovat todella pelottavan päteviä laitteita.
Kyse on yksinkertaisesta harhasta. Amerikkalaiset ja länsi-ihmiset yleensä, kuvittelivat, että heidän ilmeinen ylivoimasa joillakin aloilla (tutka järjestelmät jne.) tarkotitaisi ilman muuta, että venäläiset yrittäisivät ottaa heitä kiinni juuri näillä aloilla ja he yrittivät pysyä edellä.
Mutta venäläiset olivatkin koko ajan ajattelemassa laatikon ulkopuolelta. He eivät seuranneet länsiteknologian etumatkaa orjallisesti, vaan kehittivät omaansa. Amerikkalaiset hylkäsivät IR teknologian, koska se aluksi oli liian lyhytkantamaista todelliseen torjuntaojhukseen. Sen sijaan he kehittivät tutkaa, jolla jo oli kantamaa.
Venäläisten oletettiin seuraavan samaa reittiä, koska sen oletettiin olevan ainoa. Eivät seuranneet. He kehittivät IR-teknologiaa samaa vauhtia, kuin amerikkalaiset tutkaa.
Samoin kävi, kun englantilaisten Stingray torpedo pystyi 60 solmun tuntinopeuteen huippuunsa viedyn hydrodynaamisen muotoilun ansiosta. Tottahan venäläisten pitää seurata samaa linjaa? Eikö vain?
Väärin. Venäjällä joku korkeaotsainen insinööri vilkaisi torpedoa ihan uusin silmin ja kehitti superkavitaatio torpedon. 60 solmua? Koita 200 (sen on melkein 400 kilometriä tunnissa!). Empä yhtään ihmettelisi, vaikka jossain Baikal-järven syvyyksissä olisi tälläkin hetkellä pieni kokeilusukellusvene joka käyttää samaa periaatetta ja pystyy menemään karkuun jokaista tunnettua sukellusveneen torjunta torpedoa.
Tosin venäläiset tekivät sen ennenkin Alfa-luokallaan, jota vastaan 60 solmun torpedot kehitettiin. Sen maksimi nopeus on 50 solmua.
Tämä on valtio mittaista aliarviointia. Joka kerran, kun uusimpaan venäläiseen sotatekniikkaan on törmätty, se on huomattu paljon paremmaksi, kun on oletettu. Ajattele, mitä itse ajattelit. "Venäläinen elektroniikka on roskaa".
Kuitenkin Kub (SA-6) ohjukset räjäyttivät melkein koko Israelin ilmavoimat taivaalta Jom Kippur sodassa 1973. Vaikka Israelilaisilla oli viimeistä huutoa olevat elektroniset vastatotoimi-järjestelmät.
Kuitenkin Malyutka (AT-3) ohjukset aiheuttivat lähes sydänhalvauksen saman sodan israelilaisill panssarimiehistöille.
Aivan yksinkertaisesti joka kerran, kun venäläiseen sotateknologiaan törmää, se paljastuu paljon paremmaksi kuin on luultu. Se tulee jostakin kulttuurisesta. Sinä et varmaankaan osaa esittää yhtään sotilastilannetta, jossa venäläistekniikka ei olisi toiminut? Mutta uskot, että venäläiset sota-aseet eivät pärjää amerikkalaisille?
Aliarviointi ei taida olla vain ammattimaista. Se on länsimaiden psyykkeessä.
Hyvä kun aloitkin puhumaan sukellusvenesodankäynnistä sattumoisin aihe on erikoisalaani.
- Shkaval rakettitorpedossa ei ole minkäänlaista ohjausjärjestelmää se on, niin sanottu tyhmäase, joka menee laukaisun jälkeen vain suoraa reittiä, joten osuminen tälläisellä aseella yhtään mihinkään on lottovoiton luokkaa.
- Rakettitorpedo on niin äänekäs, että kaikki sukellusveneen tuhoamiseen erikoistuneet lentokoneet, helikopterit, laivat ja muut sukellusveneet kuulevat aseen aiheuttaman äänen tarkoilla ääniluotaimillaan kymmenien kilometrien päästä. Ääni kun etenee vedessä paljon helpommin kuin ilmassa. Kyeten määrittämään sukellusveneen paikan hyvin nopeasti.
Yhdistäen rakettitorpedon osumatarkkuuden ja sukellusveneen mahdollisuudet selvitä rakettitorpedon laukaisun jälkeen elossa ovat minimaaliset. Nämä seikat tekevat superkavitaatio aseesta lähes käyttökelvottoman.
Ase onkin jäänyt lähinnä propaganda käyttöön ja ns. maalikkojen sumuttamiseen kun voidaan paperilla esittää, että meilläpä onkin näin nopea ase. Unohtaen mainita pienellä painettu seikka, että ase on käyttökelvoton.
Normaalien torpedojen edut verrattuna rakettitorpedoon ovat valtavat.
- Mahdollisuus ohjata torpedoa sukellusveneestä vielä laukaisun jälkeenkin. (Ei mahdollista rakettitorpedossa)
- Mahdollisuus paeta ennenkuin vihollinen havaitsee lähestyvät torpedot (Ei mahdollista rakettitorpedossa).
- Mahdollisuus ohjata torpedot lähestymään eri suunnasta kuin missä oma sukellusvene sijaitsee (Ei mahdollista rakettitorpedossa).
Ainoa todellinen hyöty Shkval rakettitorpedosta on mahdollisuus rikkoa meren ääniominaisuudet hetkenajaksi ikäänkuin tehden vihollisen, mutta myös omien ääniluotaimista "sokeita" joidenkin minuuttien ajaksi.
Yhteenveto:
Kyllähän sen sanoo jo maalaisjärkikin, että Yhdysvallat, joka on aina historiallisista syistä pitänyt merisodankäyntiä yhtenä kaikkein tärkeimmistä alueista strategiassaan olisi kehittänyt vastaavanlaisen rakettitorpedon jos asiantuntijat uskoisivat asetyypille todellista tarvetta.
Superkavitaatio teknoligiassa ei ole mitää ihmeellisätä vastaavaa tekniikkaa kehitteli jo natsisaksa toisessa maailmansodassa vaikkakaan ei sodanloppuvaiheen kaoottisten olojen vuoksi voinut vetää kehittelyä loppuun.
Mitä tulee Kurskin onnettomuuteen, niin siellä testattiin vetyperoksidi torpedoa, jonka Brittien merivoimat totesivat liian epävakaaksi vaaralliseksi ja räjähdysaltiiksi jo kaksikymmentä vuotta ennen Kurks onnettomuutta ilman, että tämän toteamiseksi olisi tarvinnut räjäyttää yhtään Britti sukellusvenettä.
Mitä tulee elektroniikkaan sekin on erikoisalaani sattumoisin olen alalla töissä, mutta pitää lähteä töihin palailen asiaan.
Länsi tiedot USKOVAT, että ensimmäisessä Shkvalissa ei ole ohjausjärjestelmää, tai että se on erittäin primitiivinen (tarkista vaikka sen saksalaisen firman sivuilta, joka rakentaa kopiota). Lisäksi uskotaan, että Shkval-2 on täysin ohjattava. Että silleen. Taas USKOTAAN.
Eikä paikannuksella ole mitään merkitystä. Maalin plottaaminen kestää, joten laukaisemisen jälkeen kohteelle ei jää aikaa vastatoimiin. Taistelut käydään noin 3-4 kilometrin etäisyyksiltä. Ase joka kulkee 200 solmua taittaa matkan alle minuutissa. Paraskaan miehistö loistavimmalla tietokoneella saa tehdä tosissaan töitä tarkkaan plottaukseen lyhyemmässä ajassa, kuin se.
Shkval-2 on siis jo ohjattava jopa 'länsi-eksperttien' mielestä. Ja heihin ei kannata uskoa. Jos se on mahdollista, niin venäläiset ovat luultavasti jo kehittäneet sen.
Maalaisjärjellä ei muuten ole asian kanssa mitään tekemistä. USA on tällä hetkellä kehittämässä superkaviaatio torpedoa. Että silleen. Tuo 'olisihan amerikkalaiset sen keksineet' on itseasiassa kuvitelma, että amerikkalaiset ovat innovatiivisiä. He eivät ole. Yksinkertaisesti poliittinen järjestelmä siellä ei salli upo-uusia keksintöjä. Sanotaan, että sinulla on idea superkavitaatio torpeedosta. Miten sinä saat siihen rahoituksen? Vastaus, et millään- Idea on helppo upottaa haiahteluna, koska sinulla ei ole mitään mahdollista etukäteen todistaa sen mahdollisuuksia.
Venäläisillä moista rajoitusta ei koskaa ole ollut.
Saksan sodankäynti nojasi puhtaasti panssariin toisen maailmansodan aikana. Kuka keksi kallistaa panssaria parantaen sitä? Venäläiset.
Kun amerikkalaiset vielä askartelivat kaikenlaisten pst-tykkien kanssa torjuakseen Varsovan Liiton panssarit, venäläiset kehittivät PST-ohjuksia, joiden idean länsi sitten kopioi.
Kun amerikkalaisten tyksitö oli vielä putkia maassa, venäläiset kehittivät Hurrikaani-rakettijärjestelmän. Kymmenen vuotta myöhemmin amerikkalaiset kehittivät siitä oman järjestelmänsä, MLRS-rakettialustan.
Raskaasti panssaroitu taistelukopteri? Venläinen idea. Jalkaväen taisteluajoneuvot? Jälleen venäläiset. Jätä maalaisjärki nurkkaan ja vilkaise todisteita: Venäläiset ovat suorastaan nerokkaita insinöörejä, joiden kekseliäisyys ja innovaativuus on paljon amerikkalaisia edellä.
Tietoa tuntuu olevan näistä asioista:kysynkin,
että T-90 panssarissa on käsitykseni mukaan
puolustusjärjestelmä (suojaussysteemi),jota
ei muilla ole (ei läntisillä vastineilla
ainakaan),mikä tämä järjestelmä oikein on?
Katsoin jostakin julkaisusta,että pst-ohjus
ajautuu metsään,kun tämä järjestelmä aktivoi-
tuu.
Drozd (ja vanhempi Arena) puolustusjärjestelmä periaatteessa laukaisee pienen kranaatin tyylisen latauksen esiaseteitusta paikoista panssarin ympärillä nopeasti lähestyvän kohteen reitille. Se on räjähtävä lataus luottaen pieneen sirpales säteeseen, eikä sataprosenttinen suoja, mutta pystyy osuessaan pysäyttämään ohjuksen tai singon ammuksen.
Ammuksen havaitsemiseen se käyttää millimetri doppler tutkaa.
Sitä on muillakin, esimerkiksi Israel on kehittänyt samanlaisen perustuen Arenaan ja USA:n armeija on juuri kehittämässä omaansa vastauksena kärsimiinsä tappioihin singon ammuksia vastaan.
Yksikään venäläinen sukellusvene ei pääse 3-4km etäisyydelle edes vanhimpia käytössä olevia amerikkalaisia sukellusveneitä tai sotalaiva saattueita. Ilman, että venäläinen havaitaan, tunnistatetaan ja tuhotaan jo jossakin 20-30km välimaastossa tai jopa pitemmällä.
Toisekseen Venäläinen sukellusveneen kippari ei koskaan voi olla 100% varma siitä, että onko hänen havaitsema kohteensa oikea sukellusvene vai amerikkalainen sukellusvenettä imitoiva valemaali.
Kolmanneksi amerikkalaiset miehittämättömät minisukellusveneet voivat määrittää venäläisten sukellusveneiden sijainnin äänihavaintojen ja kaikuluotaimien avulla ilman, että USA miehitetyt sukellusveneet joutuvat vaaraan, joten ne voivat pysyä 100% turvassa. Aikamoinen etu eikö? Havaita vihollinen kokoajan, ilman, että vihollinen voi havaita sinua?
Merisodankäynnissä on mahdotonta käyttää aseita jos ei voi tunnistaa tai havaita vihollisen sijaintia.
Eli se siitä Shkvalista. Venäläiset kyllä tietävät, että ei kannata ryppyillä USA laivastolle.
Lisäksi on Amerikkalaisilla on kasa vielä muitakin etuja, mutta en rupea niitä tässä selostamaan. Ota itse selvää niin saatat yllättyä.
Liikuttavaa lapsen uskoa amerkkalaisten leluihin.
Paitsi että venäläisten on parempia.
Sanot, ettei muka pääse niin lähelle. Miksei pääsisi? Eihän venäläisten tarvitse tehdä muuta, kuin vääntää reaktori nollan tienoille ja uittaa vene kohdalle. Tai vielä parempi, käyttää uutta AIP sukellusveneiden luokaansa. Se kun on tämän hetken hiljaisin hyökkäysvene. Ruotsalaisten AIP-vene oli vuonna 1994 USA:n kanssa harjoituksissa. Upotti kolme kohdetta, ennenkuin se löydettiin. Se amerikkalaisista.
Ainoa, joka tässä aliarvioi ketään on sinä. harhamaaleja ja leikkisukellusveneitä. Ei noita lähetetä, ennenkuin vihollinen havaitaan ja suoraan sanoen venäläiset ovat, niin hyviä tässä touhussa, että kuvitelma, että heidät havaittaisiin ensin, lennättäisi sinut pihalle mistä tahansa laivastoakatemiasta.
Venäläisten tekniseen kekseliäisyyteen kuuluu myös tehdä yhden miehen ohjattavissa oleva taistelukopteri jossa on myös heittoistuin. Koneen alkaessa pudota pilotti voi poistua koneesta vähemmällä riskillä. Huomattava on myös päällekkäisien roottorien käyttö vakauttamiseen.
Eräs toinen episodi venäläisten taidokkuudesta: Yhden venäläisen pilotin loikattua länsivaltoihin tuliterän MiG-25:n kanssa olivat jenkit ihmeissään. Kone oli koottu nopeasti, nikkeliteräksestä ja vähemmän hienolla tavalla, mutta pysyi kasassa ja koneen avioniikka perustui tyhjiöputkiin, joten ne kestivät EMP:n ja ankaria lämpötilaeroja. Lisäksi niiden vaihtaminen oli helpompaa. Tutkassa oli tehoa suunnattomasti joka teki suurimman osan tutkahäirinnästä tehottomaksi. Kaiken muun lisäksi se pääsi lujaa.
Jospa tyydyn tässä vain erittelemään argumenttisi loogiset virheet:
"Paitsi että venäläisten on parempia."
Argument By Generalization, drawing a broad conclusion from a small number of perhaps unrepresentative cases.
"Ainoa, joka tässä aliarvioi ketään on sinä."
" lennättäisi sinut pihalle mistä tahansa laivastoakatemiasta."
Ad Hominem, attacking the person instead of attacking his argument.
Argument From Authority, the claim that the speaker is an expert, and so should be trusted. The speaker is actually claiming to be more expert, in the relevant subject area, than anyone else in the room.
Reductive Fallacy, over-simplifying.
Mene filosofia palstalle 'loogisine argumentteinesi' sellaiset kuuluvat sinne. Täällä puhutaan sodista ja sodat pitää perustaa tosiasioihin, ei ideologiaan ja 'logiikkaan'.
Tiesitkö, että kolme vuotta Irakia on tehnyt 2/3 Yhdysvaltain armeijasta 'kenttäkelvottonta'? Se ei ole minun arvioni, vaan Yhdysvaltain Armeijan.
Syy on sen kehutun 'amerikkalaisen teknologian'. Aivan yksinkertaisesti ne paperilla kivat lelut ovat lopussa. Samaan aikaan vastaava venäläisten teknologia on ollut yhtäjaksoisesti käytössä 20+ vuotta mm. Afganistanin armeijalla, koska teknologia on suunniteltu niin paljon paremmin.
Oletko koskaan miettinyt, miksi T-80 luopui turbiinimoottoristaan yhden lyhyen tuotantosarjan jälkeen? Tai miksi britit tai saksalaiset ovat hylänneet moottorin? Tai miksi israelilaiset, panssaritaistelujen ekspertit, eivät tietokeneistaneet Merkavan viimeisimpiä malleja, kuten amerikkalaiset ovat tehneet? Miksi brittien Warrior jv-taisteluvaunu ei ole täynnä tekniikkaa, kuten amerikkalaisten Bradley, vaikka on rakennettu myöhemmin?
Syy on yksinkertainen. Kaikki muut armeijat, paitsi amerikkalaiset ostavat tavaransa pitäen silmällä kokonaistilannetta. Panssariprikaati turbiinimoottorilla vaatii noin 15% lisää huoltoa, verrattuna diesel moottorilla varustettuun. Moottori on paitsi monimutkaisempi, myös janoisempi, lisäten tankkiautojen ja huollon tarvetta älyttömästi.
Sama pätee kaikkeen teknologiaan, mikä on niin kivaa paperilla.
Amerikan armeija voi ostaa vain leluja, jotka näyttävät seksikkäiltä ja ovat poliittisesti kannattavia. Se ei voi, eikä halua, suunnitella armeijaansa loogisesti ja siten sen tekniikka on lähinnä vitsi, joka paljastuu joka kerran amerikkalaisten joutuessa sotaan.
Ja muuten, miksi et ottanut kantaa Kilo-luokkaan, johon viittasin edellisessä viestissäni? Eikö siihen olisikaan ollut 'ad dementia' vastalausetta? Mene takaisin leikkikehään, 'USA-poju'. Siellä on amerkkalaisetkin, kun eivät osaa sotia.
Tuo oli asian ytimessä.
Neuvostoliitossa oli tietenkin poliittisesti epäviisasta arvostella työläistä. Tämä johti heikkoon laadunvalvontaan, mutta suunnittelijat eivät lamaantuneet tästä, vaan suunnittelivat koneita ja laitteita jotka kestivät pikku 'epätarkkuudet' toteutuksessa. Hienoja insinöörejä ja suunnittelijoita on joka paikassa.
"Oletko koskaan miettinyt, miksi T-80 luopui turbiinimoottoristaan yhden lyhyen tuotantosarjan jälkeen? Tai miksi britit tai saksalaiset ovat hylänneet moottorin? Tai miksi israelilaiset, panssaritaistelujen ekspertit, eivät tietokeneistaneet Merkavan viimeisimpiä malleja, kuten amerikkalaiset ovat tehneet? Miksi brittien Warrior jv-taisteluvaunu ei ole täynnä tekniikkaa, kuten amerikkalaisten Bradley, vaikka on rakennettu myöhemmin?"
Tiesitkö, että kaikki nykyaikaiset panssarivaunut ovat suunniteltu siten, että ne voivat toimia varajärjestelmillään vaikka ballistinen tietokone tai mikä tahansa muu elektroninen apuväline menisi rikki? Panssarivaunussa olevat tietokoneet ovat apuvälineitä eivät välttämättömyyksiä panssarivaunun toiminnalle.
Kaikista nykyaikaisista taistelupanssarivaunuista löytyvät myös toisen maailmansodan ajalle tyypilliset mekaaniset kammet yhtenä lukuisista varajärjestelmistä, joiden avulla voi kääntää tykkiä, tykkitornia ja ampua ilman mitään elektronisia, sähköisiä tai hydraulisia apuvälineitä.
Venäläiset vaunumiehistöjen hyvyydestä en tiedä, mutta sen tiedän, että Suomalaiset Leopard 2A4 vaunumiehistöt kykenevät tuhoamaan 0-2000metrin välillä oleviä maaleja keskimäärin 2,9s osumatarkkuuden ollessa 100%.
Eli maalin havaitsemisen jälkeen keskimääräinen tuhoamisaika on 2,9s. Eli tämä aika mahdollisessa sodassa venäläisillä vaunuilla on vastata Suomalaisten tulitukseen ennen kuin se on jo saanut ensimmäisen osuman. Suomalaisessa maastossa yli 2000m taisteluetäisyyksiä harvoin tulee, mutta Leopard 2A4 tykki kykenee läpäisemään kaikkien yleisessä käytössä tällähetkellä olevien venäläisten taistelupanssarivaunujen etupanssarin 5000m saakka kun taas venäläisistä vaunuista suurin osa kykenee läpäisemään Leopard 2A4 vaunun etupanssarin vasta alle 2000m ampuma etäisyydeltä. Kaikkein uusimmat mallit lienevät omaavan paremman tykin niitä on kuitenkin satoja kun huonomman suorituskyvyn omaavia vaunuja venäjällä on vielä nykyäänkin aktiivikäytössä tuhansia kappaleita.
Suomea vastaan tuskin koskaan kohdistetaan venäjän armeijan parhaimpia panssarijoukkoja niille kun on tärkeämpääkin käyttöä sen verran vähän Venäjällä on uusimpia suorituskykyisempiä panssarivaunujaan joiden määrät lasketaan sadoissa.
En usko, että Suomen armeijalla on syytä häpeilyyn kansainvälisissä vertailuissa vaikka täällä pelataan kovin pienillä resurseilla.
Terveisin Leopard 2A4 taistelupanssarivaunun vaununjohtaja.
Leopard 2 on hyvä esimerkki tarkoitukseen suunnitellusta vaunusta. Saksalaiset rakensivat sen hidastamaan venäläisten panssarikiiloja, kun ne vyöryisivät Saksojen rajan poikki. Raskas, raskaasti panssaroitu ja aseistettu massiivisella sileäputkikanuunalla. Keksintö jälleen venäläisten, he laittoivat ensimmäiset sileäputkikanuunat vaunuihin ja saksalaiset, jotka olivat jo ajat sitten oppineet kunnioittamaan venäläisten suunnittelutaitoja, kopioivat idean heti.
Se Rheinmetalin 120 mm kanuuna on itseasiassa saanut tapon 4300 metrin matkalta. Brittien 120mm rihlattu on saanut tapon 5500 metrin matkalta, mikä on ennätys millään psv-kanuunalla. Kumpikin ennätys on tehty Irakissa.
Hyvä vaunu puolustukseen, mutta veli venäläinen ajattelee kaikessa aina hyökkäävää, initiatiivistä sodankäyntiä. Heidän vaunujensa panssaria rajoittaa vaatimukset liikkuvuudesta. Yhdenkään venäläisvaunun telapaine ei ole yhtä suuri, kuin Leon tai M1A1;n, amerikkalaisten vaunun.
Tämä johtuu venäläisten doktriitista. Heidän taktiikkansa on ollut toisesta maailmansodasta asti yllättävä koukkaus maaston kautta aina kuin mahdollista ja isku kaikella kalustolla samanaikaisesti. Jotta T- vaunut pääsevät tähän, niiden telapaine pitää olla matala. Eli T-80 pääsee suon yli, kun M1:n tai Leon pitää kiertää.
Tämän vuoksi he yrittävät säästää painoa joka paikassa, jossa se on mahdollista ja siksi asentelevat automaattilataajia tankkeihinsa. lataajan eliminoiminen pienentää panssaroitua pinta-alaa tehokkaasti ja säästää paljon painoa.
Lisäksi venäläiset ovat tajunneet tuon etäisyyden jo kauan sitten. Koska tykki joka vastaisi 120 mm rheinmetalia tarkkuudessa ei ollut käytännöllinen, (he suunnittelivat 152 mm sileäputkikanuunan, mutta siitä tuli liian raskas) venäläiset kehittivät 125 mm ohjuksen, jonka saattoi laukaista tykin putken läpi ja siten iskeä kohteisiin jopa 5 km päästä. Koska ohjus on ontelomallia, sen panssarinläpäisykyky ei ole riippuvainen etäisyyksistä.
Tämä on tarkoitushakuista. Panssari on suunniteltu operaatiomalliin. Mihin M1A1 on suunniteltu, se on eri juttu. Se tekee kaiken, paitsi kiipeää puuhun tähystämään, mutta on samalla äärimmäisen monimutkainen. Tässäpä yksityiskohta: Siihen on asennettu automaattinen huoltojärjestelmä, joka kertoo jos vaunussa on jotain vialla. Paperilla hieno peli, joka osaa tilata varaosatkin itse datalinkin kautta. Mutta se tarvitsee ison kasan antureita ympäri vaunua vahtimaan eri osia. Ja siten lisää osia, jotka voivat mennä rikki. Lisäten siten huollon tarvetta.
Kyse ei ole siitä, että siellä ei olisi varajärjestelmiä vaan siitä, että kun venäläiset/saksalaiset/britit ajattelevat doktriiniaan suunnitellessaan varusteitaan, amerikkalaiset ajattelevat poliitikkoja ja omaa uraansa. Maailman byrokraattisin armeija ei ole saanut aikaiseksi maailmanluokan tuotetta sitten F-15 hävittäjän, 1970 luvulla.
En tiedä, onko tuo heittoistuin kekseliäisyyttä? ja toisaalta jo t-34 telajärjestelmä oli kopioitu länsimaalaiselta mieheltä..mig-25 oli nopea, mutta täyden vauhsdin jälkee, moottorit pitää vaihtaa(ovat rikki) Leopard panssarin moottorin vaihtoon menee vajaa 2h ja venäläiseen paljon,paljon enemmän...
Kehuit tossa kovasti R-73 ohjusta ja moitit häivetekniikkaa, joten on syytä kiinnittää viimeaikaiseen ilmasodan kehitykseen hieman enemmän huomiota. On totta että Vimpel R-73 oli valmistuessaan paras lähitaisteluohjus maailmassa. Lännessä saatiin odottaa niinkin pitkään kuin vuoteen 1994, jolloin Israelilainen Python-4 tuli palveluskäyttöön ja ylitti teknisillä ominaisuuksillaan R-73:n. Nyt AIM-9X ja ASRAAM sekä Python-5 ovat teknisesti paljon edellä R-73:a.
Mitä tulee stealth- eli häivetekniikkaan, niin sillä on pyritty ensisijaisesti koneen tutkaheijastuksen minimointiin. Valtakunnallista ilmatilaa kun valvotaan tutkilla eikä ip-sensoreilla.
Ihanneolosuhteissa R-73 voi lukittua koneeseen 30 km etäisyydeltä, jos ammutaan takaapäin, mutta Python-4 hakupää voi havaita vihollisen jo 100 km etäisyydeltä!
Mig-29 ja R-73 ohjukset ovat olleet kansainvälisissä kovapanosammunnoissa länsikoneita vastassa, mutta eivätpä ole saaneet YHTÄÄN ilmavoittoa, kun taasen migejä on pudonnut yli 7 kipaletta.
Serbiassa pudonnut F-117 ammuttiin alas vanhalla SA-6 ohjusjärjestelmällä, jonka tulenjohtotutkaan oli liitetty lämpökamera ja tulenjohtotutka ohjasi ohjuksen komento-ohjatusti maaliin.
Mitä tulee serbien venäläisiin olkapääohjuksiin, niin uusimmat mallit olivat kahinoissa IGLA-1M (SA-18 GROUSE) versioita, jonka hakupään herkkyys vastasi varsin tarkasti amerikkalaista STINGER -perusversiota (FIM-92A) eli ei voida mitenkään väittää, että venäläiset olisivat maailmanmestareita IR-ohjuksissa.
P.S. jos ilmatilaa pitää valvoa passiivisesti infrapunailmaisimilla, niin jo lähtötilanne on puolustajan kannalta vähintään epätoivoinen!
Ilmatorjuntaupseeri
Tuohon voisi vielä jatkaa, ettei yksi satunnainen ja tähän mennessä ainoa toteutunut stealth koneen alasampuminen estänyt NATOn kampanjaa. Toteuttetujen operaatioiden määrään nähden oli NATON tappioprosentti varsin alhainen.
Pitää paikkansa, ettei F-117 -koneen alasampuminen aiheuttanut suurta käännettä NATO-operaatiossa huonompaan suuntaan. Tarkoituksena lienee on ollut osoittaa, ettei jenkkien "uusin" ja "hienoin" stealth-teknologia ole noissa olosuhteessa kovinkaan käyttökelpoista, jos vastassa on yksikin oikeanlainen ase.
Kyseinen NATO-operaatio hoidettiin hyvin pitkälle F-16 -hävittäjillä sun muilla "konventionaalisemmilla" hävittäjillä, joissa häiveteknologiaa ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole juuri nimeksikään verrattuna F-117 -häivepommittajaan. Korjatkaa, jos olen väärässä.