Minkänlaisia kokemuksia muilla on kitkarenkaista ?
Minä olen ajanut muutaman vuoden kitkoilla
siten,että yksi rengas on yhden talven edessä,
toisen takana ja seuraavana kesänä se ajetaan
lopuun.Talvirenkaina ei ole nastoja ikävä tullut.
Kitkat ovat olleet myös käyttökelpoisia
kesärenkaina. Eivät tietysti pärjää hyville
kesärenkaille, mutta ovat pehmeät ja äänettömät
ajaa kesälläkin.
Kertokaapa mielipiteitänne ja kokemuksia !
Minä olen ajanut muutaman vuoden kitkoilla
siten,että yksi rengas on yhden talven edessä,
toisen takana ja seuraavana kesänä se ajetaan
lopuun.Talvirenkaina ei ole nastoja ikävä tullut.
Kitkat ovat olleet myös käyttökelpoisia
kesärenkaina. Eivät tietysti pärjää hyville
kesärenkaille, mutta ovat pehmeät ja äänettömät
ajaa kesälläkin.
Kertokaapa mielipiteitänne ja kokemuksia !
Vastaukset 12
Vanhimmat
Pari talvea kitkoilla ja nastoja en enää osta.
...vaatii mielestäni ABS-jarrut.
En tosiaankaan käsitä niitä, jotka valittaa, että
oikeassa talvessa ei kitkoilla pärjää.
On tultu toimeen jo vuosikausia, koska jo Pohjois-
Savon korkeudella on todellakin ihan aito ja
pitkä talvi. Eikä ole nastoja tarvittu.
Tosin sen olen huomannut, että kestävyydessä
kitkoissa on suuria eroja. Esim. Hakkapeliitta Q
kestää tosi hyvin, samoin ContiViking. Blizzak 02
ei kestänyt kummoisestikaan, ensi talveksi tulee
kokonaan uusi malli.
Eli siis kitkoilla jatketaan.
Tässä viime talvena uusia talvirenkaita ostaessa
tuli asentajan kanssa juttua nasta- ja
kitkarenkaista. Käytimme samoja argumentteja,
ajotuntumaa, ennalta arvattavuutta ja
käyttäytymistä äärirajoilla, hän nastojen
puolesta ja minä kitkojen puolesta. Hän oli
selvästi kitkoista kiinnostunut ja monta mallia
kokeillut, muttei koskaan omassa autossa.
Päädyimme yhteisymmärrykseen siitä, että
molemmilla pääsee yhtä hyvään lopputulokseen,
mutta kumpaakin rengastyyppiä on erikseen
opittava kuuntelemaan, tunnistelemaan,
käsittelemään ja ajamaan.
Itse aloitin ajoharjotteluni loppusyksyllä (-93)
iltaisin Saab 900:lla (GLs vm-79) ja Vikingin
kitkoilla... ainoa moka oli jättää kitkat alle
liukasradalle mentäessä koska ne purivat
keinoliukastettuun rataan aivan liian hyvin
kiinni. (Muut kuulivat renkaiden ujelluksesta
että meikäläinen kiersi rataa :) Kakkosvaiheessa
talvella sama moka toistui Vectralla (vm-95(?),
ei ABSeja) ja Nokian kitkoilla (NRW).
Faijan Vectroilla, alla Nokiaa ja Blizzakkia,
tuli enemmänkin ajeltua kun omasta 900:sta hajosi
laatikko.
Seuraava oma auto oli Saab 90 (vm-85) jonka
pinnattujen hirviöiden ropinaa en kestänyt
ensimmäistäkään talvea... alle Nokian Q. Tällä
jouduin eräänä talvena osittain omaa tyhmyyttäni
(aura/suola-auton ohittaneena kahdeksaakymppiä
paksussa loskassa) todella läheltäpiti
tilanteeseen:
Nyppylän takana loivassa kaarteessa vastaantulija
kääntyi vasemmalle auraamattomalle pikkutielle
jääden kinokseen kiinni, ja yllättäen sen takana
tuleva seurasi perässä (en heti huomannut lyhyttä
hinausköyttä!). Lisäksi vastaan tuli ambulanssi
(ei onneksi hälytysajossa). Lukkojarrutus ei
loskassa tuottanut toivottua tulosta joten päätin
täräyttää hinattavan takapyörän kohdalle
ambulanssin keulan sijaan. Ambulanssikuski
ilmeisesti huomasi tiukan tilanteen ja nosti
jalan kaasulta, joten viime tingassa päätin
väistää hinattavaa vasemmalle... ja vielä
tiukemmin väistää ambulanssia oikealle. Omalla
kaistalla pysäytin lukkojarrutuksella, ambulanssi
pysäytti nyppylän päällä olevalle pysäkille ja
hinauscombo pääsi sivutielle. Ensin hämmästelin
ettei mihinkään osunut, ja sitten hämmästelin
että auto ja renkaat toimivat väistöissä kuin
ajatuksen jatke, paljon paremmin kuin olin
odottanut. Sitten lähdin tutisevin polvin ajamaan
ennen kuin nyppylän takaa tuleva aura heittäisi
meikäläisen ojaan... samalla huomasin jäljet
ojassa jotka todennäköisesti olivat hinattavan
aikaansaannoksia.
Faijan Vectra vaihtui Saab 9-3:een (vm-98, ABS),
alle ensin Blizzakkia ja sitten Q:ta, sekin on
ajamalla tullut tutuksi.
Oma Saab vaihtui Saab 900:seen (Classic vm-
93,ABS) jonka mukana tuli varsin hyvän näköiset
Hakkapeliitat, jotka kuienkin muutaman sadan
kilometrin kuluttua pistin kiertoon vanhan auton
mukana (ja pelastin Q:t).
Nastarenkaita en ole koskaan ostanut, ellei
autojen mukana tulleita lasketa, ja
nastarengaskokemus perustuu lähinnä tuttujen
autojen lainailuihin (Golf, Mazda 323, Pösö 306,
405, Saab 900). Ehkä en ole oppinut ajamaan
nastarenkailla, mutta minusta ne vaikuttavat
tunnottomilta ja usein yllättävän liukkailta.
Jarrutuksissa ja liikkeellelähdöissä en saa
nastoihin tuntumaa rajalla jolloin nastat alkavat
raapia tien pintaa. Nastarenkaan irtoaminen
kaarteessa tulee meikäläiselle yleensä (vaikka
onkin harvinaista) yllätyksenä. Nastarenkailla
yllätyn tien liukkaudesta ensimmäisessä
kiihdytyksessä tai risteyksessä, kitkoilla
yllätyn tien liukkaudesta pyrkiessäni
parkkipaikan ja pihan poikki (kävellen).
Kitkarenkaita olen oppinut kuuntelemaan ja
tunnustelemaan niin, että pidon menetykset
harvoin tulevat yllätyksenä. En kuitenkaan
pahallakaan kelillä ole liikenteen tukkeena...
oikein pahalla kelillä (muiden mielestä)
paremminkin päinvastoin. Tunnen pidon muutokset
ratissa ja takalistossa ja reagoin niihin paljon
ennen kuin matkustaja(t) huomaa(vat) mitään.
Pahin mahdollinen keli kitkoille on jäätynyt tie
joka hiljattain on liuos-suolattu. Tie näyttää
tasaisen märältä, mutta pinnassa on ohut tasainen
jääkalvo (jonka läpi nastat purevat), jonka
päällä on ohut kalvo veden ja suolan aiheuttamaa
liisteriä. Suolaamaton tie ei käytännössä koskaan
tule näin liukkaaksi muualta kuin ajourista,
sivuilta löytyy parempaa pitoa. Jotkut usein
käyttämäni tieosuudet ovat hyvänä talvena
unelmakunnossa joilla on ilo ajaa, kunnes ne ensi
kerran suolataan kun joku turisti on ajanut
ojaan... lopputalven ne ovatkin sitten vain
kohtuullisessa kunnossa.
Varmaan hauskin kitka-keli, lumipolanteen
lisäksi, on paukkupakkasilla kaupingin jyrkissä
ylämäissä. Kovassa pakkasessa jää on ilmeisesti
niin kova ettei nastat oikein pure siihen, mutta
erittäin kuiva eikä liukas kitkoille...
Kitkarenkaat tulee ajettua loppuun talvirenkaina
(pito heikkenee reippaasti pinnan laskiessa alle
neljän millin) vaikka ovatkin kesärenkaita (NRH2)
hiljaisempia... lamellit eivät kesäkuumuudessa
tahdo kestää meikäläisen rääkkiä. Mukavuus- ja
turvallisuussyistä tulee kitkat kuitenkin
laitettua alle aikaisin syksyllä ja otettua pois
myöhään keväällä. Varsinkin uudet Q:t laitan
ajoissa alle, koska ne voivat uusina olla todella
liukkaita.
Mielestäni kitkojen ominaisuudet yltävät ja
osittain ylittävät nastarenkaiden ominaisuudet
jarrutusmatkaa lukuunottamatta. Jarrutusmatkakin
on kitkoilla, varsinkin ABSeihin yhdistettynä,
niin hyvää luokkaa, että jos usein joutuu
hyödyntämään nastarenkaan tarjoamaa lyhyempää
jarrutusmatkaa lienee riskien otossa ja
ajotyylissä parantamisen varaa.
Viime talvena mietiskelin yleissivistykseni
parantamista ostamalla Nokian kakkoset, mutta
päädyin kuitenkin tuttuun ja turvalliseen Q:hun.
Muutama neliömilli metallia ei voittanut minun
luottamustani.
Jäälä nasta parempi.
Lumella yhtä hyviä.
Sulalla Kitka parempi.
Kesällä kitka selvästi huonompi kuin kesärengas.
Voi pitää jopa vaarallisena satella ja
äkkinäisissä väistötilanteissa.
Eli jos ajat ympäri vuoden kitkoilla allasi ei
ole hyvät renkaat kuin talvirenjas pakon aikaan
sulalla.
Ja miksi haluat ajaa huonoilla renkailla myös
kesällä?
Jos ajat ympäri vuoden kitkoilla allasi on
parhaat mahdolliset renkaat talvirengaspakkoa
edeltävinä ja talvirengaspakon jälkeisinä
viikkoina. Kuka todella kääntyy takaisin
syksyaamuna renkaita vaihtamaan kun huomaa että
yöllä on tullut liukasta... ja nastarengas ei
todellakaan ole turvallinen sadekelin rengas, ja
nastarengas on varsin lyhytikäinen paljaalla
tiellä. Pidän kitkarengasta parempana
kesärenkaana kuin nastatonta nastarengasta, eli
kitkarenkaat voi ajaa loppuun kesällä. Itse ajan
kuitenkin mieluummin kitkoilla kaksi (ehkä kolme)
talvea, kuin yhden talven ja yhden kesän.
Parasta rengasta ei olekaan, vaan renkaan
paremmuus määräytyy eri painotusten, käyttötavan
ja tottumusten perusteella. Yhtälö ei ole niin
yksinkertainen kuin yrität väittää. Tietyillä osa-
alueilla rengas voi olla hyvä olematta paras.
Miksi muuten vaikuttaa siltä, että suuri osa
taksikuskeista käyttää kitkoja?
(Kohta joku varmaan heittää, että hyvä niitä
kitkoja on kesällä kehua mutta talvella ollaan
ihan hiljaa :)
Kitkarenkaissa on täällä pohjolassa vähän turhan
paljon valinnanvaraa. Tarjolla on aivan
täkäläisiin oloihin sopimattomiakin renkaita.
Parhaita taitavat olla Japanissa kehitetyt
renkaat, koska sikäläiset olosuhteet hiukan
muistuttavat meidän olojamme - vuoristossa nyt
ainakin - ja tuotekehitykseen on ollut varaa
panostaa ihan eri tavalla kuin täällä. Keski-
Euroopan renkaat, joissa usein korkeammat
nopeusluokitukset, sopivat tänne huonosti -
paitsi ehkä kesäkäyttöön:-)
itse suosin nastarenkaita siitä yksinkertaisesta
syystä että kaikki (!) kitkoilla varustetut
kokeilemani autot ovat olleet tunnottomia ajaa
moottoritie-nopeuksissa, enkä toisaalta ole
halukas tinkimään ajonopeuksista edes niinä
aamuina kun kehätiet ovat kiillottuneet (kitka?)-
renkaiden alla. pohjoisemmassa asiat saattavat
olla hieman toisin: Ei uria eikä ilmakosteuden
tiivistymistä avaltin pintaan.
Ja siitä kuinka paljon peilijäätä esiintyy. Tosin
esim. muutaman vuoden takainen lapinreissu 1600km
kitkoilla sujui täydellisesti.
Ainoastaan yhtenä päivänä meinasi vuokratulla
etuvetoisella jäädä paikalleen rovaniemen
kohdalla kun aurinko oli sulattanut jään pinnalle
vettä.
Pari vuotta ajelin omalla etuvetoisella eikä
nastarenkaat tulleet ollenkaan mieleen.
Viime talvena tuli testattua 4-vetoista
luistinradalla kitkojen kera. Autolla pääsee
yllättävän hyvin liikkeelle ja jäälläkin voi
ajella, tosin liukasta se on silti. 2-vetoisella
ei olisi hommasta tullut mitään.
Kesällä pidän enemmän leveistä matalaprofiili-
renkaista enkä kyllä voi kuvitella tuhoavani
kitkoja ajaen niillä kesällä.
Voin suositella ainakin etu- ja nelivetoisiin.
Takavetoisella en ole kitkoilla ajellut. Niistä
kertokoot ne jotka ovat ajaneet.
Niin, eihän niillä kitkoilla muutoin kesällä
kannata ajaa, mutta kun ne ovat siinä kunnossa,
että talvirenkaiksi eivät kelpaa, mutta
kesäkelillä voi ne ajaa loppuun. Ajan n. 60 tkm
vuodessa ja Nokian Q kestää ajaa yhden talven
edessä ja toisen takana ja sitten kesällä
loppuun. Kyllä kesällä oikea kesärengas on
poikaa, mutta synnynnäinen nuukuus laittaa
ajamaan vanhoilla kitkoilla. Mielestäni
kulutuskestävyyskin on hyvä.
Olen ajanut pari talvea nastattomilla
takavetoisella. Ensimmäiset olivat nokian Q:t
jotka ovat talvioloissa erinomaiset ja nastoja ei
kaipaa. Mutta kesällä se on isossa takavetoisessa
huojakas ja ohittaessa hakee tietä, sateella
yllätävän liukas. Toisena talvena kahdessakin
autossa uudet misukat maxi ice 2, jotka ovat
hiljaisemmat ja jäällä mahdollisesti vielä
paremmat. Misukka vaikuttaisi olevan sulalla
kelillä parempi mitä nokian. Misukka on mukavampi
ja hiljaisempi. Takavetoiseen en laittaisi
kitkoja ellei siinä ole vähintään luistonestoa,
koska kun pito menee palautuminen on hitaampaa
mitä nastoilla.
Itselläni on ollut kitkat vuodesta -97, sitä
ennen oli Hakkapeliitta ykköset, joiden metelinn
väsyin. Pito oli kyllä hyvää, mutta loi ehkä
vääränlaisen turvallisuudentunteen. Armeijaan
ajellessa vauhti oli välillä laittoman puolella...
Ensimmäiset kitkat olivat Blizzakit, jotka olivat
kohtalaiset pidoltaan, mutta aivan liian löysät.
Auto huojui tyynelläkin säällä aivan omia
kiemuroita. Kun renkaat alkoivat olla loppu,
ajoin ne loppuun kesärenkaina, silloin rengas
alkoi olla jo tarpeeksi jäykkä.
Tällä hetkellä talvirenkaina on Nokian Q:t, jotka
ovat loistavat. Otin tahallani numeroa leveämmät
renkaat, kokeillakseni ovatko ne jäykemmät, ja
ovat ne ainakin Blizzakiin verrattuna.
Olen ajanut ympäri Suomea eri keleissä kitka- ja
nastarenkailla, ja tullut siihen tulokseen, että
kitkarenkailla ajettavia kelejä on Suomenkin
oloissa enemmän kuin sellaisia, joissa pärjää
vain nastoilla. Märkä tai paljas peilijää on
kitkalle miltei ainoa keli, jossa vauhtia on
hiljennettävä huomattavasti, tosin tällaisella
pinnalla nastakin pitää huonosti. Etelä-Suomessa
on vuodessa n. kymmenen päivää, jolloin tiet ovat
peilijäässä, ja loput ajetaan sulalla tai
lumella, jolloin kitkarengas on pidoltaan parempi
kuin nasta. Äänestä puhumattakaan. Pohjois-
Suomessa ajetaan talvesta suurin osa lumella tai
karhennetulla lumipolanteella, jolloin myös
kitkat toimivat hyvin.
Koska kitkojen pitokyky kuitenkin loppujen
lopuksi on heikompi ääritilanteissa, eli siis
keleissä, ne eivät luo väärää
turvallisuudentunnetta, ja nopeudet säilyvät
turvallisella tasolla huonolla säällä. Nastoilla
pito säilyy usein vaaralliselle tasolla asti,
jolloin luiston korjaaminen alkaa olla vaikeaa.
Itse olen huomannut myös kitkojen "varoittavan"
paremmin, eräänlaisen "nuljahduksen" perstuntuman
paikkeilla, vs. nastojen raapiminen.
Summa summarum, toinen tykkää äidistä, toinen
tyttärestä, itse ehkä enemmän siitä tyttärestä.
Itse myös pidän siitä, että Nokian Q:t
varoittavat ennen pidon täydellistä menetystä.
Itse olen ajanut niillä kaksi talvea eikä ole
tullut yhtään kusista tilanetta eteen. Talvessa
on kertynyt 20 tkm.
Toinen mukava ominaisuus on heikompi
kiihdytyspito, kuin jarrutuspito. Tällöin nillä
huomaa heti, jos keli on liukan eikä yllätyksiä
pääse tapahtumaan. Näin sen kuuluukin olla.
Seuraavatkin renkaat ovat kitkat. Todennäköisesti
taas Nokia Q:t.