Allaolevat raamatunjakeet osoittavat, että vaikka kristitty on toisaalta täysin sovitettu ja vanhurskautettu Kristuksessa ja päässyt lain alta armon alle, ei hän kuitenkaan valitettavasti ole päässyt lihallisen ruumiinsa puolesta täysin vapaaksi synnin vaikutuksesta. Synnin laki on ruumiissamme ja vasta kuolema sen meistä täysin lopettaa.
Uudestisyntymisessä koemme sisäisen ihmisen hengellisen syntymän ja tämä Jumalasta syntynyt ihminen ei enää saata syntiä tehdä.
Käytännönelämässä meissä uskovissa on vähän skitso tilanne, josta Paavali mainitsee näin:
" 14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."
1. Joh 2:
1 Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
2 Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.
1. Joh 1:
7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
10 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
Tiitus 2:
11 Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
12 ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
13 odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä,
ELI summarum
Tosiasia on se, että uskoontullut uudestisyntynyt kristitty koettuaan "ahtaan portin" uskoontuloprosessissaan, joutuu havaitsemaan ennemin tai myöhemmin, että jopa jumalattomat himot voivat olla täyttä todellisuutta hänen elämässään, josta luimme viimeisessä raamatunpaikassa. Jumalan armo kasvattaa silloin meitä vapaaksi siitä.
Kuitenkin syyllisyyskysymys on Kristuksen ristintyön tähden hoidossa ja ongelmansa kanssa kamppaileva ei joudu epätoivoon. Jumala ei aja epätoivon pimeyteen lastansa vaan tahtoo armollaan auttaa ja lohduttaa.
Tärkeintä on vain oppia luottamaan Jumalaan ja tuoda rohkeasti kaikki asiansa Hänelle, Hänen hoitoonsa.
"Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä"
Uudestisyntymisessä koemme sisäisen ihmisen hengellisen syntymän ja tämä Jumalasta syntynyt ihminen ei enää saata syntiä tehdä.
Käytännönelämässä meissä uskovissa on vähän skitso tilanne, josta Paavali mainitsee näin:
" 14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."
1. Joh 2:
1 Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
2 Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.
1. Joh 1:
7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
10 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
Tiitus 2:
11 Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
12 ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
13 odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä,
ELI summarum
Tosiasia on se, että uskoontullut uudestisyntynyt kristitty koettuaan "ahtaan portin" uskoontuloprosessissaan, joutuu havaitsemaan ennemin tai myöhemmin, että jopa jumalattomat himot voivat olla täyttä todellisuutta hänen elämässään, josta luimme viimeisessä raamatunpaikassa. Jumalan armo kasvattaa silloin meitä vapaaksi siitä.
Kuitenkin syyllisyyskysymys on Kristuksen ristintyön tähden hoidossa ja ongelmansa kanssa kamppaileva ei joudu epätoivoon. Jumala ei aja epätoivon pimeyteen lastansa vaan tahtoo armollaan auttaa ja lohduttaa.
Tärkeintä on vain oppia luottamaan Jumalaan ja tuoda rohkeasti kaikki asiansa Hänelle, Hänen hoitoonsa.
"Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä"
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tämän ymmärtämiseen tarvitaan Pyhän Hengen apua ja Sanan valoa, sekä nöyrää mieltä. Apostolit olivat sen ymmärryksen Jeesukselta saaneet. Usein asiat kirkastuvat kenties vasta ahdistusten kautta, joita Jumala käyttää meidän parhaaksemme.
Lahjavanhurskauden käsite on joillain vinoutunut - kun ollaan se saatu, ollaan (näin osa valitettavasti luulee) täysin virheettömässä tilassa eikä ikinä enää langeta. Siksi onkin oikein ja hyvin alkaa heittelemään kiviä ja tuomitsemaan, koska eihän tässä enää voida väärässä olla - eihän?
Siunausta Jeesuksessa!
se käytännön elämä vasta opettaa, kuinka "pyhiä" meistä tulee tässä maallisessa lihassamme, jos olemme ajautuneet niin ajattelemaan..
jep jep
Onhan siinä vielä sekin, että yksilöllä voi olla hyvinkin vesitetty käsitys synnistä vielä tuon oman pyhyyden harhaluulon tueksi.
Onkin osuva sanonta: eläköön synnin- ja armontunto!
metsässä pysyt ellei Jumala saa sinua kirjainten kuoletuksesta herättää.
AIVAN väärin sanot tuosta raamatun kohdasta SINUN SANOMASI ON TÄYDELLISTA ihmisen JÄRJEN PÄÄTELMÄÄ.
KAIKKI ne jotka kirjainten mukaan ovat uskoaan rakentaneet kerran tulevat näkemään miten se rakennus sortuu.
ELLEI ihminen täällä ajassa KÄÄNNY JUMALAN PUOLEEN vaan kirjainten
puoleen niin kuolleena pysyy ja tällaisia EI JEESUS KERRAN TUNNE AAMEN.
Kuka sinulle olisi sanonut, ettei aloittaja olisi kääntynyt Jumalan puoleen?
Olet palstalla vain riitaa haastamassa. TEES SIIS SYNNISTÄSI PARANNUS!
Mikä sinä luulet olevasi, sinä, joka hartiavoimin täällä toisia halveksit? Etkö tosiaankaan osaa nähdä Jumalan tekoa lähimmäisissäsi?