Uudessa Kirkko ja kaupunkilehdessä(34) oli mielenkiintoinen sivusto, josta löytyy mm katolinen kirkko. Siitä voi haeskella pikaisesti, lyhyttä perustietoutta Suomessa toimivista uskonnollisista yhteisöistä ym. ryhmittymistä.Käykääpä tutustumassa, ketä kiinnostaa.
http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=461
A.Avomieli
171067
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Hieman oudoksuttaa Terijoen mainitseminen nykyisten seurakuntien joukossa :)
"Katolisen kirkon seurakuntia on nykyisin Helsingissä, Terijoella, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Oulussa, joissa on yhteensä noin 8500 jäsentä (Tilastokeskus 2005)."
Onkohan Terijoki todella myös Tilastokeskuksen tilastoissa?
Ei taida terijoki olla enään Suomen valtion hallinnon alainen. Huomasin että sivustoilla on palaute linkki, ehkäpä sinne voisi lähettää viestiä. Jos lähde on todella ollut tilastokeskus, niin sielläkin on sitten väärää tai "vanhentunutta tietoa". Olisiko sen tilastokeskuksen korjaus tiedotuskeskuksen heiniä.
O.V. Kuusinen oli aikoinaan Suomen asioista vastanneen hallituksen pääministeri.
Turust
Nyt minulle ei välähdä, mitä mahtanet tarkoittaa
Juu,kyllä se Terijoen liittäminen tuohon listaan yllätti minutkin... olenkohan jäänyt paitsi jostain isommanpuoleisesta historiallisesta tapahtumasta... ;-)
Mutta kaikenkaikkiaan teksit ei mielestäni ollut huono. Siis ihan hyvä, että tuollaista tietoa jaetaan.
Voihan kai hiippakunta ylittää valtion rajat? Eli jos Terijoella on katolinen seurakunta, niin voisi kai se kuulua Suomen katoliseen hiippakuntaan, vaikka se ei Suomen valtioon kuulukaan. Ortodoksisesta kirkosta tulee mieleen Kreikka, jossa osa maasta kuuluu Kreikan ortodoksiseen kirkkon ja osa maasta taas Konstantinopolin kirkkoon, jonka taas maantieteellisesti halkaisee Kreikan ja Turkin valtiollinen raja.
nimeltään Uusi-Kirkko, mikä on Terijoen naapurikunta. Ennen sotia Terijoen valtauskonto oli luterilaisuus, myös katoliset ja ortodoksit olivat edustettuna, tosin katoliset enemmän ja vähemmän vierasmaalaisina.
Miksi otin tuon nimen Uusi-kirkko, syy on inhimillinen, jokainen vuosi pidetään Uuden-kirkon pitäjäjuhlia jossain Suomessa.
Samoin Terijoen katolista seurakuntaa ei ole lopetettu, vaikka rajat on muuttuneet.
Katolinen Terijoen srk. voi olla viellä joilekkin ihmisille erittäin tärkeä, joten annetaan asian olla näin, koska eihän se ketään vahingoita, jos ihmiset elää muistoissaan.
hallituksen pääministeri.
Turust
Otto-Ville Kuusinen oli Suomen Kansanvaltaisen kansanhallituksen pääministeri eli Stalinin perustaman nk. Terijoen hallituksen johtaja; suomeksi sanottuna Kommunistisen Ateistisen Sotilasdiktatuurin nukkehallituksen kätyri.
Laukaan Villelle ei ura auennut kuitenkaan Suomessa Kansanvallan edustajana...
Suomalaiset ovat panneet aina hanttiin ääriliikkeiden hemmoille, niin ateisteille kuin kommunisteille.
Otin tuonne uskonnot.fi-sivustolle yhteyttä ja he poistivat Terijoen seurakuntien joukosta, koska tuollaisessa määritelmässään se ei sinne kuulu.
Hienoa, kiitos että teit sen :-)
Ja kiitettävän nopeasti on myös sivujen ylläpitäjä reagoinut.
Kalevi Vuorelan teos "Finlandia catholica" (1989) kertoo seuraavaa:
"Vuonna 1927 Terijoki lohkaistiin Viipurin seurakunnasta itsenäiseksi Pyhän Sydämen seurakunnaksi. Se oli virallisesti toiminnassa 1927-1945, ja Adolf Carling oli sen ensimmäinen ja viimeinen kirkkoherra [...] Vuodesta 1927 Terijoen seurakunnalla oli toki oma kirkonkirja, mutta sodan aikana arkisto tiettävästi tuhoutui." (s. 292)
"Terijoen kirkkotalo ei kärsinyt sodassa suuria vaurioita, mutta kirkollinen sisustus katosi. Sodan jälkeen talo oli luultavasti venäläisten virastokäytössä, mutta joutui jossain vaiheessa tulipalon tuhoamaksi. Kun Hannu Timperi n. 1980 kävi paikalla, hän tapasi rakennuksesta vain mustan, palaneen perustan, pihalta villiintyneitä pensaita sekä epämääräisen polun, joka muinoin oli johtanut kadulta pääovelle." (s. 206)
"Kun Viipurin ja Terijoen seurakunnat oli lakkautettu 1.4.1946..." (s. 363).
Terjoen ja inkeriläisten itsenäisenä surakuntana.
2008 Terijoen kirkko täyttää 100-vuotta.
http://www.terijoki.info/kirkko1.pdf
http://www.terijoki.info/terijoen_kirkko_90_vuotta.htm
Tuolta osoitteesta http://www.terijoki.info/ löytyy näköjään mielenkiintoista tietoa paikkakunnan historiasta (ja onpa parhaillaan Terijoki-viikkokin meneillään Helsingissä ja Järvenpäässä!)
En ehtinyt historiikkia niin tarkkaan vielä tutkia, että olisin huomannut, mainitaanko siellä mitään katolisesta kirkosta.
Tässä pieniä väläyksiä Kalevi Vuorelan kirjasta "Monsignore Adolf Carling : suomalainen pappi ja patriootti":
"Terijoen puurakenteinen kesäkappeli, joka oli pystytetty vuonna 1906 Terhokadun varrelle lähelle entistä rautatieasemaa, ilmensi vaikuttavalla tavalla vuosisadan alun uskonnollista aktiivisuutta, perinteitä ja talkoohenkeä. Se edusti oman aikansa kannakselaista tyyliä: siinä oli koristeellisia yksityiskohtia, mutta siitä puuttui selkeitä linjoja... Alttarin yläpuolella riippui suuri Pyhää sydäntä esittävä maalaus ja sivuseinällä muun muassa kaunis madonnankuva. Tavallisesti kappelia kutsuttiin Puolan kirkoksi, mutta sen luokse johtava katu sai sittemmin nimen Roomankatu." (s. 125)
"Kaikkiaan Terijoella ja sen ympäristössä asui noin 120 katolilaista, näistä monet pakolaisia, entisen Venäjän emigrantteja. Heidän joukossaan oli puolalaisten lisäksi muun muassa latvialaisia, liettualaisia, valkovenäläisiä, ranskalaisia, belgialaisia ja saksalaisia." (s. 127)
"Etsiessään sopivaa tonttia uutta kirkkoa varten Carling katsoi parhaaksi vaihtoehdoksi keskellä Terijoen kirkonkylää sijaitsevan Netshajevin huvilan...Tontti ja huvilarakennus ostettiin toukokuussa 1924... Syyskuun 15. päivänä 1924 piispa Buckx antoi juhlallisen luvan kappelin siunaamiseen. Se omistettiin Jeesuksen Pyhälle sydämelle kuten aikaisempikin kappeli." (s. 139)
..että tällainen teksti löytyi:
"Rooman katolisen seurakunan kanslia sijaitsee seurakunnan kirkkorakennuksessa Isonviertotien varrella. Auki joka arkipäivä 10-1."
Löytyy pdf-tiedostosta
http://www.terijoki.info/terijoki_historiaa_5_1925.PDF
Mietin vaan onkohan terijoella tai ympäristössä enään yhtään katolista sukupolvea tai jopa ihan uusia maahanmuuttaja katolisia. Ei kai taida netistä löytyä sellaista tietoa, tai tietääkö kukaan mistä sivustoilta pitäisi etsiä paikkakunnan nykytilannetta?
Olisihan se kiehtova ajatus, että sinne olisi jäänyt katolilaisia, jotka kautta neuvostoaikojen olisivat salaa säilyttäneet uskonsa, mutta mahdotonta lienee saada sellaisesta tietoa.
Terijoen (nykyisen Zelenogorskin) virallisilta sivuilta löytyy tietoa katolisesta seurakunnasta, mutta sen toiminta tulkitaan päättyneeksi, aivan kuin Kalevi Vuorelan kirjoissakin kerrotaan.
Siellä kerrotaan, että katolinen kirkko oli uusien isäntien hallitessa pioneerien talona:
"Zelenogorsk inhabitants of the older generation, certainly, remember the beautiful white house on the Lenin Prospekt. Unfortunately, like many other architecture masterpieces of Terijoki, this building has failed to keep - it has burnt down rather recently, in 1970s."
Niin, mahtaakohan "Lenin prospekt" olla vieläkin kadun nimi, vai onko muutettu suhdanteiden mukaan.
http://terijoki.spb.ru/history/templ.php?page=puolan_en&lang=en