Dinot ja Vedenpaisumus

Olettakaamme että Jumala loi kaiken kerralla ja Raamatun vedenpaisumus Nooan arkkeineen on totta.

Kaivauksissa on löytynyt luita joiden uskotaan kuuluneen Dinosauruksiksi kutsutuille eliöille.Oletettavasti niitä ei enää elä maapallolla,ainakaan kukaan ei ole kyennyt asiaa todistamaan. On löytynyt todisteita monista muistakin eliöistä joita ei nykyään tavata maapallolla.Ihmettelen vain että kuinka moinen asia on mahdollinen.

Nooahan otti Arkkiinsa parin jokaista eläintä jotta lajien jatkuvuus olisi turvattuna vedenpaisumuksen jälkeenkin.
No,miksi hän ei ottanut sinne Arkkiinsa esimerkiksi Dinosauruksia?Kuinka ihmeessä Jumala antoi sen tapahtua,olivathan ne upeita eläimiä.
Tekivätkohan Dinot syntiä vai mikä oli asiaan syynä?Mahtoikohan Arkki olla liian pienikokoinen suurille Dinoille?
Haluan että joku kommentoisi tätä mieltäni askarruttavaa kysymystä.
471458
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 47

Vanhimmat

Sitäkin ihmettelen, etttä miten kahdesta yksilöstä voi kehittyä elinkelpoinen kanta? montako vosimiljooonaa kesti, että maapallo oli asumiskelpoinen? Mitkä maaeläimet selvisivät ensimmäisenä vedenpaisumuksen jälkeen?? miten kasvit selvisivät? eihän kaloja ja muita vesieläimiä tarvinnut "pelastaa", joten minne helkkariin ne vesidinot on kadonneet?

Ettei kyseessä olisi vain joku juutalaisten kansantaru vuosituhnasia sitten tapahtuneesta tulvasta...

Äänestä
  • Dinot (vesi- ym ) kuolivat sukupuuttoon ennen vedenpaisumusta. Eivät vain sellaiset "jäykkikset" pärjänneet.
    Minä ihmettelen kehitysopista taas: miten täysin sukupuolettomasta maasta voi kehittyä 2 sukupuolta. Juuri yhteensopivia ja lisääntymiskykyisiä; joka ikistä solua myöten.Millilleen ! Samaan aikaan, samassa paikassa, samaan...Siihen sitä uskoa tarvitaan.
    Vedenpaisumuksen jälkeen ei tultu ihan kuoleesseen ympäristöön. Kun vesi alkoi alentua paljastui vuoret ymv. ensin ja niissä elämä pääsi kaikkineen alkamaan ennen kuin eläimet ja ihmiset tuli ulos arkusta. Ilma oli kosteaa ja lämpö teki tehtävänsä. Ja tulee muistaa, että Jumala tiesi mitä teki. Onhan Jumala yliluonnolisuuksien Jumala. Me ihmiset emme kaikkea tule tietämään. Ja taivaassa (ketkä sinne pääsee ----> Jeesuksen verenvuodatuksen ansiosta) ei kehata enää kysellä vedenpaisutteluista. On sen verran mahtava paikka.
    Terveillä ihmisillä ja eläimillä on luonnostaan lisääntymiskyky (m n = lisää ja lisää ihmisiä; sama pätee naaras ja uroseläimiin)
    Suosittelen kehitysoppikannattajia (en tarkoita että sinä välttämättä olet sellainen)miettimään suhdetta: vedenpaisumus / alkuräjähdys. Vedenpaisumuksessa oli pelastu elämälle; mutta alkuräjädykessä oli kuolema elottomuudelle. Alkuräjähdys toi pitemmän päälle muka elämän. No jos usko loppuu kesken niin pannaan vuosiin muutama nolla perään (varmuuden vuoksi ;huumoria). Usko Jumalaan ei ole uskoa sattumiin, vaan tieto, että Jumala loi ja voi.
    Siunausta ja kaikkea hyvää tälle vuodelle. JEESUS RAKASTAA SINUA ! Itse olen uskossa ja monia vastauksia rukouksiini saanut, täyttynyt Pyhällä Hengellä ja Jumala on parantanut minusta 3 vaikeaa sairautta. Yhdestä lääkäri sanoi: Syöt koko loppuikäs lääkkeitä. Vaan eipä käyny toteen, kun rukoilin ja Jeesus paranti parantumattoman verisairauden. Oli lääkäri ymmällään. Usko sinäkin. Lue Raamattua; UT:a ensin. Joh 3:16 " Sillä niin on Jumala Kennyä rakastanut, että hän antoi ainokaisen poikansa, ettei Kennykään, jos häneen uskoo, hukkuisi, vaan että hänellä (Kennyllä) olisi iankaikkinen elämä" Tavataan taivaassa !

    Äänestä

Arkki taisi ollakin avaruusalus (voisi olla tietysti laivakin) ja "eläimet" pelkkiä DNA-näytteitä, joista Nooa sitten kloonaili "uuden Maan" päälle elukoita... jotkut nyt sattui onnistumaan, toiset menivät aivan kummallisten mutaatioiden näköisiksi. Kokeilihan se ihmiselläkin, mutta apinaksi meni. Yksi mutaatio meni ja söi kaikki vesidinosaurukset, ynnä muut sukupuuttoon kuolleet. Niin... ottihan se Dinoistakin näytteet mukaansa, mutta pieleen meni homma. Muutama lisko syntyi ja nekin aivan liian pienikokoisia. Ei se ole helppoa... kokeile vaikka itse. Ja varsinkin sen aikaisilla vehkeillä.

Äänestä

"No,miksi hän ei ottanut sinne Arkkiinsa esimerkiksi Dinosauruksia?"

Siksi kun Raamatun mukaan Noa hääräsi noin 4000 tuhatta vuotta sitten. Dinot elivät miljoonia vuosia aikaisemmin kuin Raamatun mukaan Jumala loi maan ja elämän.

Äänestä

"Olettakaamme että Jumala loi kaiken kerralla ja Raamatun vedenpaisumus Nooan arkkeineen on totta. "
Niin mutta kun toi sun lähtöolettamus on väärä.

Monet välimeren kansojen kertomuksista pitävät sisällään vedenpaisumuksen ja jonkinlainen sellainen on vissiin ollut (esim Gibraltarin salmen murtuminen jolloin Atlantti vyöryi Välimereen) eikä se ole mikään ihme, että sen aikaiset ihmiset luulivat koko maailman peittyneen. Vastaavia kertomuksia ei vain löydy esim. Amerikkojen ja Idän kansojen keskuudesta.

Äänestä

että linnut, linnut on dinojen jälkeläisiä suoraan ylenevässä polvessa. Eli ei ne rinot niinku o mihinkään sillee hävinny, mitä ny ovat modernimpaa mallia vaan tänäpä.

Ps. olikohan siäl arkiss mukana noit kengurui ja pingiivinei, tai jääkalhuja ja muita opossumeja että eteläamerikan n. 10 miljoonaa lajia erilaisia koppakuoriaisia. Mää vaan sitä tota niinku, et kukas ne kaikki ois sillee hakennu sinne Amorellalle seilaamaan.

Käytännös toi paattijuttu mättää ja pahasti, edes teorias ei kaikkii örkkejä olis ite pirukaan sinne paattiin rahdannu, unohra koko juttu ja jatketaan me vaan tätä auringon ottoa.

Äänestä

Vastaus kerrotaan siellä, 1 Moos 3:14

"Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: 'Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi'."

Arkkiin ei otettu kirottuja eläimiä. Eivät ne olisi sinne mahtuneetkaan. Vedenpaisumuksen oli määrä saattaa Jumalan kirous täytäntöön dinosaurusten kohdalla. Senjälkeen ovat saaneet elää vain vatsallaan käyvät matelijat.

Äänestä
  • Taisi Jumalalle käydä sitten pieni moka, Juokseneteleepa noita jaloilla varustettuja liskoja meidänkin nurkissa kesäisin. Pitäisiköhän kokeilla vedenpaisumusta uudestaan, jospa päästäisiin tällä kertaa eroon kaikista "kirjotuista" eläimistä.

    Äänestä

  • Jari kirjoitti:

    Taisi Jumalalle käydä sitten pieni moka, Juokseneteleepa noita jaloilla varustettuja liskoja meidänkin nurkissa kesäisin. Pitäisiköhän kokeilla vedenpaisumusta uudestaan, jospa päästäisiin tällä kertaa eroon kaikista "kirjotuista" eläimistä.

    ... sillä ei hän sanonut, että niiden pitää olla jalattomia. Onhan krokotiilejakin ja jopa paljon pystymmässäkin liikkuvia ja suuria liskoja, mutta niistä ei ole niin suurta vaaraa ihmisille ja muille eläimille kuin oli dinoista.

    Uskon myös niin, että koska dinot lisääntyivät munista, saattoi joitakin harvoja yksilöitä kuoriutua vielä vedenpaisumuksen jälkeenkin. Onhan esimerkiksi Kiinassa uskomuksia ja kertomuksia "Lohikäärmeistä". Mutta koska ne olivat vain yksilöitä, ne kuolivat aikanaan sukupuuttoon tai metsästettiin loppuun. Löytyi jaloja ritareita, jotka pelastivat niiden kynsiin joutuneet prinsessat ja armottomasti teloittivat nykyihmisen mielestä korvaamattoman arvokkaan fossiilin.

    Eikä se Loch Nessinkään hirviö täysi mahdottomuus ole, sillä jotkut lajit ovat olleet vesielämään sopeutuneita, joten ei yksi vedenpaisumus niille ylipääsemätön koettelemus ollut.

    Nekin Calapacos-saarten liskot ovat vedessä liikkuvia, joten ovat saattaneet selvitä sillä tavalla. Niiden on sallittu jäädä eloon omin avuin siksi, että olisivat todistusaineistona meille jälkipolville. Ja kuka tahtoo uskoa kehityssatuun, hän saa uskoa ja Jumala heittää vielä löylyä kiukaalle antamalla siihen siltä näyttäviä aineksia.

    Jumala sallii jokaisen eksyä aivan vapaasti, jos tämä välttämättä sitä haluaa. Mutta niille, jotka haluavat uskoa häneen, hän antaa kylliksi tukea hänen uskolleen.

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    ... sillä ei hän sanonut, että niiden pitää olla jalattomia. Onhan krokotiilejakin ja jopa paljon pystymmässäkin liikkuvia ja suuria liskoja, mutta niistä ei ole niin suurta vaaraa ihmisille ja muille eläimille kuin oli dinoista.

    Uskon myös niin, että koska dinot lisääntyivät munista, saattoi joitakin harvoja yksilöitä kuoriutua vielä vedenpaisumuksen jälkeenkin. Onhan esimerkiksi Kiinassa uskomuksia ja kertomuksia "Lohikäärmeistä". Mutta koska ne olivat vain yksilöitä, ne kuolivat aikanaan sukupuuttoon tai metsästettiin loppuun. Löytyi jaloja ritareita, jotka pelastivat niiden kynsiin joutuneet prinsessat ja armottomasti teloittivat nykyihmisen mielestä korvaamattoman arvokkaan fossiilin.

    Eikä se Loch Nessinkään hirviö täysi mahdottomuus ole, sillä jotkut lajit ovat olleet vesielämään sopeutuneita, joten ei yksi vedenpaisumus niille ylipääsemätön koettelemus ollut.

    Nekin Calapacos-saarten liskot ovat vedessä liikkuvia, joten ovat saattaneet selvitä sillä tavalla. Niiden on sallittu jäädä eloon omin avuin siksi, että olisivat todistusaineistona meille jälkipolville. Ja kuka tahtoo uskoa kehityssatuun, hän saa uskoa ja Jumala heittää vielä löylyä kiukaalle antamalla siihen siltä näyttäviä aineksia.

    Jumala sallii jokaisen eksyä aivan vapaasti, jos tämä välttämättä sitä haluaa. Mutta niille, jotka haluavat uskoa häneen, hän antaa kylliksi tukea hänen uskolleen.

    Kuulehan siskoseni,miksi kaikkitietävä Jumala sitten loi kaikessa täydellisyydessään kirottuja eläimiä?Entäs kaikenmaailman taudinaiheuttajat,miksi hän nekin loi?Kiusallaanko hän esimerkiksi flunssaa aiheuttavia pikku tihulaisia kehitteli?

    Jospa Saatana silloin luomisen aikoihin varasti Jumalan huomaamatta pikkuriikkisen maan tomua ja loi kaikenmaailman pikku kiusankappaleet,niin pienet että Jumalakaan ei niiden olemassaoloa huomannut ennenkuin oli jo liian myöhäistä!

    Hallelujah,nyt alan ymmärtää paremmin!

    Äänestä

  • Luterilainen kirjoitti:

    Kuulehan siskoseni,miksi kaikkitietävä Jumala sitten loi kaikessa täydellisyydessään kirottuja eläimiä?Entäs kaikenmaailman taudinaiheuttajat,miksi hän nekin loi?Kiusallaanko hän esimerkiksi flunssaa aiheuttavia pikku tihulaisia kehitteli?

    Jospa Saatana silloin luomisen aikoihin varasti Jumalan huomaamatta pikkuriikkisen maan tomua ja loi kaikenmaailman pikku kiusankappaleet,niin pienet että Jumalakaan ei niiden olemassaoloa huomannut ennenkuin oli jo liian myöhäistä!

    Hallelujah,nyt alan ymmärtää paremmin!

    Kuulehan Luterilainen ystäväiseni!
    Vastaus näihin kaikkiin kysymyksiisi piilee siellä ikiomassa Raamatussasi. Mutta se edellyttää, että alat lukea sitä rukoillen ja pyytäen Taivaan Isältä Hänen Henkensä ohjausta. Kaiken ylimielisyyden ja näsäviisauden joudut valitettavasti panemaan täysin syrjään ja vain nöyrälle etsijälle paljastetaan ne suuret salaisuudet, jotka siellä piilevät.

    Minä olen ne sieltä löytänyt, mutta jos kerron ne sinulle, sinä et usko minun sanojani, vaan tulet inttämään koko ajan vastaan.
    Jumala on luvannut antaa tietoa sitä etsivälle:

    "Niinpä minäkin sanon teille: anokaa niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan." Luuk 11:9,10

    Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan. Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa, ..." Jaak 1:5-7

    Toivotan menestystä etsimiseesi ja toivon, että löydät sieltä sellaistakin, mitä et osannut edes etsiä, niinkuin minulle kävi. Raamattu on täynnään ihmeellisiä asioita, aarrearkkuja vieri vieressä, täynnä mitä ihmeellisimpiä rikkauksia. Kaikki riippuu vain sinusta, siitä, mitä sinä arvostat.

    Äänestä

  • Luterilainen kirjoitti:

    Kuulehan siskoseni,miksi kaikkitietävä Jumala sitten loi kaikessa täydellisyydessään kirottuja eläimiä?Entäs kaikenmaailman taudinaiheuttajat,miksi hän nekin loi?Kiusallaanko hän esimerkiksi flunssaa aiheuttavia pikku tihulaisia kehitteli?

    Jospa Saatana silloin luomisen aikoihin varasti Jumalan huomaamatta pikkuriikkisen maan tomua ja loi kaikenmaailman pikku kiusankappaleet,niin pienet että Jumalakaan ei niiden olemassaoloa huomannut ennenkuin oli jo liian myöhäistä!

    Hallelujah,nyt alan ymmärtää paremmin!

    Anteeksi että tulin teidän väliinne, mutta tässä on niin lämmin olla.
    Kaikille luomuksille täytyy olla vastakohdat, sillä muuten niitä ei ole olemassa. Siis hyvää ei ole olemassa ellei ole pahaa mihin verrata. Molemmat ovat yhtä tärkeitä.
    Eihän sellaista kuin Saatana ole olemassa, muussa mielessä kuin että sillä tarkoitetaan tekemääsi "väärää valintaa". Käytätkö voimaasi hyvään vai pahaan.

    Äänestä

  • Marcel kirjoitti:

    Anteeksi että tulin teidän väliinne, mutta tässä on niin lämmin olla.
    Kaikille luomuksille täytyy olla vastakohdat, sillä muuten niitä ei ole olemassa. Siis hyvää ei ole olemassa ellei ole pahaa mihin verrata. Molemmat ovat yhtä tärkeitä.
    Eihän sellaista kuin Saatana ole olemassa, muussa mielessä kuin että sillä tarkoitetaan tekemääsi "väärää valintaa". Käytätkö voimaasi hyvään vai pahaan.

    Ei se mitään, että tulet väliin. Tämähän on keskustelua.

    >Siis hyvää ei ole olemassa ellei ole pahaa mihin verrata. Molemmat ovat yhtä tärkeitä.<

    Oletko todella tätä mieltä? Onko siis pahuus/Saatana mielestäsi yhtä iankaikkinen kuin Jumalakin? Silloin sinä et usko Raamattuun. Ja ne, jotka haluavat uskoa Jumalan sanaan, eivät voi ajatella näin.

    Raamatussa on ilmaistu pahuuden alkuunpanija ja hänen motivaationsa ovat tulleet julki historian kuluessa. Tämä Marcelin mielipide haastoi minut kertomaan syyn (oman näkemykseni, jonka olen saanut Raamatusta) siihen, miksi tämä maa kaikkineen on luotu.

    Mutta oletteko kiinnostuneita kuulemaan?
    Kertokaa se sillä aikaa, kun menen rauhassa kirjoittamaan sitä koneelleni.

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    Ei se mitään, että tulet väliin. Tämähän on keskustelua.

    >Siis hyvää ei ole olemassa ellei ole pahaa mihin verrata. Molemmat ovat yhtä tärkeitä.<

    Oletko todella tätä mieltä? Onko siis pahuus/Saatana mielestäsi yhtä iankaikkinen kuin Jumalakin? Silloin sinä et usko Raamattuun. Ja ne, jotka haluavat uskoa Jumalan sanaan, eivät voi ajatella näin.

    Raamatussa on ilmaistu pahuuden alkuunpanija ja hänen motivaationsa ovat tulleet julki historian kuluessa. Tämä Marcelin mielipide haastoi minut kertomaan syyn (oman näkemykseni, jonka olen saanut Raamatusta) siihen, miksi tämä maa kaikkineen on luotu.

    Mutta oletteko kiinnostuneita kuulemaan?
    Kertokaa se sillä aikaa, kun menen rauhassa kirjoittamaan sitä koneelleni.

    Vautsi... täällähän on mielenkiintoista vastavääntöä.
    Sitä siis selitin tuossa edellä, että loppujen lopuksi ei ole muuta kuin YKSI. Kaikki voima tulee sieltä ja mikäli käytämme sitä pahuuteen, se ilmenee pahuutena ja päinvastoin. Fyysinen maailmankaikkeus on dualistinen: plus ja miinus, ykkönen ja nolla, yö ja päivä, kaunis ja ruma, hyvä ja paha. Mikäli toista ei olisi, ei myöskään toinen voisi ilmetä.
    En usko Raamattuun vaan Jumalaan. Tottakai tiedän, että Raamattu on loistava teos, kun sitä osataan oikein tulkita. "Kaikki" tietohan sieltä löytyy. Mutta... siellä on myös paljon sinne kuulumatonta tietoa, jolla pyritään hallitsemaan ihmisiä ja se pitäisi sieltä osata erottaa.
    Sisko... älä tuomise minua vielä, sillä et tunne minua. Kirjoitahan nyt se lupaamasi näkemys.

    Äänestä

  • Marcel kirjoitti:

    Vautsi... täällähän on mielenkiintoista vastavääntöä.
    Sitä siis selitin tuossa edellä, että loppujen lopuksi ei ole muuta kuin YKSI. Kaikki voima tulee sieltä ja mikäli käytämme sitä pahuuteen, se ilmenee pahuutena ja päinvastoin. Fyysinen maailmankaikkeus on dualistinen: plus ja miinus, ykkönen ja nolla, yö ja päivä, kaunis ja ruma, hyvä ja paha. Mikäli toista ei olisi, ei myöskään toinen voisi ilmetä.
    En usko Raamattuun vaan Jumalaan. Tottakai tiedän, että Raamattu on loistava teos, kun sitä osataan oikein tulkita. "Kaikki" tietohan sieltä löytyy. Mutta... siellä on myös paljon sinne kuulumatonta tietoa, jolla pyritään hallitsemaan ihmisiä ja se pitäisi sieltä osata erottaa.
    Sisko... älä tuomise minua vielä, sillä et tunne minua. Kirjoitahan nyt se lupaamasi näkemys.

    Tässä ne raamatunpaikat, joissa mielestäni selvimmin tuodaan esille pahuuden alkuperä, ilmenemistavat, oikea suhtautuminen siihen ja sen loppu. Pahuudella on siis alku ja loppu.

    Sinä olet sopusuhtaisuuden sinetti, täynnä viisautta, täydellinen kauneudessa. Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit. Peitteenäsi olivat kaikkinaiset kalliit kivet; karneolia, topaasia ja jaspista,krysoliittia, onyksia ja berylliä, safiiria, rubiinia ja smaragdia sekä kultaa olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa, valmistetut sinä päivänä, jona sinut luotiin. Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle; sinä olit jumal'olento ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä. Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi siitä päivästä, jona sinut luotiin, siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys. Suuressa kaupankäynnissäsi tuli sydämesi täyteen väkivaltaa, ja sinä teit syntiä. Niin minä karkoitin sinut häväistynä Jumalan vuorelta ja hävitin sinut, suojaava kerubi, pois säihkyväin kivien keskeltä. Sinun sydämesi ylpistyi sinun kauneudestasi, ihanuutesi tähden sinä kadotit viisautesi. Minä viskasin sinut maahan, annoin sinut alttiiksi kuninkaille, heidän silmänherkukseen. Hes 28:12-17

    ”Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat, mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa. Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.” Ilm 12:7-9

    "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman.” Luuk 10:18

    ”Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja! Sinä sanoit sydämessäsi: 'Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan. Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.' Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan.” Jes 14:12-15

    ”Sillä ei Jumala säästänyt enkeleitä, jotka syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen, pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi.” 2Piet 2:4

    ”ja että hän ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet valta-asemaansa, vaan jättivät oman asumuksensa, pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon;” Juud 6

    ”Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.” 1Joh 3:8

    ”Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.” Joh 8:44

    ”Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää.” 1Piet 5:8,9

    ”Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.” Ef 6:11,12

    ”Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.” 2Kor 11;14,15

    ”Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.” Matt 25:41

    ”Paljoilla synneilläsi, tekemällä vääryyttä kaupoissasi, sinä olet häväissyt pyhäkkösi. Niin minä annoin sinun keskeltäsi puhjeta tulen; se kulutti sinut. Ja minä panin sinut tuhaksi maahan kaikkien silmäin edessä, jotka sinut näkivät. Kaikki tuttavasi kansojen seassa ovat tyrmistyneet sinun tähtesi. Kauhuksi olet sinä tullut, eikä sinua enää ole, hamaan ikiaikoihin asti." Hes 28:18,19

    Kirjoitan oman näkemykseni eri kirjeeseen, ettei tule liian pitkäksi.

    Äänestä

  • Marcel kirjoitti:

    Vautsi... täällähän on mielenkiintoista vastavääntöä.
    Sitä siis selitin tuossa edellä, että loppujen lopuksi ei ole muuta kuin YKSI. Kaikki voima tulee sieltä ja mikäli käytämme sitä pahuuteen, se ilmenee pahuutena ja päinvastoin. Fyysinen maailmankaikkeus on dualistinen: plus ja miinus, ykkönen ja nolla, yö ja päivä, kaunis ja ruma, hyvä ja paha. Mikäli toista ei olisi, ei myöskään toinen voisi ilmetä.
    En usko Raamattuun vaan Jumalaan. Tottakai tiedän, että Raamattu on loistava teos, kun sitä osataan oikein tulkita. "Kaikki" tietohan sieltä löytyy. Mutta... siellä on myös paljon sinne kuulumatonta tietoa, jolla pyritään hallitsemaan ihmisiä ja se pitäisi sieltä osata erottaa.
    Sisko... älä tuomise minua vielä, sillä et tunne minua. Kirjoitahan nyt se lupaamasi näkemys.

    MISTÄ PAHA SAI ALKUNSA?

    Olemme tässä yhden kaikkein suurimman ja näköjään myös vaikeimman kysymyksen äärellä. Onko sen olemassaoloon joku oikeutus?

    Meille kerrotaan taivaassa syttyneen sodan. Mikä siihen johti, siitä saamme vain pieniä vinkkejä. Ilmeisesti tuo ”laajalti suojaavaainen” kerubi, Lusifer, katsoi joutuneensa väärin kohdelluksi ja nousi kapinaan. Syy oli ilmeisesti hänen vallanhalunsa. Hän halusi syrjäyttää Jumalan ja päästä hänen tilalleen. Se mistä tällainen halu Lusiferiin tuli, jää epäselväksi. Mutta jos tulisi ilmi, että se tuli jostain hänen ulkopuoleltaan, syyllinen ei silloin olisikaan Lusifer vaan joku muu. Olisiko syyllinen itse Jumala? Onko hänen hallintonsa liian itsekeskeinen? Onko hän niin vallanhaluinen, ettei hän luovuta siitä pisaraakaan muille?

    Tultuaan torjutuksi Lusifer alkoi esittää raskaita syytöksiä Jumalaa kohtaan. Koska ne kaikki olivat vääriä, Jumala olisi voinut tuhota tuon kapinaan nousseen enkelin siinä samassa hetkessä, jolloin hänessä ilmeni pahuus. ”Sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.” (Heb 12:29)

    Mutta silloin olisi Lusiferia seuranneiden enkelien mielissä herännyt epäilys Jumalan rakkaudesta. Jos heidätkin olisi tuhottu epäilysten herättyä, olisivatko jäljelle jääneet enkelit ymmärtäneet, mistä oli kysymys? Eikö heidän kunnioituksensa ja palvontansa olisi ollut senjälkeen enemmänkin pelon kuin rakkauden sävyttämää. Jumala ei halunnut tällaista palvontaa. ”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.” (1Joh 4:18)

    Jumala oli pakon edessä. Hänen olisi todistettava, että on kaikkien enkelien etu ja onni se, että Jumala hallitsee ylimpänä ja he ovat kuuliaisia hänelle. Lusifer ei luopunut väitteistään, vaan kovensi vain syytteitään. Hän sai puhuttua puolelleen kolmasosan taivaan enkeleistä. Tilanne oli jo erittäin vakava. Miten Jumala sen ratkaisisi? Tässä on syy siihen, miksi Jumala yleensäkään ryhtyi mihinkään poikkeusjärjestelyihin.

    Me otamme nyt esimerkin maallisesta oikeusistunnosta. Jos joku on syytettynä rikkomuksesta, hänelle on ennen rangaistustuomion julistamista annettava mahdollisuus puolustautumiseen. Hän saa tuoda julki oman näkökulmansa asiasta. Samoin tuodaan esille todistusaineisto, johon syytteet tullaan perustamaan.

    Miten nämä toteutettaisiin Jumalan ja Lusiferin välisen erimielisyyden kohdalla. Molemmat olivat syyllisen penkillä. Ja molemmat vannoivat syyttömyyttään. Kumpi oli oikeassa ja kumpi väärässä? Miten Lusifer voisi näyttää toteen, että Jumala on häikäilemätön ja julma diktaattori, yksinvaltias, jonka takia hän oli joutunut kärsimään suurta vääryyttä? Ja mitä Jumala tulisi esittämään todistusaineistona Lusiferia vastaan?

    Jumala teki suunnitelman. Hän järjesti avaruuden olot sellaisiksi, että yhden taivaankappaleen päälle voitiin luoda olosuhteet sopiviksi havaintoesimerkin antamiselle. ”Tehkäämme ihminen...” Jumala teki työtä uskollisten enkeliensä kanssa. Heidän mukanaolonsa oli ratkaisevan tärkeä. Ihmisen tuli olla molempien osapuolien – hyvän ja pahan – käytössä ja siksi hänelle annettiin vapaa tahto ja valinnanvapaus itseään koskevissa päätöksissä.

    Siinä vaiheessa kun ihminen käyskenteli onnellisena paratiisissa, enkelit olivat suuren jännityksen vallassa. Jumala oli antanut näille valinnanmahdollisuuden: joko hyvä taikka paha, kuuliaisuus tai tottelemattomuus. Aadam ja Eeva eivät olleet vähääkään tietoisia siitä, että he olivat koko taivaan joukkojen erityisen tarkkailun kohteina. Ihminen oli luotu sellaiseksi kuin enkelit olivat, puhdas, viaton, lähes jumal-olento. Ainoana erona oli lihallinen ruumis, jossa kiersi elämän neste, veri. Tästä johtui, että ihminen ei pystynyt muuttumaan näkymättömäksi eikä lentämään. Näin hänet sidottiin pysymään tämän maan päällä.

    Enkelit eivät tienneet, mitä tulisi tapahtumaan. Jumala tulisi paljastamaan heille suunnitelmiansa vähitellen. Jumalalla itsellään sensijaan oli tarkka suunnitelma. Emme tiedä, kauanko hänellä meni sen laatimiseen. Todennäköisesti hän oli jo kauan ennen Lusiferin lankeemusta nähnyt siihen johtavat merkit ja tehnyt suunnitelmansa valmiiksi sitä varten. Hän tiesi myös mihin Lusiferin pyrkimykset johtaisivat, mutta tämän maan tapahtumien tulisi olla todisteena enkeleille. Heidät tuli saada vakuuttuneiksi. Näiden kahden osapuolen tuli näin paljastaa luonteensa ja pyrkimystensä päämäärä.

    Mihin tulisivat johtamaan Lusiferin pyrkimykset? Mitä hän kertoi Eevalle hyvän ja pahantiedon puun luona? ”Te tulette, niinkuin Jumala, tietämään hyvän ja pahan.” Hän meni suoraan asiaan, hän paljasti itsensä välittömästi. ”Te tulette niinkuin Jumala”, teillä on mahdollisuus tulla Jumalan vertaisiksi. Lusifer halusi ihmisestä liittolaisen itselleen omissa pyrkimyksissään ja hän onnistui siinä.

    Jumala tiesi etukäteen, että niin tulisi käymään ja niinpä hänen oli otettava suunnitelma B käyttöön. Tämän maailman historia tuosta hetkestä tähän juuri elettävään hetkeen asti on ollut Lusiferin epätoivoista yritystä saada voitto itselleen ja toisaalta Jumalan määrätietoista asioiden hallintaa.

    Niiden näkökulmasta, jotka ovat Lusiferin puolella, kaikki näyttää siltä, että Jumala on syypää kaikkeen pahuuteen. Hän kiduttaa ihmisiä ja on julma diktaattori. Mutta ne, jotka ovat valinneet olla Jumalan puolella, ovat nähneet hänen olevan rakkaus. Hän on pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa, joka kutsuu kaikkia ihmisiä valitsemaan pelastuksen. Sen palkkana tulisi olemaan ikuisesti onnellinen elämä.

    Kun Jumala alkoi ilmaista tuota suurta suunnitelmaansa ihmisille, hän ei voinut tehdä sitä välittömästi syntiinlankeemuksen jälkeen. Kun pysähdyt hetkeksi miettimään, ymmärrät, etteivät Aadam ja Eeva voineet tuossa tilanteessa, täysin tietämättöminä kaikesta, ymmärtää siitä yhtään mitään.

    Kun nytkään, vaikka monet tutkijat ovat paneutuneet kuluneiden 6000 vuoden tapahtumiin, ei löydy montakaan, jotka ymmärtävät, mitä Jumala on todella tarkoittanut kaikella tällä. Ja niin hämmästyttävää se on, että oppineet ymmärtävät vähemmän kuin ihmisten mielestä oppimattomat. Näitä asioita kun ei ymmärretä päällä vaan sydämellä. Ei varmaan löydy ketään, joka sanoo, että hän ymmärtää koko Raamatun, kaiken, mitä siinä on esitetty.

    Mutta nämä vuosituhannet on tarvittu, että Lusifer saisi todistaa väitteensä ja Jumala puolestaan oman suunnitelmansa. Ihmisillä on ollut mahdollisuus tehdä valintansa.

    Lusifer on saanut kootuksi valtavan joukon ihmisiä puolelleen, suurimman osan. Siihen verrattuna Jumalan joukko on häviävän pieni. Mutta taistelu ei olekaan heidän välillään vaan pienen joukon johtaja on taistelun voittaja.

    Jälkiviisaudella ajatellen, olisivatko ihmiset tehneet toisenlaisen ratkaisun elämässään, jos he olisivat nähneet sen, mitä nyt voidaan nähdä? Eivät, sillä nytkin, vaikka nähdään, tehdään samoin.

    Jos ihminen milloin tahansa näkee oman tai koko maailman syntisyyden yhdellä kertaa, hän ei kestä. Näemme sellaisesta ihmisestä, joka on ajautunut elämässään umpikujaan, että hän on hyvin suuressa itsetuhon vaarassa. Hän ei näe mitään, minkä vuoksi elää. Sentähden Jumala joutuu niinkuin yhdelle ihmiselle, samoin koko ihmiskunnalle paljastamaan sen kaiken mahdollisen pahuuden vähitellen. Kokemus on paras opettaja ja sen koulu kestää koko elämän.

    Tässä ovat nyt taustatiedot sille näytelmälle, jonka vaiheita enkelit ovat seuranneet. Tosiasioita ovat nämä:

    - Jumala on rakkaus ja hän haluaa todistaa sen kaikille ihmisille, koko maailmankaikkeudelle. Hän on valmis antamaan kaiken tarvittavan avun sellaiselle ihmiselle, joka sitä pyytää vilpittömällä mielellä.

    - Lusifer on kapinallinen enkeliruhtinas, joka yrittää todistaa kapinansa oikeellisuuden ja pyrkii olemaan ensinnäkin Jumalan vertainen ja mieluummin hänen yläpuolellaan.

    - kaikki asiat ja vaiheet ovat Jumalan hallinnassa. Pahakin toimii vain siinä mitassa kuin Jumala sallii.

    - me ihmiset olemme itse vastuussa valinnoistamme, sillä meille on annettu vapaa tahto ja valinnanmahdollisuus. Jokaiselle annetaan etsikkoaika, jolloin Jumala kutsuu häntä. Hän itse ratkaisee, kumpaan joukkoon hän tahtoo kuulua.

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    MISTÄ PAHA SAI ALKUNSA?

    Olemme tässä yhden kaikkein suurimman ja näköjään myös vaikeimman kysymyksen äärellä. Onko sen olemassaoloon joku oikeutus?

    Meille kerrotaan taivaassa syttyneen sodan. Mikä siihen johti, siitä saamme vain pieniä vinkkejä. Ilmeisesti tuo ”laajalti suojaavaainen” kerubi, Lusifer, katsoi joutuneensa väärin kohdelluksi ja nousi kapinaan. Syy oli ilmeisesti hänen vallanhalunsa. Hän halusi syrjäyttää Jumalan ja päästä hänen tilalleen. Se mistä tällainen halu Lusiferiin tuli, jää epäselväksi. Mutta jos tulisi ilmi, että se tuli jostain hänen ulkopuoleltaan, syyllinen ei silloin olisikaan Lusifer vaan joku muu. Olisiko syyllinen itse Jumala? Onko hänen hallintonsa liian itsekeskeinen? Onko hän niin vallanhaluinen, ettei hän luovuta siitä pisaraakaan muille?

    Tultuaan torjutuksi Lusifer alkoi esittää raskaita syytöksiä Jumalaa kohtaan. Koska ne kaikki olivat vääriä, Jumala olisi voinut tuhota tuon kapinaan nousseen enkelin siinä samassa hetkessä, jolloin hänessä ilmeni pahuus. ”Sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.” (Heb 12:29)

    Mutta silloin olisi Lusiferia seuranneiden enkelien mielissä herännyt epäilys Jumalan rakkaudesta. Jos heidätkin olisi tuhottu epäilysten herättyä, olisivatko jäljelle jääneet enkelit ymmärtäneet, mistä oli kysymys? Eikö heidän kunnioituksensa ja palvontansa olisi ollut senjälkeen enemmänkin pelon kuin rakkauden sävyttämää. Jumala ei halunnut tällaista palvontaa. ”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.” (1Joh 4:18)

    Jumala oli pakon edessä. Hänen olisi todistettava, että on kaikkien enkelien etu ja onni se, että Jumala hallitsee ylimpänä ja he ovat kuuliaisia hänelle. Lusifer ei luopunut väitteistään, vaan kovensi vain syytteitään. Hän sai puhuttua puolelleen kolmasosan taivaan enkeleistä. Tilanne oli jo erittäin vakava. Miten Jumala sen ratkaisisi? Tässä on syy siihen, miksi Jumala yleensäkään ryhtyi mihinkään poikkeusjärjestelyihin.

    Me otamme nyt esimerkin maallisesta oikeusistunnosta. Jos joku on syytettynä rikkomuksesta, hänelle on ennen rangaistustuomion julistamista annettava mahdollisuus puolustautumiseen. Hän saa tuoda julki oman näkökulmansa asiasta. Samoin tuodaan esille todistusaineisto, johon syytteet tullaan perustamaan.

    Miten nämä toteutettaisiin Jumalan ja Lusiferin välisen erimielisyyden kohdalla. Molemmat olivat syyllisen penkillä. Ja molemmat vannoivat syyttömyyttään. Kumpi oli oikeassa ja kumpi väärässä? Miten Lusifer voisi näyttää toteen, että Jumala on häikäilemätön ja julma diktaattori, yksinvaltias, jonka takia hän oli joutunut kärsimään suurta vääryyttä? Ja mitä Jumala tulisi esittämään todistusaineistona Lusiferia vastaan?

    Jumala teki suunnitelman. Hän järjesti avaruuden olot sellaisiksi, että yhden taivaankappaleen päälle voitiin luoda olosuhteet sopiviksi havaintoesimerkin antamiselle. ”Tehkäämme ihminen...” Jumala teki työtä uskollisten enkeliensä kanssa. Heidän mukanaolonsa oli ratkaisevan tärkeä. Ihmisen tuli olla molempien osapuolien – hyvän ja pahan – käytössä ja siksi hänelle annettiin vapaa tahto ja valinnanvapaus itseään koskevissa päätöksissä.

    Siinä vaiheessa kun ihminen käyskenteli onnellisena paratiisissa, enkelit olivat suuren jännityksen vallassa. Jumala oli antanut näille valinnanmahdollisuuden: joko hyvä taikka paha, kuuliaisuus tai tottelemattomuus. Aadam ja Eeva eivät olleet vähääkään tietoisia siitä, että he olivat koko taivaan joukkojen erityisen tarkkailun kohteina. Ihminen oli luotu sellaiseksi kuin enkelit olivat, puhdas, viaton, lähes jumal-olento. Ainoana erona oli lihallinen ruumis, jossa kiersi elämän neste, veri. Tästä johtui, että ihminen ei pystynyt muuttumaan näkymättömäksi eikä lentämään. Näin hänet sidottiin pysymään tämän maan päällä.

    Enkelit eivät tienneet, mitä tulisi tapahtumaan. Jumala tulisi paljastamaan heille suunnitelmiansa vähitellen. Jumalalla itsellään sensijaan oli tarkka suunnitelma. Emme tiedä, kauanko hänellä meni sen laatimiseen. Todennäköisesti hän oli jo kauan ennen Lusiferin lankeemusta nähnyt siihen johtavat merkit ja tehnyt suunnitelmansa valmiiksi sitä varten. Hän tiesi myös mihin Lusiferin pyrkimykset johtaisivat, mutta tämän maan tapahtumien tulisi olla todisteena enkeleille. Heidät tuli saada vakuuttuneiksi. Näiden kahden osapuolen tuli näin paljastaa luonteensa ja pyrkimystensä päämäärä.

    Mihin tulisivat johtamaan Lusiferin pyrkimykset? Mitä hän kertoi Eevalle hyvän ja pahantiedon puun luona? ”Te tulette, niinkuin Jumala, tietämään hyvän ja pahan.” Hän meni suoraan asiaan, hän paljasti itsensä välittömästi. ”Te tulette niinkuin Jumala”, teillä on mahdollisuus tulla Jumalan vertaisiksi. Lusifer halusi ihmisestä liittolaisen itselleen omissa pyrkimyksissään ja hän onnistui siinä.

    Jumala tiesi etukäteen, että niin tulisi käymään ja niinpä hänen oli otettava suunnitelma B käyttöön. Tämän maailman historia tuosta hetkestä tähän juuri elettävään hetkeen asti on ollut Lusiferin epätoivoista yritystä saada voitto itselleen ja toisaalta Jumalan määrätietoista asioiden hallintaa.

    Niiden näkökulmasta, jotka ovat Lusiferin puolella, kaikki näyttää siltä, että Jumala on syypää kaikkeen pahuuteen. Hän kiduttaa ihmisiä ja on julma diktaattori. Mutta ne, jotka ovat valinneet olla Jumalan puolella, ovat nähneet hänen olevan rakkaus. Hän on pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa, joka kutsuu kaikkia ihmisiä valitsemaan pelastuksen. Sen palkkana tulisi olemaan ikuisesti onnellinen elämä.

    Kun Jumala alkoi ilmaista tuota suurta suunnitelmaansa ihmisille, hän ei voinut tehdä sitä välittömästi syntiinlankeemuksen jälkeen. Kun pysähdyt hetkeksi miettimään, ymmärrät, etteivät Aadam ja Eeva voineet tuossa tilanteessa, täysin tietämättöminä kaikesta, ymmärtää siitä yhtään mitään.

    Kun nytkään, vaikka monet tutkijat ovat paneutuneet kuluneiden 6000 vuoden tapahtumiin, ei löydy montakaan, jotka ymmärtävät, mitä Jumala on todella tarkoittanut kaikella tällä. Ja niin hämmästyttävää se on, että oppineet ymmärtävät vähemmän kuin ihmisten mielestä oppimattomat. Näitä asioita kun ei ymmärretä päällä vaan sydämellä. Ei varmaan löydy ketään, joka sanoo, että hän ymmärtää koko Raamatun, kaiken, mitä siinä on esitetty.

    Mutta nämä vuosituhannet on tarvittu, että Lusifer saisi todistaa väitteensä ja Jumala puolestaan oman suunnitelmansa. Ihmisillä on ollut mahdollisuus tehdä valintansa.

    Lusifer on saanut kootuksi valtavan joukon ihmisiä puolelleen, suurimman osan. Siihen verrattuna Jumalan joukko on häviävän pieni. Mutta taistelu ei olekaan heidän välillään vaan pienen joukon johtaja on taistelun voittaja.

    Jälkiviisaudella ajatellen, olisivatko ihmiset tehneet toisenlaisen ratkaisun elämässään, jos he olisivat nähneet sen, mitä nyt voidaan nähdä? Eivät, sillä nytkin, vaikka nähdään, tehdään samoin.

    Jos ihminen milloin tahansa näkee oman tai koko maailman syntisyyden yhdellä kertaa, hän ei kestä. Näemme sellaisesta ihmisestä, joka on ajautunut elämässään umpikujaan, että hän on hyvin suuressa itsetuhon vaarassa. Hän ei näe mitään, minkä vuoksi elää. Sentähden Jumala joutuu niinkuin yhdelle ihmiselle, samoin koko ihmiskunnalle paljastamaan sen kaiken mahdollisen pahuuden vähitellen. Kokemus on paras opettaja ja sen koulu kestää koko elämän.

    Tässä ovat nyt taustatiedot sille näytelmälle, jonka vaiheita enkelit ovat seuranneet. Tosiasioita ovat nämä:

    - Jumala on rakkaus ja hän haluaa todistaa sen kaikille ihmisille, koko maailmankaikkeudelle. Hän on valmis antamaan kaiken tarvittavan avun sellaiselle ihmiselle, joka sitä pyytää vilpittömällä mielellä.

    - Lusifer on kapinallinen enkeliruhtinas, joka yrittää todistaa kapinansa oikeellisuuden ja pyrkii olemaan ensinnäkin Jumalan vertainen ja mieluummin hänen yläpuolellaan.

    - kaikki asiat ja vaiheet ovat Jumalan hallinnassa. Pahakin toimii vain siinä mitassa kuin Jumala sallii.

    - me ihmiset olemme itse vastuussa valinnoistamme, sillä meille on annettu vapaa tahto ja valinnanmahdollisuus. Jokaiselle annetaan etsikkoaika, jolloin Jumala kutsuu häntä. Hän itse ratkaisee, kumpaan joukkoon hän tahtoo kuulua.

    No olipas stooria kerrakseen. Itsekö olet tuon Raamatusta kääntänyt? Se on kuitenkin monelle vielä hieman liian monimutkainen juttu ja sitä tulisi jotenkin yksinkertaistaa lisää.
    Edelleen siitä saa käsityksen että Jumala on joku harmaapartainen ukko, joka taisteli sarvipäistä Luciferiä vastaan. Eihän sellainen voi olla maailmankaikkeuden loppu ja alku, eli kaikki. Kyllä koko jumalkäsitettä pitäisi nyt vielä tiivistää.
    Ei kukaan voi kapinoida Jumalaa vastaan menestyksekkäästi. Jumalahan voi estää koko kapinan syntymisen. Jos jotakin syntyy, sen luo Jumala. Mielestäni Jumala on antanut meille vapaan tahdon ja ymmärryksen oikeasta ja väärästä. Hyvä ja paha—Jumala ja Saatana. Mitään erillistä, kyvyiltään Jumalaan verrattavaa, Saatanaa ei ole. Kaikki on meidän valintaamme, eli kun teemme valinnan joka ei esim. kuvasta Jumalallista rakkautta, on tämä sitä mitä kuvataan Saatanaksi voiman toteutumiseksi.
    Saamme toki valita kumman tahansa, ei se ole kiellettyä, mutta sitä kauemmin kestää sielun matka takaisin Jumalaan. Kymmenen käskyä eivät ole käskyjä, vaan elämän ohjeita. Mikäli teet niiden vastaisesti, tiedät jo tehdessäsi, että vastaava kokemus tulee myös omalle kohdallesi elämässäsi. Kun olemme kaikki vastaantulevat kokemukset käsitelleet oikein ja olemme kaiken kokeneet, pääsemme ikäänkuin "takaisin" Jumalaan. Syntimme, eli väärät valintamme, saamme aina uudessa mahdollisuudessa sovittaa itse. Se on armo ja anteeksi antaminen.

    Tuo sinun käännöstekstisi kertoo tavallaan tästä samasta asiasta, mutta sitä täytyisi mielestäni vielä pelkistää ja tuoda maanläheisemmäksi ja konkreettisemmaksi.

    Äänestä

  • Marcel kirjoitti:

    Vautsi... täällähän on mielenkiintoista vastavääntöä.
    Sitä siis selitin tuossa edellä, että loppujen lopuksi ei ole muuta kuin YKSI. Kaikki voima tulee sieltä ja mikäli käytämme sitä pahuuteen, se ilmenee pahuutena ja päinvastoin. Fyysinen maailmankaikkeus on dualistinen: plus ja miinus, ykkönen ja nolla, yö ja päivä, kaunis ja ruma, hyvä ja paha. Mikäli toista ei olisi, ei myöskään toinen voisi ilmetä.
    En usko Raamattuun vaan Jumalaan. Tottakai tiedän, että Raamattu on loistava teos, kun sitä osataan oikein tulkita. "Kaikki" tietohan sieltä löytyy. Mutta... siellä on myös paljon sinne kuulumatonta tietoa, jolla pyritään hallitsemaan ihmisiä ja se pitäisi sieltä osata erottaa.
    Sisko... älä tuomise minua vielä, sillä et tunne minua. Kirjoitahan nyt se lupaamasi näkemys.

    SYNTIINLANKEEMUS.

    Siitä kun Jumala loi maan, alkoi ajanlasku. Osoitus Jumalan suuresta viisaudesta on se, että heti alussa saadaan nähdä Jumalan tietävän kaikki, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Lusifer taas osoittaa tyhmyytensä, koska hän ei näytä tietävän, vaan astelee suoraan Jumalan virittämään ansaan.

    Raamatussa kerrottu tämän maailman historia on kuin suuri näytelmä, draama, jossa on kaikessa surullisuudessaan onnellinen loppu. Ensimmäinen kohtaus päättyy hyvin surullisesti, mutta kaikki ei kuitenkaan onneksi lopu siihen.

    Käärme oli paholaiselle mieluinen yhteistyökumppani. Se oli kaunis värikkäinä hohtavine suomuineen, sulavine linjoineen ja pehmeän äänettömine liikkeineen. Sen suuri, voimakas ruumis, kuten valtavan suurilla kasvinsyöjädinosauruksilla, jotka olivat suurimpia maalla eläneitä eläimiä, viehätti tuota ylpeää, langennutta enkeliä, joka halusi näyttää mahtinsa. Ne soveltuivat täydellisesti toteuttamaan pahan kavalia juonia.

    Eeva tuli petetyksi ja hän sai myös Aadamin houkuteltua ottamaan kiellettyä hedelmää. Aadam kyllä varmaan tajusi Eevan tehneen väärin, mutta halusi jakaa tämän kohtalon, oli se sitten mikä tahansa.

    Eeva edusti seurakuntaa, jota paholainen on pettänyt jatkuvasti halki vuosituhansien. Jumalan lapset ovat yhtä sinisilmäisiä ja ymmärtämättömiä kuin Eeva, vaikka kuinka kuvittelevat olevansa vahvempia. Aadam edusti Vapahtajaa, joka kyllä on nähnyt seurakuntansa typeryyden, mutta on silti ollut valmis jakamaan sen kohtalon ja ottanut yksin kantaakseen vastuun koko lankeemuksesta sekä siitä aiheutuvan rangaistuksen. Sitä se rakkaus teettää.

    Ihminen ei langennut syntiin siksi, että olisi tehnyt kohtalokkaan erehdyksen, josta koko ihmiskunta joutuu kärsimään. Ihminen ei olisi pystynyt edeltäkäsin ymmärtämään mistä on kyse. Kukaan muu kuin Jumala ei olisi ennen syntiinlankeemusta pystynyt käsittämään, mitä synti ja laittomuus ovat.

    Jos Jumala olisi hävittänyt Lusiferin ja häneen liittyneet enkelit silloin kun he alkoivat kapinoida Jumalaa vastaan, kukaan koko maailmankaikkeudessa ei olisi ymmärtänyt, miksi niin tapahtui. Se olisi herättänyt epäilyn, epäuskon ja pelonsekaisen katkeruuden Jumalaa kohtaan. Kysymys olisi jäänyt ikuisiksi ajoiksi vaille vastausta, kun Jumala olisi joutunut hävittämään kaikki enkelinsä. Hän joka on rakkaus, ei voinut sallia sitä. Hän tunsi velvollisuudekseen vastata enkelien mielissä heränneeseen kysymykseen. Pahat enkelit itsekään eivät tienneet, mihin olivat joutuneet. Heille kaikille oli selvitettävä tilanne ja näytettävä, mihin se johtaa.

    Tämän maailman luominen pahuuden vastaisen todistusaineiston kokoamista varten oli Jumalan tarkoin harkittu suunnitelma. Sekin, että hän itse tuli kärsimään ja kantamaan vastuun ja seuraukset, kuului suunnitelmaan. Ihminen oli vain sijaiskärsijä, jonka elämässä pahuuden annettiin näyttää, mihin se pyrkii ja pystyy.

    Kun tarkastelemme ihmisiä tästä näkökulmasta, käy syvästi sääliksi niitä, jotka eivät ymmärrä olevansa paholaisen ohjauksessa olevia sätkynukkeja.

    Jos ihminen ei olisi langennut ensimmäisessä, toisessa tai kolmannessakaan kokeessa, se olisi osoittanut vain, että luodun on mahdollista noudattaa Luojansa käskyjä, pystyvän valitsemaan hyvä ilman minkäänlaista kokemusperäistä tietoa toisesta mahdollisuudesta. Näin toimivat vain tahdottomat robotit, jotka voidaan ohjelmoida toistamaan yksitoikkoisesti niille annettuja ohjeita sekä toimimaan vain rakentajansa haluamalla tavalla. Tällaisia alaisia Jumala ei halua.

    Sentähden, jos jossakin seurakunnassa tai yhteisössä ilmenee tällaista palvontaa ja kuuliaisuuden vaatimusta, se ei ole ainakaan Jumalasta. Vain Jumalan todellisten tarkoitusperien ymmärtäminen ja siitä johtuva rakkauden aikaansaama kunnioitus sekä hänen valmistamansa vapautuksen hyväksyminen antaa todellisen ilon ja halun hänen tahtonsa seuraamiseen.

    Vasta nämä ihmiset, jotka vapaaehtoisesti, ymmärrettyään pahuuden olemuksen ja luonteen, valitsevat Jumalan tien parempana vaihtoehtona, osoittavat, että Jumala on rakkaus ja että häntä kannattaa palvella ennemmin kuin pahaa. He osoittavat maailmankaikkeudelle – vaikka ovatkin vain häviävän pieni joukko – että pahuudella ei ole minkäänlaista olemassaolon oikeutta.

    Paholainen on synnin alkuunpanija. Hän houkutteli myös ihmisen syntiin. Jumala otti kantaakseen synnin ja syyllisyyden vapauttaakseen ihmisen synnin tuomiosta tekemällä Vapahtajan synniksi. Hän on tehnyt puolestamme sen, mihin me emme ole pystyneet, johon meillä ei ollut edes edellytyksiä, ja jota meiltä ei todennäköisesti edes odotettukaan.

    Kun nyt tämä näytelmä vielä jatkuu, pankaamme merkille se, miten yksityiskohtaisen tarkasti Jumala on kaiken suunnitellut ja ennalta määrännyt. Kuitenkin se on jäänyt salaisuuksien verhon taakse paljastuakseen vasta loppukohtaukseen – juuri niinkuin hyvässä jännitysnäytelmässä tuleekin käydä. Ajattele, miten etuoikeutettuja me saamme olla, kun meille paljastetaan tarkoin varjeltu juoni. Varmaan tulet ajattelemaan asioiden selvitessä, että noinko se olikin, no niinpä tietysti. Miksi en sitä heti hoksannut?

    Äänestä

  • Marcel kirjoitti:

    Vautsi... täällähän on mielenkiintoista vastavääntöä.
    Sitä siis selitin tuossa edellä, että loppujen lopuksi ei ole muuta kuin YKSI. Kaikki voima tulee sieltä ja mikäli käytämme sitä pahuuteen, se ilmenee pahuutena ja päinvastoin. Fyysinen maailmankaikkeus on dualistinen: plus ja miinus, ykkönen ja nolla, yö ja päivä, kaunis ja ruma, hyvä ja paha. Mikäli toista ei olisi, ei myöskään toinen voisi ilmetä.
    En usko Raamattuun vaan Jumalaan. Tottakai tiedän, että Raamattu on loistava teos, kun sitä osataan oikein tulkita. "Kaikki" tietohan sieltä löytyy. Mutta... siellä on myös paljon sinne kuulumatonta tietoa, jolla pyritään hallitsemaan ihmisiä ja se pitäisi sieltä osata erottaa.
    Sisko... älä tuomise minua vielä, sillä et tunne minua. Kirjoitahan nyt se lupaamasi näkemys.

    KIROUS JA VEDENPAISUMUS

    Jumala loi pelkkää hyvää. Paratiisissa ei ollut yhtään ohdaketta eikä orjantappuraa, ei myöskään petoeläimiä. Kaikki eläimet söivät kasveja. Mutta kaiken kauniin, hyvän, jalon, arvokkaan ja pyhän paha on saanut käännettyä kiroukseksi.

    Käärme oli Jumalan luoma (1Ms 3:1), ei sitä voinut pitää mitenkään vaarallisena. Outoa siinä oli vain sen puhekyky. Tuskin Eeva olisi ollut halukas seurustelemaan julmasti irvistelevän Tyrannosauruksen kanssa. Se oli varmaan joku kauniisti kimalteleva ja sulavalinjainen kasvissyöjälisko, mahdollisesti lentokykyinen. Petos oli täydellinen. Tuon petoksen tähden Jumala kirosi ensin käärmeen, sitten myös maan Aadamin lankeemuksen tähden.

    Tuohon maahan kuuluivat sekä eläimet että kasvit. “Kirottu olkoon maa sinun tähtesi... orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle” 1Ms 3:17,18. Niitä ei ollut alunperin vastaluodussa maassa, ne syntyivät vasta kirouksen jälkeen. Samoin saivat alkunsa myös petoeläimet. Tavalliset, lauhkeat, ruohoasyövät eläimet saivat petomaisia piirteitä siinä missä pehmeä, herkkäpiirteinen kasvi alkoi kovettua ja työntää varrestaan ja lehdistään teräviä piikkejä.

    Syntiinlankeemuksen jälkeen tuli voimaan luonnossa kirouksen laki: syö tai tule syödyksi; tapa tai tule tapetuksi. Kasvit ja eläimet olivat pakotetut ottamaan kantaa tähän lakiin.

    Miksi näin piti tapahtua? Jos kaikki olisi jatkunut entisellään syntiinlankeemuksen jälkeen, ihminen ei olisi oppinut mitään. Mutta nyt, vielä tänäkin päivänä, luonto puhuu kaikkein selvintä kieltä koko luomakuntaa vaivaavasta synnin ja pahuuden kirouksesta. Kaikkialla näemme pahuuden juonia, petojen vaanimista ja viattomien kärsimystä ja joutumista vahvemman hampaisiin. Emme välty siltä missään. Saamme havaita pahuuden kavaluuden ja juonien monipuolisuuden ja sen tulisi herättää meidät ajattelemaan. Jumala on viisaudessaan nähnyt näin paremmaksi ja niinpä hän on tähän suureen kiroukseen kätkenyt suuren siunauksen niille, jotka heräävät ajattelemaan. He tulevat tuntemaan pahan juonet ja oppivat niitä karttamaan.

    Jumala kirosi käärmeen jo Edenissä. Sentähden inho sitä kohtaan on Jumalasta lähtöisin. Ne, jotka pitävät käärmettä lemmikkinään, havainnollistavat, että synnin kanssa voi leikitellä ilman suurempaa vaaraa nyt. Mutta se kostautuu kerran.

    En usko, että Jumala loi yhtäkään eläinlajia pedoksi. On esimerkkejä siitä, miten ihmisillä on ollut lemmikiksi otettuja leijonia ja tiikereitä, jotka ovat syöneet pelkästään kasvisruokaa. Tiedän kasvisruoalla eläviä koiria ja kotikissoja.

    Paha sai kirouksen käärmeenä siten, että se ei saanut enää kulkea neljällä jalalla, niinkuin matelijat silloin kulkivat. Mutta uskoiko paholainen sitä? Ei. Eihän se ole koskaan tehnyt Jumalan tahdon mukaan. Kun sitä kieltää jostakin, niin se on samaa kuin jos käskisi tekemään juuri niin. Ja sentähden uskallan esittää väitteen, että suuret lihansyöjädinosaurukset ovat paholaisen omia luomuksia. Ne ilmentävät parhaiten sen tuhoavaa ja hallitsemaan pyrkivää voimaa.

    Maailmassa on petoja kaikissa eläinlajeissa, jopa kasvikunnassa. Suurin peto on kuitenkin ihminen, jonka saatana on ottanut välikappaleekseen. Eri eläinten petomaisuuksista voimme nähdä, miten lukemattomat ovat ne keinot, joilla pahuus yrittää saada meidät omakseen.

    Ajattelepa suuria kissapetoja, krokotiileja, käärmeitä, haita. Ne ovat selvästi tunnistettavissa pedoiksi ja niitä vastaan voi varautua. Mutta suurimmat ihmisiä uhkaavat pedot eivät ole kooltaan suuria. Hyönteiset, kärpäset ja hyttyset ovat osoittautuneet kohtalokkaimmiksi. Ne kuljettavat vaarallisia tautibakteereja jaloissaan ja syljessään ja näin levittävät tappavia pieniä petoja ihmisiin. Niitä ei näe edes paljaalla silmällä, tarvitaan mikroskooppi, taitoa käyttää sitä ja vielä tietoa siitä, miltä nuo “pöpöt” näyttävät. Ne eivät näytä tiikeriltä eikä krokotiililta.

    Jumala on ainoa, joka pystyy luomaan uutta elämää, mutta paholainen on osoittautunut mestariksi sen tuhoamisessa. Kun tutkimme dinosauruksista tehtyjä kirjoja, saamme nähdä, miten paljon saatana on tehnyt erilaisia kokeiluja löytääkseen erikoisen hirvittäviä muotoja. Halutessaan leikkiä luojaa hän käytti valmiiksiluotua matelijaa, jonka olemus tuntui hänestä sopivalta. Oliko Jumala luonut käärmeen kavalaksi? (1 Ms 3:1) Ei, vaan paholainen oli ottanut sen asuinsijakseen. Ja todellakin se kuvaa erinomaisesti hänen perusluonnettaan. Hän haluaa olla valtavan suuri, julma, raaka, pelottava, hirvittävä, joka murskaa kaiken jalkoihinsa ja hampaisiinsa. Jumala ei voinut sallia sitä.

    Dinosauruksia oli satoja erilaisia. Jos nyt uskomme, että Jumala oli ne luonut, olisi niitä pitänyt ottaa Nooan arkkiin mukaan jokaista lajia 2 kpl. Arkkiin tuli ottaa myös eläinten tarvitsema ruoka vuodeksi. Arkkeja olisi näinollen pitänyt rakentaa kymmeniä, että kaikki olisivat mahtuneet. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, koska Jumala oli kironnut käärmeen ja salli sille vain maassa matelemisen. Sentähden kaikki pitkäjalkaiset ja lentävät liskot oli tuomittu kuolemaan. Ja näin todellakin tapahtui ympäri koko maailman vedenpaisumuksessa. Dinosaurusten fossiileja samoin kuin kivettyneitä sademetsiä on löydetty jopa Etelämantereelta ja Huippuvuorilta.

    Jumala tuhosi pahuuden leviämiselle suotuisat olosuhteet ja myös dinosaurukset, eli suuret matelijat. Muutama nelijalkainen melko pystyssä kulkeva matelijalajike on säilynyt Etelämeren saarilla todisteena jälkipolvillekin, koska ne sopeutuivat vesielämään. Mutta niiden elintila on rajattu suppeaksi ilmastollisin keinoin.

    1Ms 6:5-7,11-13 osoittaa, että vedenpaisumus ei tullut ainoastaan ihmisten pahuuden tähden, vaan väkivalta oli ryöstäytynyt valtaviin mittasuhteisiin myös eläinten keskuudessa. Suurimpina syyllisinä voimme pitää juuri suuria lihansyöjämatelijoita. Niiden kanssa eläminen oli varmaan muuttunut painajaismaiseksi kamppailuksi. Tuo eläinten väkivaltainen tyyli tarttui ihmisiinkin ja tappamisesta tuli niin yleistä ja jokapäiväistä, että kaikenlainen väkivalta muodostui ihmisten normaaliksi käyttäytymistavaksi. Samoin on nykyään yleistyvässä määrin kaikkialla maailmassa ja erikoisesti suurissa kaupungeissa.

    Jos sinusta on vaikea arvioida, mitä ennen vedenpaisumusta on tapahtunut, kuvittele aikajaksoa verrattuna nykyiseen aikaan. Luomisesta vedenpaisumukseen on Raamatun ilmoituksen mukaan noin 1500 vuotta. Jos mietit, miten paljon on ehtinyt tapahtua viimeisten 1500 vuoden aikana, kuinka paljon väestö on lisääntynyt ja kehitys mennyt eteenpäin, siitä huolimatta, että ihmisten elinikä on laskenut alle kymmenesosaan, sairaudet, luonnonmullistukset, väkivaltaisuudet ja sodat ovat hävittäneet ihmiskuntaa, maanpinnan ja ilmastonmuutokset ovat tehneet elinolosuhteet vaikeammiksi.

    Luomistyöhön on kuulunut osana kaiken luodun muuntautumiskyky. Tuon kyvyn ansiosta sekä ihmiset, eläimet että kasvit ovat sopeutuneet esimerkiksi vedenpaisumuksen jälkeisiin ilmastollisiin muutoksiin. Tähän perustuen “viisas” ihminen, Homo Sapiens, on kehitellyt kehitysopin, jonka lajien syntyteoria vaatii miljardien vuosien kehityksen. Ja tämä “viisas” tunnustaa itse kehittyneensä eläimistä! Tämä on niin räikeästi ristiriidassa muun ihmisen itsestään antaman kuvan kanssa, että ei voi ajatella kuin että joku, joka haluaa halventaa ihmisen ja hänen Luojansa, on pannut sen hänen päähänsä. Se on samanlainen kiero temppu, jonka uhriksi Eeva joutui. Tuo joku on itse saatana, kaiken pahan alku ja juuri.

    Se, että vedenpaisumusta edeltävästä ajasta, eläimistä, ilmastosta yms:sta on säilynyt niin vähän tietoa meidän ajallemme, on oikeastaan hyvä. Sillä nyt usko Jumalaan kaiken Luojana ja alkuunpanijana on todella USKOA, eikä itsestäänselvyys. Mikään uskonasia ei saa olla meille itsestäänselvyys, sillä muuten menetämme sen. Se vaatii meiltä jatkuvaa valintaa totuuden puolelle eikä hellittämistä siitä hetkeksikään.

    Äänestä

  • Marcel kirjoitti:

    Vautsi... täällähän on mielenkiintoista vastavääntöä.
    Sitä siis selitin tuossa edellä, että loppujen lopuksi ei ole muuta kuin YKSI. Kaikki voima tulee sieltä ja mikäli käytämme sitä pahuuteen, se ilmenee pahuutena ja päinvastoin. Fyysinen maailmankaikkeus on dualistinen: plus ja miinus, ykkönen ja nolla, yö ja päivä, kaunis ja ruma, hyvä ja paha. Mikäli toista ei olisi, ei myöskään toinen voisi ilmetä.
    En usko Raamattuun vaan Jumalaan. Tottakai tiedän, että Raamattu on loistava teos, kun sitä osataan oikein tulkita. "Kaikki" tietohan sieltä löytyy. Mutta... siellä on myös paljon sinne kuulumatonta tietoa, jolla pyritään hallitsemaan ihmisiä ja se pitäisi sieltä osata erottaa.
    Sisko... älä tuomise minua vielä, sillä et tunne minua. Kirjoitahan nyt se lupaamasi näkemys.

    MIKÄ ON PAHUUDEN LOPPU?

    Jos synnin kirous olisi tullut vain ihmisen osaksi, olisi se aiheuttanut epätasapainon koko luomakunnassa ja olisi ollut turmioksi ihmiselle. Osa eläimistä muuttui pedoiksi, osa varustautui puolustuskeinoilla petoja vastaan. Tämäkin koituu siunaukseksi, jos ihminen haluaa hiljentyä ajattelemaan niihin kätkettyä viisautta. Petojen ominaisuudet kertovat meille paholaisen ominaisuuksista ja taas kaikkein puolustuskyvyttömimmät eläimet Jumalan omien ominaisuuksista. Ei siksi, että Jumalan omat jätettäisiin petojen armoille, vaan siksi, että he näkisivät pahuuden oikean luonteen ja ymmärtäisivät sen avun, minkä Jumala heille antaa.

    Kun Jumalan omia verrataan lampaisiin, kaikkein avuttomimpiin ja puolustuskyvyttömimpiin, on aivan uskomaton ihme, että Jumalan ratkaisu pahan voittamiseen ei olekaan pahalle vastarinnan tekeminen, vaan sen raadeltavaksi antautuminen. Jumala antoi oman ainoan karitsansa ja heitti hänet lauman suojelevan piirin ulkopuolelle. Peto raateli hänet ja muu lauma säästyi.

    Tämä teko oli niin merkillinen, että sen syvin sisältö jää useimmilta tajuamatta. On armoa ymmärtää paradoksi – näennäisesti järjenvastainen teko –, mikä ilmeni lunastuksessa. Se, että alunperin säyseitä, kasvisruokaa syöviä eläimiä muuttui pedoiksi, on Jumalan sallimus. Ei paholainen ole saanut mellastaa mielin määrin. Kyllä Jumala on asettanut hänelle rajat ja kaikella on tarkoituksensa. Pahuuden luonteen on tultava esille voidaksemme ymmärtää sen ja paeta sitä.

    Kun me ajattelemme tätä historia -nimistä näytelmää näin jälkikäteen katsottuna loppukohtauksista taaksepäin, meistä se tuntuu pitkältä ajalta. Ajattelemme, että eikö pahuus olisi tullut ilmi vähemmällä tuskalla ja murheella ja pienemmällä paatoksella? Ilmeisesti ei. Aika tuntuu pitkältä vain meistä, sillä Jumalasta ja enkeleistä tämä mennyt aika on ollut vain kuin kuusi päivää. ”Sillä Jumalalle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä.”

    Tämä kaiken olemassaolon tarkoitus ja päämäärä meidän on hyvä pitää mielessä jatkuvasti. Silloin jokainen herännyt kysymys saa nopeasti vastauksen, eikä tarvitse piehtaroida epävarmuudessa ja epäilyssä kauan aikaa, sillä kaikella mitä Raamatussa on sanottu, on oma tarkoituksensa. Siis myös luomisviikon kuudella päivällä on oma tarkoituksensa. Kuusi on ihmisen luku, se on myös ihmisen aika täällä maapallolla. Seitsemän on Jumalan luku. Se on myös Jumalan asettaman levon aika. Seitsemäs päivä ihmisen, seitsemän vuosi viljelysmaan ja seitsemäs vuosituhat maapallon.

    Paholainen, vaikka on saanut puolelleen lähes kaikki ihmiset, tulee kärsimään tappion, koska on näyttänyt julki – selvittänyt ymmärrettävällä, havainnollisella tavalla – oman ideologiansa, sen periaatteet, toimintatavat ja päämäärän. Siinä ei ole sitten enää vastaanväittämistä ja epäselvyyttä, joten koska pahuuden päämäärä on ollut kuolema, se tulee toteutumaan myös sen itsensä kohdalla.

    Kun Jumalan syntiä vihaava katse saa kerran oikeutuksen leimahtaa täyteen liekkiinsä, ovat Lusifer enkeleineen, kaikki pahat ihmiset ja heidän aikaansaannoksensa maan päällä kuin oljenkorsi. “Heidät polttaa se päivä, joka tulta ja tulikiveä palaa. Ei se jätä heistä juurta eikä oksaa. He tulevat tuhkaksi maan päälle” Mal 4:1.

    Sinä päivänä ei ole enää ketään, jolle olisi jäänyt epäselväksi, miksi Jumala joutui tekemään “oudon tekonsa”. Enkelit ovat murheellisina, suorastaan järkyttyneinä seuranneet vuosituhansien ajan synnin ja pahuuden voimallista etenemistä ja sen aikaansaamaa hirvittävää tuhoa ja kärsimystä. Nyt he eivät voi muuta kuin puhjeta mitä riemullisismpiin ja ylistävimpiin kunnianosoituksiin hänelle, “joka on arvollinen saamaan kunnian...” Ilm 4:11.

    Enkelijoukot, jotka ovat olleet uskollisia Jumalalle alusta alkaen, tulevat saamaan aina uusia aiheita hänen ylistämisekseen. Me emme voi tajuta heidän ihmetystään Jumalan suunnitelmien toteutumisen täsmällisyydestä ja kauaskantoisesta viisaudesta. Ei ihme, että he laulavat kunnioittaen ylistystään valtaistuimen ympärillä (Ilm 7:11,12). Heti kun ihminen alkaa vähänkään ymmärtää samaa, häneenkin tarttuu tuo ylistysmieli ja rakkaus pääsee virtaamaan hänen sisimpäänsä kuin vuolas virta.

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    MIKÄ ON PAHUUDEN LOPPU?

    Jos synnin kirous olisi tullut vain ihmisen osaksi, olisi se aiheuttanut epätasapainon koko luomakunnassa ja olisi ollut turmioksi ihmiselle. Osa eläimistä muuttui pedoiksi, osa varustautui puolustuskeinoilla petoja vastaan. Tämäkin koituu siunaukseksi, jos ihminen haluaa hiljentyä ajattelemaan niihin kätkettyä viisautta. Petojen ominaisuudet kertovat meille paholaisen ominaisuuksista ja taas kaikkein puolustuskyvyttömimmät eläimet Jumalan omien ominaisuuksista. Ei siksi, että Jumalan omat jätettäisiin petojen armoille, vaan siksi, että he näkisivät pahuuden oikean luonteen ja ymmärtäisivät sen avun, minkä Jumala heille antaa.

    Kun Jumalan omia verrataan lampaisiin, kaikkein avuttomimpiin ja puolustuskyvyttömimpiin, on aivan uskomaton ihme, että Jumalan ratkaisu pahan voittamiseen ei olekaan pahalle vastarinnan tekeminen, vaan sen raadeltavaksi antautuminen. Jumala antoi oman ainoan karitsansa ja heitti hänet lauman suojelevan piirin ulkopuolelle. Peto raateli hänet ja muu lauma säästyi.

    Tämä teko oli niin merkillinen, että sen syvin sisältö jää useimmilta tajuamatta. On armoa ymmärtää paradoksi – näennäisesti järjenvastainen teko –, mikä ilmeni lunastuksessa. Se, että alunperin säyseitä, kasvisruokaa syöviä eläimiä muuttui pedoiksi, on Jumalan sallimus. Ei paholainen ole saanut mellastaa mielin määrin. Kyllä Jumala on asettanut hänelle rajat ja kaikella on tarkoituksensa. Pahuuden luonteen on tultava esille voidaksemme ymmärtää sen ja paeta sitä.

    Kun me ajattelemme tätä historia -nimistä näytelmää näin jälkikäteen katsottuna loppukohtauksista taaksepäin, meistä se tuntuu pitkältä ajalta. Ajattelemme, että eikö pahuus olisi tullut ilmi vähemmällä tuskalla ja murheella ja pienemmällä paatoksella? Ilmeisesti ei. Aika tuntuu pitkältä vain meistä, sillä Jumalasta ja enkeleistä tämä mennyt aika on ollut vain kuin kuusi päivää. ”Sillä Jumalalle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä.”

    Tämä kaiken olemassaolon tarkoitus ja päämäärä meidän on hyvä pitää mielessä jatkuvasti. Silloin jokainen herännyt kysymys saa nopeasti vastauksen, eikä tarvitse piehtaroida epävarmuudessa ja epäilyssä kauan aikaa, sillä kaikella mitä Raamatussa on sanottu, on oma tarkoituksensa. Siis myös luomisviikon kuudella päivällä on oma tarkoituksensa. Kuusi on ihmisen luku, se on myös ihmisen aika täällä maapallolla. Seitsemän on Jumalan luku. Se on myös Jumalan asettaman levon aika. Seitsemäs päivä ihmisen, seitsemän vuosi viljelysmaan ja seitsemäs vuosituhat maapallon.

    Paholainen, vaikka on saanut puolelleen lähes kaikki ihmiset, tulee kärsimään tappion, koska on näyttänyt julki – selvittänyt ymmärrettävällä, havainnollisella tavalla – oman ideologiansa, sen periaatteet, toimintatavat ja päämäärän. Siinä ei ole sitten enää vastaanväittämistä ja epäselvyyttä, joten koska pahuuden päämäärä on ollut kuolema, se tulee toteutumaan myös sen itsensä kohdalla.

    Kun Jumalan syntiä vihaava katse saa kerran oikeutuksen leimahtaa täyteen liekkiinsä, ovat Lusifer enkeleineen, kaikki pahat ihmiset ja heidän aikaansaannoksensa maan päällä kuin oljenkorsi. “Heidät polttaa se päivä, joka tulta ja tulikiveä palaa. Ei se jätä heistä juurta eikä oksaa. He tulevat tuhkaksi maan päälle” Mal 4:1.

    Sinä päivänä ei ole enää ketään, jolle olisi jäänyt epäselväksi, miksi Jumala joutui tekemään “oudon tekonsa”. Enkelit ovat murheellisina, suorastaan järkyttyneinä seuranneet vuosituhansien ajan synnin ja pahuuden voimallista etenemistä ja sen aikaansaamaa hirvittävää tuhoa ja kärsimystä. Nyt he eivät voi muuta kuin puhjeta mitä riemullisismpiin ja ylistävimpiin kunnianosoituksiin hänelle, “joka on arvollinen saamaan kunnian...” Ilm 4:11.

    Enkelijoukot, jotka ovat olleet uskollisia Jumalalle alusta alkaen, tulevat saamaan aina uusia aiheita hänen ylistämisekseen. Me emme voi tajuta heidän ihmetystään Jumalan suunnitelmien toteutumisen täsmällisyydestä ja kauaskantoisesta viisaudesta. Ei ihme, että he laulavat kunnioittaen ylistystään valtaistuimen ympärillä (Ilm 7:11,12). Heti kun ihminen alkaa vähänkään ymmärtää samaa, häneenkin tarttuu tuo ylistysmieli ja rakkaus pääsee virtaamaan hänen sisimpäänsä kuin vuolas virta.

    Mistä sinä näitä kopsailet? Sano itsekin väliin jotakin henkilökohtaista, niin tunnen keskustelevani elävän ihmisen kanssa.
    Terv. Marcel

    Äänestä

  • Marcel kirjoitti:

    Mistä sinä näitä kopsailet? Sano itsekin väliin jotakin henkilökohtaista, niin tunnen keskustelevani elävän ihmisen kanssa.
    Terv. Marcel

    Rakas ystäväni!
    Luuletko sinä, että olen kopsannut ne? Raamatun sanoja lukuunottamatta olen kirjoittanut joka sanan itse.

    Olen valmis maksamaan määräämäsi summan koska tahansa, jos löydät ne sanat jostakin painetusta tekstistä tai jonkun muun sanomina millä tahansa kielellä. Sieltä olisi löydyttävä myös ne sadat ja tuhannet muut sivut, jotka olen kirjoittanut koko Raamatusta kannesta kanteen ja ne jotka ovat vielä päässäni.

    Ne ovat kaikki aikaisemmin julkaisemattomia. Olen vasta työstämässä niitä lopulliseen muotoon. Kukaan muu ei ole vielä aikaisemmin päässyt niitä edes lukemaan. Oli masentavaa kuulla, että ne on noin huonoja. Tämä oli ensimmäinen kokeiluni siitä, miten niihin suhtauduttaisiin.

    Ihan totta. Minä sanoin mielestäni mielipiteeni keskustelun alaisena olevista asioista. Sen vähäisen, jonka tiedän. Ja te ette usko, että olen ne kirjoittanut. Nyyh!

    Äänestä

  • Marcel kirjoitti:

    No olipas stooria kerrakseen. Itsekö olet tuon Raamatusta kääntänyt? Se on kuitenkin monelle vielä hieman liian monimutkainen juttu ja sitä tulisi jotenkin yksinkertaistaa lisää.
    Edelleen siitä saa käsityksen että Jumala on joku harmaapartainen ukko, joka taisteli sarvipäistä Luciferiä vastaan. Eihän sellainen voi olla maailmankaikkeuden loppu ja alku, eli kaikki. Kyllä koko jumalkäsitettä pitäisi nyt vielä tiivistää.
    Ei kukaan voi kapinoida Jumalaa vastaan menestyksekkäästi. Jumalahan voi estää koko kapinan syntymisen. Jos jotakin syntyy, sen luo Jumala. Mielestäni Jumala on antanut meille vapaan tahdon ja ymmärryksen oikeasta ja väärästä. Hyvä ja paha—Jumala ja Saatana. Mitään erillistä, kyvyiltään Jumalaan verrattavaa, Saatanaa ei ole. Kaikki on meidän valintaamme, eli kun teemme valinnan joka ei esim. kuvasta Jumalallista rakkautta, on tämä sitä mitä kuvataan Saatanaksi voiman toteutumiseksi.
    Saamme toki valita kumman tahansa, ei se ole kiellettyä, mutta sitä kauemmin kestää sielun matka takaisin Jumalaan. Kymmenen käskyä eivät ole käskyjä, vaan elämän ohjeita. Mikäli teet niiden vastaisesti, tiedät jo tehdessäsi, että vastaava kokemus tulee myös omalle kohdallesi elämässäsi. Kun olemme kaikki vastaantulevat kokemukset käsitelleet oikein ja olemme kaiken kokeneet, pääsemme ikäänkuin "takaisin" Jumalaan. Syntimme, eli väärät valintamme, saamme aina uudessa mahdollisuudessa sovittaa itse. Se on armo ja anteeksi antaminen.

    Tuo sinun käännöstekstisi kertoo tavallaan tästä samasta asiasta, mutta sitä täytyisi mielestäni vielä pelkistää ja tuoda maanläheisemmäksi ja konkreettisemmaksi.

    Ja sinä olisit halunnut siitä vielä pitemmän!
    Jumalaa käsitellään omana juttunaan ja se varmaan kuuluukin johonkin muuhun keskusteluun. Siitä vasta pitkä juttu tuleekin.

    >vielä hieman liian monimutkainen juttu<

    Olen tiivistänyt tämän tekstin laajemmasta kokonaisuudesta, joten se ei käsittele asiaa perusteellisesti. Paremmin sen voi ymmärtää vasta tutustuttuaan koko Raamattuun.

    Eivät nämä olekaan sellaisia asioita, että ne hetkessä avautuisivat kenellekään. Itsekin olen tutkinut perusteellisesti nyt kymmenen vuotta. Ja mitä enemmän tutkin, sen suuremmalta ja laajemmalta tutkittava alue näyttää. Ei niitä muutamalla sanalla sanotakaan. Eivätkä ne edes avaudu kaikille. Eivät varsinkaan niille, jotka lähtevät niitä arvostelemaan pilkallisella asenteella.

    Raamattu ei ole mikään tietokirja. Se on ennenkaikkea Pyhä Kirja. Se on salattu. Sen aarteet ovat kätkettyjä. Sen kätköt avautuvat ainoastaan sillä avaimella, jolla ne on lukittukin. Ja vaikka minä kirjoittaisin mitä sen salaisuuksista, nekään eivät avaudu ilman tuota avainta. Eli, jos lukemasi jäi sinulle käsittämättömäksi, sinulla ei ole sitä avainta. Se annetaan vain vilpittömälle etsijälle.

    Äänestä

  • Marcel kirjoitti:

    Mistä sinä näitä kopsailet? Sano itsekin väliin jotakin henkilökohtaista, niin tunnen keskustelevani elävän ihmisen kanssa.
    Terv. Marcel

    Niin, Marcel, minä odotan sitä keskustelua...

    Minä olen elävä ihminen. Ja olen kiinnostunut keskustelemaan. Jos nyt heitin monta vastausta ennekuin kukaan ehti enempää kysymään, ei sen pitäisi silti lopettaa keskustelua tähän, vaan nythän sen pitäisi vasta alkaa.

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    Niin, Marcel, minä odotan sitä keskustelua...

    Minä olen elävä ihminen. Ja olen kiinnostunut keskustelemaan. Jos nyt heitin monta vastausta ennekuin kukaan ehti enempää kysymään, ei sen pitäisi silti lopettaa keskustelua tähän, vaan nythän sen pitäisi vasta alkaa.

    No niin. I'm back! Ei se kisu kieltäni vienyt, mutta en ole ollut tässä koneen ääressä vähään aikaan. Sorry!
    Sen kopsausjutun tarkoitus oli kysellä, että mistä sinä niin nopeasti noin pitkän tekstin sait aikaiseksi. Siis kopsasit ne itseltäsi. Hyvä. Oletpa nähnyt paljon vaivaa ja kunnioitan saavutustasi. Olisi nimittäin todella tärkeää, mikäli Raamattu saataisiin "selkokielelle" käännetyksi. Tarkoitin vain sitä että itse olisin kyllä valmis vielä enemmän
    jotenkin pelkistämään asioita ja saamaan ne kuullostamaan enemmän tosielämän, kuin
    sadun kuuloisilta (en väitä että kirjoituksesi
    olisivat satua). Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. Esimerkiksi että kuinka kuvaat enkelin niin ettei siitä tule kiiltokuva mieleen. Entäpä pyhä Henki? Alkuasukas luulee, että pistorasiasta tulee pyhää henkeä, vaikka sieltä tuleekin energiaa! Nämä ovat niin hankalia asioita saada sopimaan metsurin korvaan sopiviksi. Monimutkaisia asioita on hankala kertoa vähin sanoin.
    Luulen ymmärtäneeni kyllä kertomuksesi sanoman noin pääpiirteissään, mutta henkilokohtainen mielipiteeni on, että kun mennään tarpeeksi pitkälle alkupisteeseen, ei voi olla muuta kuin YKSI, josta kaikki tulee. Tuo YKSI on samalla KAIKKI. YKSI on vain jakautunut moneksi. HÄN voi tietysti luoda "saatanan", mutta HÄNEN tahtomattaan ei synny mitään häntä voimakkaampaa. Mielestäni meillä on käytössämme vain yksi voima, jota voimme käyttää hyvään tai pahaan. Noiden erottamiseksi olemme saaneet Kymmenen elämänohjetta. En siis koe niitä edes käskyinä, sillä meille on annettu vapaa valinta. Huomaatko kuinka pelkistän asioita?
    Kuule Sisko... voisimmekohan saada näkemyksemme lähestymään toisiansa?

    Äänestä

  • Marcel kirjoitti:

    No niin. I'm back! Ei se kisu kieltäni vienyt, mutta en ole ollut tässä koneen ääressä vähään aikaan. Sorry!
    Sen kopsausjutun tarkoitus oli kysellä, että mistä sinä niin nopeasti noin pitkän tekstin sait aikaiseksi. Siis kopsasit ne itseltäsi. Hyvä. Oletpa nähnyt paljon vaivaa ja kunnioitan saavutustasi. Olisi nimittäin todella tärkeää, mikäli Raamattu saataisiin "selkokielelle" käännetyksi. Tarkoitin vain sitä että itse olisin kyllä valmis vielä enemmän
    jotenkin pelkistämään asioita ja saamaan ne kuullostamaan enemmän tosielämän, kuin
    sadun kuuloisilta (en väitä että kirjoituksesi
    olisivat satua). Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. Esimerkiksi että kuinka kuvaat enkelin niin ettei siitä tule kiiltokuva mieleen. Entäpä pyhä Henki? Alkuasukas luulee, että pistorasiasta tulee pyhää henkeä, vaikka sieltä tuleekin energiaa! Nämä ovat niin hankalia asioita saada sopimaan metsurin korvaan sopiviksi. Monimutkaisia asioita on hankala kertoa vähin sanoin.
    Luulen ymmärtäneeni kyllä kertomuksesi sanoman noin pääpiirteissään, mutta henkilokohtainen mielipiteeni on, että kun mennään tarpeeksi pitkälle alkupisteeseen, ei voi olla muuta kuin YKSI, josta kaikki tulee. Tuo YKSI on samalla KAIKKI. YKSI on vain jakautunut moneksi. HÄN voi tietysti luoda "saatanan", mutta HÄNEN tahtomattaan ei synny mitään häntä voimakkaampaa. Mielestäni meillä on käytössämme vain yksi voima, jota voimme käyttää hyvään tai pahaan. Noiden erottamiseksi olemme saaneet Kymmenen elämänohjetta. En siis koe niitä edes käskyinä, sillä meille on annettu vapaa valinta. Huomaatko kuinka pelkistän asioita?
    Kuule Sisko... voisimmekohan saada näkemyksemme lähestymään toisiansa?

    ...yhteen hiileen.

    Mikä muuten sitä sinun kieltäsi polttaa? Tekstini kieliasuko ja kertomatyylinikö?

    Ymmärsin ajatuksiasi. Katsos, kun en ole kirjoittaja, siis kouluja käynyt tai oppia saanut. Olen aivan tällainen tavallinen "maallikko", joka on vain lähtenyt panemaan ajatuksiaan paperille ja nyt vihdoin kokoamassa niitä yhteen.

    Nuokin tuonne saamani tekstit kiireessä kokosin sieltä täältä. En todellakaan pyrkinyt selostamaan muuta kuin sitä aihetta, jota tässä keskustelussa käsitellään.

    Kuten jo aiemmin mainitsin, jumaluus-käsite on jo aivan kokonaisen kirjan laajuinen, joten et voi vaatia, että olisin sen tässä voinut selittää tyhjentävästi. Sitten sitä vasta olisi sanottu, että etkö pitempää kirjoitusta voinut laatia, kun kukaan ei jaksa lukea.

    Mutta tulivatko edes nämä kyseiset, keskustelun kohteena olevat asiat selvemmiksi? Löysitkö mitään uutta näkökantaa?

    Nämä Raamatun alun asiat olen pisimmälle käsitellyt, mutta vielä on paljon asioita, jotka ovat vain ajatuksina päässäni. Työstän niitä koko ajan, joten on ihan hyvä, että saan muidenkin näkökantoja, että voisin sanoa asiat niin, että toisetkin ymmärtävät.

    Nyt on kuitenkin niin, että en tule tekemään Raamattua lapsille -teosta, joten aivan aakkosia ei ole tarkoitus kirjoittaa. Enkä aio paneutua sellaisiin asioihin, jotka ovat jo yleisessä tiedossa ja ihmisten ymmärryksessä. Sillä niistä on jo kirjoitettu tuhansia kirjoja. Minä kirjoitan niistä asioista, joista muut eivät ole kirjoittaneet tai puhuneet.

    Tulen käsittelemään kaikki esittämäsi asiat aikanaan ja noista käskyistä minulla onkin paljon sanottavaa. Kun tutkimuskohteena on Raamattu, voit olla varma, ettei aihepiiri ole suppea. Ja koko ajan tuntuu tulevan rekkakuormittain uutta asiaa, tietoa ja näkymiä, huikeita näkymiä, joista ei ole voinut uneksiakaan aikaisemmin.

    Kun tutkimisen ja kirjoittamisen lisäksi on vielä hoidettava tämä arkinen elämä, tuntuu että sisin pakahtuu, ellei pääse purkamaan sitä kaikkea myös muiden kanssa. En millään joutaisi lörpöttelemään tänne palstoille, mutta kaipaan niin toisten kanssa keskustelemaan, koska se olisi hyödyllistä kaikin puolin.

    Olenhan kiinnostunut kaikesta siitä, mitä tältä alueelta tässä ajassa ihmisten kesken ja eri uskonnollisissa piireissä liikkuu. Haluan olla ajan hermolla.

    Välillä kyllä huomaan, että tulee pieniä ylilyöntejä vastauksissa, tarkoitan sellaisia ryöpsähdyksiä, kun sisin on niin kovan paineen alla kuin ravistettu samppanjapullo. Kun korkkia raottaa, sieltä pursuu vähän enemmän kuin on tarkoitus. Anteeksi!

    Olen siis kiinnostunut tutustumaan toisiin itsenäisesti ajatteleviin Raamatun tutkijoihin, jotka eivät ole niin sidoksissa omien kirkkokuntiensa oppeihin, etteivät voisi vähääkään raottaa ajatteluaan sen ulkopuolelle.

    Jään siis kuulolle...

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    ...yhteen hiileen.

    Mikä muuten sitä sinun kieltäsi polttaa? Tekstini kieliasuko ja kertomatyylinikö?

    Ymmärsin ajatuksiasi. Katsos, kun en ole kirjoittaja, siis kouluja käynyt tai oppia saanut. Olen aivan tällainen tavallinen "maallikko", joka on vain lähtenyt panemaan ajatuksiaan paperille ja nyt vihdoin kokoamassa niitä yhteen.

    Nuokin tuonne saamani tekstit kiireessä kokosin sieltä täältä. En todellakaan pyrkinyt selostamaan muuta kuin sitä aihetta, jota tässä keskustelussa käsitellään.

    Kuten jo aiemmin mainitsin, jumaluus-käsite on jo aivan kokonaisen kirjan laajuinen, joten et voi vaatia, että olisin sen tässä voinut selittää tyhjentävästi. Sitten sitä vasta olisi sanottu, että etkö pitempää kirjoitusta voinut laatia, kun kukaan ei jaksa lukea.

    Mutta tulivatko edes nämä kyseiset, keskustelun kohteena olevat asiat selvemmiksi? Löysitkö mitään uutta näkökantaa?

    Nämä Raamatun alun asiat olen pisimmälle käsitellyt, mutta vielä on paljon asioita, jotka ovat vain ajatuksina päässäni. Työstän niitä koko ajan, joten on ihan hyvä, että saan muidenkin näkökantoja, että voisin sanoa asiat niin, että toisetkin ymmärtävät.

    Nyt on kuitenkin niin, että en tule tekemään Raamattua lapsille -teosta, joten aivan aakkosia ei ole tarkoitus kirjoittaa. Enkä aio paneutua sellaisiin asioihin, jotka ovat jo yleisessä tiedossa ja ihmisten ymmärryksessä. Sillä niistä on jo kirjoitettu tuhansia kirjoja. Minä kirjoitan niistä asioista, joista muut eivät ole kirjoittaneet tai puhuneet.

    Tulen käsittelemään kaikki esittämäsi asiat aikanaan ja noista käskyistä minulla onkin paljon sanottavaa. Kun tutkimuskohteena on Raamattu, voit olla varma, ettei aihepiiri ole suppea. Ja koko ajan tuntuu tulevan rekkakuormittain uutta asiaa, tietoa ja näkymiä, huikeita näkymiä, joista ei ole voinut uneksiakaan aikaisemmin.

    Kun tutkimisen ja kirjoittamisen lisäksi on vielä hoidettava tämä arkinen elämä, tuntuu että sisin pakahtuu, ellei pääse purkamaan sitä kaikkea myös muiden kanssa. En millään joutaisi lörpöttelemään tänne palstoille, mutta kaipaan niin toisten kanssa keskustelemaan, koska se olisi hyödyllistä kaikin puolin.

    Olenhan kiinnostunut kaikesta siitä, mitä tältä alueelta tässä ajassa ihmisten kesken ja eri uskonnollisissa piireissä liikkuu. Haluan olla ajan hermolla.

    Välillä kyllä huomaan, että tulee pieniä ylilyöntejä vastauksissa, tarkoitan sellaisia ryöpsähdyksiä, kun sisin on niin kovan paineen alla kuin ravistettu samppanjapullo. Kun korkkia raottaa, sieltä pursuu vähän enemmän kuin on tarkoitus. Anteeksi!

    Olen siis kiinnostunut tutustumaan toisiin itsenäisesti ajatteleviin Raamatun tutkijoihin, jotka eivät ole niin sidoksissa omien kirkkokuntiensa oppeihin, etteivät voisi vähääkään raottaa ajatteluaan sen ulkopuolelle.

    Jään siis kuulolle...

    "Kieli palaa" oli moniselitteinen lause, joka tarkoittaa myös, että kieli palaa takaisin tänne palstoille lörpöttelemään. (hi hii).
    Itse en ole varsinaisesti mikään Raamatun tutkija, edes harrastusmielessä, vaan saan sisäisesti yhä selkenevää tietoa maailmankaikkeuden olemuksesta, ynnä muusta. Kuka tahansahan näin voisi sanoa, mutta niinhän se on, että sisimmästään vastaukset löytää ja sitä kautta otetaan yhteys Luojaan, maailmankaikkeuden suurimpaan tietopankkiin.
    Kyllähän sitä tälläkin foorumilla kannattaa heittää rajumpiakin kannanottoja ja herätellä uinuvia luojan lapsosia.
    Ei muuta kuin jatka vain hyvää työtäsi. Muista käydä näillä palstoillakin ja mikäli tarvitset näkemystäni jostakin asiasta, niin täältähän minutkin löytää!

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    MISTÄ PAHA SAI ALKUNSA?

    Olemme tässä yhden kaikkein suurimman ja näköjään myös vaikeimman kysymyksen äärellä. Onko sen olemassaoloon joku oikeutus?

    Meille kerrotaan taivaassa syttyneen sodan. Mikä siihen johti, siitä saamme vain pieniä vinkkejä. Ilmeisesti tuo ”laajalti suojaavaainen” kerubi, Lusifer, katsoi joutuneensa väärin kohdelluksi ja nousi kapinaan. Syy oli ilmeisesti hänen vallanhalunsa. Hän halusi syrjäyttää Jumalan ja päästä hänen tilalleen. Se mistä tällainen halu Lusiferiin tuli, jää epäselväksi. Mutta jos tulisi ilmi, että se tuli jostain hänen ulkopuoleltaan, syyllinen ei silloin olisikaan Lusifer vaan joku muu. Olisiko syyllinen itse Jumala? Onko hänen hallintonsa liian itsekeskeinen? Onko hän niin vallanhaluinen, ettei hän luovuta siitä pisaraakaan muille?

    Tultuaan torjutuksi Lusifer alkoi esittää raskaita syytöksiä Jumalaa kohtaan. Koska ne kaikki olivat vääriä, Jumala olisi voinut tuhota tuon kapinaan nousseen enkelin siinä samassa hetkessä, jolloin hänessä ilmeni pahuus. ”Sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.” (Heb 12:29)

    Mutta silloin olisi Lusiferia seuranneiden enkelien mielissä herännyt epäilys Jumalan rakkaudesta. Jos heidätkin olisi tuhottu epäilysten herättyä, olisivatko jäljelle jääneet enkelit ymmärtäneet, mistä oli kysymys? Eikö heidän kunnioituksensa ja palvontansa olisi ollut senjälkeen enemmänkin pelon kuin rakkauden sävyttämää. Jumala ei halunnut tällaista palvontaa. ”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.” (1Joh 4:18)

    Jumala oli pakon edessä. Hänen olisi todistettava, että on kaikkien enkelien etu ja onni se, että Jumala hallitsee ylimpänä ja he ovat kuuliaisia hänelle. Lusifer ei luopunut väitteistään, vaan kovensi vain syytteitään. Hän sai puhuttua puolelleen kolmasosan taivaan enkeleistä. Tilanne oli jo erittäin vakava. Miten Jumala sen ratkaisisi? Tässä on syy siihen, miksi Jumala yleensäkään ryhtyi mihinkään poikkeusjärjestelyihin.

    Me otamme nyt esimerkin maallisesta oikeusistunnosta. Jos joku on syytettynä rikkomuksesta, hänelle on ennen rangaistustuomion julistamista annettava mahdollisuus puolustautumiseen. Hän saa tuoda julki oman näkökulmansa asiasta. Samoin tuodaan esille todistusaineisto, johon syytteet tullaan perustamaan.

    Miten nämä toteutettaisiin Jumalan ja Lusiferin välisen erimielisyyden kohdalla. Molemmat olivat syyllisen penkillä. Ja molemmat vannoivat syyttömyyttään. Kumpi oli oikeassa ja kumpi väärässä? Miten Lusifer voisi näyttää toteen, että Jumala on häikäilemätön ja julma diktaattori, yksinvaltias, jonka takia hän oli joutunut kärsimään suurta vääryyttä? Ja mitä Jumala tulisi esittämään todistusaineistona Lusiferia vastaan?

    Jumala teki suunnitelman. Hän järjesti avaruuden olot sellaisiksi, että yhden taivaankappaleen päälle voitiin luoda olosuhteet sopiviksi havaintoesimerkin antamiselle. ”Tehkäämme ihminen...” Jumala teki työtä uskollisten enkeliensä kanssa. Heidän mukanaolonsa oli ratkaisevan tärkeä. Ihmisen tuli olla molempien osapuolien – hyvän ja pahan – käytössä ja siksi hänelle annettiin vapaa tahto ja valinnanvapaus itseään koskevissa päätöksissä.

    Siinä vaiheessa kun ihminen käyskenteli onnellisena paratiisissa, enkelit olivat suuren jännityksen vallassa. Jumala oli antanut näille valinnanmahdollisuuden: joko hyvä taikka paha, kuuliaisuus tai tottelemattomuus. Aadam ja Eeva eivät olleet vähääkään tietoisia siitä, että he olivat koko taivaan joukkojen erityisen tarkkailun kohteina. Ihminen oli luotu sellaiseksi kuin enkelit olivat, puhdas, viaton, lähes jumal-olento. Ainoana erona oli lihallinen ruumis, jossa kiersi elämän neste, veri. Tästä johtui, että ihminen ei pystynyt muuttumaan näkymättömäksi eikä lentämään. Näin hänet sidottiin pysymään tämän maan päällä.

    Enkelit eivät tienneet, mitä tulisi tapahtumaan. Jumala tulisi paljastamaan heille suunnitelmiansa vähitellen. Jumalalla itsellään sensijaan oli tarkka suunnitelma. Emme tiedä, kauanko hänellä meni sen laatimiseen. Todennäköisesti hän oli jo kauan ennen Lusiferin lankeemusta nähnyt siihen johtavat merkit ja tehnyt suunnitelmansa valmiiksi sitä varten. Hän tiesi myös mihin Lusiferin pyrkimykset johtaisivat, mutta tämän maan tapahtumien tulisi olla todisteena enkeleille. Heidät tuli saada vakuuttuneiksi. Näiden kahden osapuolen tuli näin paljastaa luonteensa ja pyrkimystensä päämäärä.

    Mihin tulisivat johtamaan Lusiferin pyrkimykset? Mitä hän kertoi Eevalle hyvän ja pahantiedon puun luona? ”Te tulette, niinkuin Jumala, tietämään hyvän ja pahan.” Hän meni suoraan asiaan, hän paljasti itsensä välittömästi. ”Te tulette niinkuin Jumala”, teillä on mahdollisuus tulla Jumalan vertaisiksi. Lusifer halusi ihmisestä liittolaisen itselleen omissa pyrkimyksissään ja hän onnistui siinä.

    Jumala tiesi etukäteen, että niin tulisi käymään ja niinpä hänen oli otettava suunnitelma B käyttöön. Tämän maailman historia tuosta hetkestä tähän juuri elettävään hetkeen asti on ollut Lusiferin epätoivoista yritystä saada voitto itselleen ja toisaalta Jumalan määrätietoista asioiden hallintaa.

    Niiden näkökulmasta, jotka ovat Lusiferin puolella, kaikki näyttää siltä, että Jumala on syypää kaikkeen pahuuteen. Hän kiduttaa ihmisiä ja on julma diktaattori. Mutta ne, jotka ovat valinneet olla Jumalan puolella, ovat nähneet hänen olevan rakkaus. Hän on pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa, joka kutsuu kaikkia ihmisiä valitsemaan pelastuksen. Sen palkkana tulisi olemaan ikuisesti onnellinen elämä.

    Kun Jumala alkoi ilmaista tuota suurta suunnitelmaansa ihmisille, hän ei voinut tehdä sitä välittömästi syntiinlankeemuksen jälkeen. Kun pysähdyt hetkeksi miettimään, ymmärrät, etteivät Aadam ja Eeva voineet tuossa tilanteessa, täysin tietämättöminä kaikesta, ymmärtää siitä yhtään mitään.

    Kun nytkään, vaikka monet tutkijat ovat paneutuneet kuluneiden 6000 vuoden tapahtumiin, ei löydy montakaan, jotka ymmärtävät, mitä Jumala on todella tarkoittanut kaikella tällä. Ja niin hämmästyttävää se on, että oppineet ymmärtävät vähemmän kuin ihmisten mielestä oppimattomat. Näitä asioita kun ei ymmärretä päällä vaan sydämellä. Ei varmaan löydy ketään, joka sanoo, että hän ymmärtää koko Raamatun, kaiken, mitä siinä on esitetty.

    Mutta nämä vuosituhannet on tarvittu, että Lusifer saisi todistaa väitteensä ja Jumala puolestaan oman suunnitelmansa. Ihmisillä on ollut mahdollisuus tehdä valintansa.

    Lusifer on saanut kootuksi valtavan joukon ihmisiä puolelleen, suurimman osan. Siihen verrattuna Jumalan joukko on häviävän pieni. Mutta taistelu ei olekaan heidän välillään vaan pienen joukon johtaja on taistelun voittaja.

    Jälkiviisaudella ajatellen, olisivatko ihmiset tehneet toisenlaisen ratkaisun elämässään, jos he olisivat nähneet sen, mitä nyt voidaan nähdä? Eivät, sillä nytkin, vaikka nähdään, tehdään samoin.

    Jos ihminen milloin tahansa näkee oman tai koko maailman syntisyyden yhdellä kertaa, hän ei kestä. Näemme sellaisesta ihmisestä, joka on ajautunut elämässään umpikujaan, että hän on hyvin suuressa itsetuhon vaarassa. Hän ei näe mitään, minkä vuoksi elää. Sentähden Jumala joutuu niinkuin yhdelle ihmiselle, samoin koko ihmiskunnalle paljastamaan sen kaiken mahdollisen pahuuden vähitellen. Kokemus on paras opettaja ja sen koulu kestää koko elämän.

    Tässä ovat nyt taustatiedot sille näytelmälle, jonka vaiheita enkelit ovat seuranneet. Tosiasioita ovat nämä:

    - Jumala on rakkaus ja hän haluaa todistaa sen kaikille ihmisille, koko maailmankaikkeudelle. Hän on valmis antamaan kaiken tarvittavan avun sellaiselle ihmiselle, joka sitä pyytää vilpittömällä mielellä.

    - Lusifer on kapinallinen enkeliruhtinas, joka yrittää todistaa kapinansa oikeellisuuden ja pyrkii olemaan ensinnäkin Jumalan vertainen ja mieluummin hänen yläpuolellaan.

    - kaikki asiat ja vaiheet ovat Jumalan hallinnassa. Pahakin toimii vain siinä mitassa kuin Jumala sallii.

    - me ihmiset olemme itse vastuussa valinnoistamme, sillä meille on annettu vapaa tahto ja valinnanmahdollisuus. Jokaiselle annetaan etsikkoaika, jolloin Jumala kutsuu häntä. Hän itse ratkaisee, kumpaan joukkoon hän tahtoo kuulua.

    Mielenkiintoinen näkemys :)

    Tässä muutama asia joka tuli mieleen:
    - Elämämme tarkoitus on olla erään valtataistelun pelinappuloita. Ei kovin turvalliselta tunnu olo, oikeastaan aika surkea kohtalo :)
    - Olet kuvannut Jumalan, Luciferin ja enkelit hyvin ihmismäisiksi.

    Mieleen tulleita kysymyksiä:
    - Kuka päättää milloin taistelu loppuu? Silloin kun kaikki ihmiset ovat siirtyneet jommalle kummalle puolelle vai silloin kun Jumala päättää että taistelu on ohi ja tuhoaa Luciferin?
    - Entäs jos enkelit eivät ymmärräkään Jumalan hyvää tarkoitusta ja menevätkin kaikki Luciferin puolelle (koska heillä on vapaa tahto), mitä Jumala silloin tekee? Tuhoaako hän heidätkin?

    Äänestä

  • Antimateria kirjoitti:

    Mielenkiintoinen näkemys :)

    Tässä muutama asia joka tuli mieleen:
    - Elämämme tarkoitus on olla erään valtataistelun pelinappuloita. Ei kovin turvalliselta tunnu olo, oikeastaan aika surkea kohtalo :)
    - Olet kuvannut Jumalan, Luciferin ja enkelit hyvin ihmismäisiksi.

    Mieleen tulleita kysymyksiä:
    - Kuka päättää milloin taistelu loppuu? Silloin kun kaikki ihmiset ovat siirtyneet jommalle kummalle puolelle vai silloin kun Jumala päättää että taistelu on ohi ja tuhoaa Luciferin?
    - Entäs jos enkelit eivät ymmärräkään Jumalan hyvää tarkoitusta ja menevätkin kaikki Luciferin puolelle (koska heillä on vapaa tahto), mitä Jumala silloin tekee? Tuhoaako hän heidätkin?

    Kiitos kysymyksistäsi, jotka kuitenkin osoittavat, että ilmeisesti et lue Raamattua.
    Mutta vastaan siten, kuin minä olen ymmärtänyt ja nimenomaan Raamatun tekstin pohjalta ja jonka sisimmässäni koen olevan sen hengen mukaista.

    >> - Elämämme tarkoitus on olla erään valtataistelun pelinappuloita. Ei kovin turvalliselta tunnu olo, oikeastaan aika surkea kohtalo :) >- Olet kuvannut Jumalan, Luciferin ja enkelit hyvin ihmismäisiksi. >- Kuka päättää milloin taistelu loppuu? Silloin kun kaikki ihmiset ovat siirtyneet jommalle kummalle puolelle vai silloin kun Jumala päättää että taistelu on ohi ja tuhoaa Luciferin? >- Entäs jos enkelit eivät ymmärräkään Jumalan hyvää tarkoitusta ja menevätkin kaikki Luciferin puolelle (koska heillä on vapaa tahto), mitä Jumala silloin tekee? Tuhoaako hän heidätkin?

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    KIROUS JA VEDENPAISUMUS

    Jumala loi pelkkää hyvää. Paratiisissa ei ollut yhtään ohdaketta eikä orjantappuraa, ei myöskään petoeläimiä. Kaikki eläimet söivät kasveja. Mutta kaiken kauniin, hyvän, jalon, arvokkaan ja pyhän paha on saanut käännettyä kiroukseksi.

    Käärme oli Jumalan luoma (1Ms 3:1), ei sitä voinut pitää mitenkään vaarallisena. Outoa siinä oli vain sen puhekyky. Tuskin Eeva olisi ollut halukas seurustelemaan julmasti irvistelevän Tyrannosauruksen kanssa. Se oli varmaan joku kauniisti kimalteleva ja sulavalinjainen kasvissyöjälisko, mahdollisesti lentokykyinen. Petos oli täydellinen. Tuon petoksen tähden Jumala kirosi ensin käärmeen, sitten myös maan Aadamin lankeemuksen tähden.

    Tuohon maahan kuuluivat sekä eläimet että kasvit. “Kirottu olkoon maa sinun tähtesi... orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle” 1Ms 3:17,18. Niitä ei ollut alunperin vastaluodussa maassa, ne syntyivät vasta kirouksen jälkeen. Samoin saivat alkunsa myös petoeläimet. Tavalliset, lauhkeat, ruohoasyövät eläimet saivat petomaisia piirteitä siinä missä pehmeä, herkkäpiirteinen kasvi alkoi kovettua ja työntää varrestaan ja lehdistään teräviä piikkejä.

    Syntiinlankeemuksen jälkeen tuli voimaan luonnossa kirouksen laki: syö tai tule syödyksi; tapa tai tule tapetuksi. Kasvit ja eläimet olivat pakotetut ottamaan kantaa tähän lakiin.

    Miksi näin piti tapahtua? Jos kaikki olisi jatkunut entisellään syntiinlankeemuksen jälkeen, ihminen ei olisi oppinut mitään. Mutta nyt, vielä tänäkin päivänä, luonto puhuu kaikkein selvintä kieltä koko luomakuntaa vaivaavasta synnin ja pahuuden kirouksesta. Kaikkialla näemme pahuuden juonia, petojen vaanimista ja viattomien kärsimystä ja joutumista vahvemman hampaisiin. Emme välty siltä missään. Saamme havaita pahuuden kavaluuden ja juonien monipuolisuuden ja sen tulisi herättää meidät ajattelemaan. Jumala on viisaudessaan nähnyt näin paremmaksi ja niinpä hän on tähän suureen kiroukseen kätkenyt suuren siunauksen niille, jotka heräävät ajattelemaan. He tulevat tuntemaan pahan juonet ja oppivat niitä karttamaan.

    Jumala kirosi käärmeen jo Edenissä. Sentähden inho sitä kohtaan on Jumalasta lähtöisin. Ne, jotka pitävät käärmettä lemmikkinään, havainnollistavat, että synnin kanssa voi leikitellä ilman suurempaa vaaraa nyt. Mutta se kostautuu kerran.

    En usko, että Jumala loi yhtäkään eläinlajia pedoksi. On esimerkkejä siitä, miten ihmisillä on ollut lemmikiksi otettuja leijonia ja tiikereitä, jotka ovat syöneet pelkästään kasvisruokaa. Tiedän kasvisruoalla eläviä koiria ja kotikissoja.

    Paha sai kirouksen käärmeenä siten, että se ei saanut enää kulkea neljällä jalalla, niinkuin matelijat silloin kulkivat. Mutta uskoiko paholainen sitä? Ei. Eihän se ole koskaan tehnyt Jumalan tahdon mukaan. Kun sitä kieltää jostakin, niin se on samaa kuin jos käskisi tekemään juuri niin. Ja sentähden uskallan esittää väitteen, että suuret lihansyöjädinosaurukset ovat paholaisen omia luomuksia. Ne ilmentävät parhaiten sen tuhoavaa ja hallitsemaan pyrkivää voimaa.

    Maailmassa on petoja kaikissa eläinlajeissa, jopa kasvikunnassa. Suurin peto on kuitenkin ihminen, jonka saatana on ottanut välikappaleekseen. Eri eläinten petomaisuuksista voimme nähdä, miten lukemattomat ovat ne keinot, joilla pahuus yrittää saada meidät omakseen.

    Ajattelepa suuria kissapetoja, krokotiileja, käärmeitä, haita. Ne ovat selvästi tunnistettavissa pedoiksi ja niitä vastaan voi varautua. Mutta suurimmat ihmisiä uhkaavat pedot eivät ole kooltaan suuria. Hyönteiset, kärpäset ja hyttyset ovat osoittautuneet kohtalokkaimmiksi. Ne kuljettavat vaarallisia tautibakteereja jaloissaan ja syljessään ja näin levittävät tappavia pieniä petoja ihmisiin. Niitä ei näe edes paljaalla silmällä, tarvitaan mikroskooppi, taitoa käyttää sitä ja vielä tietoa siitä, miltä nuo “pöpöt” näyttävät. Ne eivät näytä tiikeriltä eikä krokotiililta.

    Jumala on ainoa, joka pystyy luomaan uutta elämää, mutta paholainen on osoittautunut mestariksi sen tuhoamisessa. Kun tutkimme dinosauruksista tehtyjä kirjoja, saamme nähdä, miten paljon saatana on tehnyt erilaisia kokeiluja löytääkseen erikoisen hirvittäviä muotoja. Halutessaan leikkiä luojaa hän käytti valmiiksiluotua matelijaa, jonka olemus tuntui hänestä sopivalta. Oliko Jumala luonut käärmeen kavalaksi? (1 Ms 3:1) Ei, vaan paholainen oli ottanut sen asuinsijakseen. Ja todellakin se kuvaa erinomaisesti hänen perusluonnettaan. Hän haluaa olla valtavan suuri, julma, raaka, pelottava, hirvittävä, joka murskaa kaiken jalkoihinsa ja hampaisiinsa. Jumala ei voinut sallia sitä.

    Dinosauruksia oli satoja erilaisia. Jos nyt uskomme, että Jumala oli ne luonut, olisi niitä pitänyt ottaa Nooan arkkiin mukaan jokaista lajia 2 kpl. Arkkiin tuli ottaa myös eläinten tarvitsema ruoka vuodeksi. Arkkeja olisi näinollen pitänyt rakentaa kymmeniä, että kaikki olisivat mahtuneet. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, koska Jumala oli kironnut käärmeen ja salli sille vain maassa matelemisen. Sentähden kaikki pitkäjalkaiset ja lentävät liskot oli tuomittu kuolemaan. Ja näin todellakin tapahtui ympäri koko maailman vedenpaisumuksessa. Dinosaurusten fossiileja samoin kuin kivettyneitä sademetsiä on löydetty jopa Etelämantereelta ja Huippuvuorilta.

    Jumala tuhosi pahuuden leviämiselle suotuisat olosuhteet ja myös dinosaurukset, eli suuret matelijat. Muutama nelijalkainen melko pystyssä kulkeva matelijalajike on säilynyt Etelämeren saarilla todisteena jälkipolvillekin, koska ne sopeutuivat vesielämään. Mutta niiden elintila on rajattu suppeaksi ilmastollisin keinoin.

    1Ms 6:5-7,11-13 osoittaa, että vedenpaisumus ei tullut ainoastaan ihmisten pahuuden tähden, vaan väkivalta oli ryöstäytynyt valtaviin mittasuhteisiin myös eläinten keskuudessa. Suurimpina syyllisinä voimme pitää juuri suuria lihansyöjämatelijoita. Niiden kanssa eläminen oli varmaan muuttunut painajaismaiseksi kamppailuksi. Tuo eläinten väkivaltainen tyyli tarttui ihmisiinkin ja tappamisesta tuli niin yleistä ja jokapäiväistä, että kaikenlainen väkivalta muodostui ihmisten normaaliksi käyttäytymistavaksi. Samoin on nykyään yleistyvässä määrin kaikkialla maailmassa ja erikoisesti suurissa kaupungeissa.

    Jos sinusta on vaikea arvioida, mitä ennen vedenpaisumusta on tapahtunut, kuvittele aikajaksoa verrattuna nykyiseen aikaan. Luomisesta vedenpaisumukseen on Raamatun ilmoituksen mukaan noin 1500 vuotta. Jos mietit, miten paljon on ehtinyt tapahtua viimeisten 1500 vuoden aikana, kuinka paljon väestö on lisääntynyt ja kehitys mennyt eteenpäin, siitä huolimatta, että ihmisten elinikä on laskenut alle kymmenesosaan, sairaudet, luonnonmullistukset, väkivaltaisuudet ja sodat ovat hävittäneet ihmiskuntaa, maanpinnan ja ilmastonmuutokset ovat tehneet elinolosuhteet vaikeammiksi.

    Luomistyöhön on kuulunut osana kaiken luodun muuntautumiskyky. Tuon kyvyn ansiosta sekä ihmiset, eläimet että kasvit ovat sopeutuneet esimerkiksi vedenpaisumuksen jälkeisiin ilmastollisiin muutoksiin. Tähän perustuen “viisas” ihminen, Homo Sapiens, on kehitellyt kehitysopin, jonka lajien syntyteoria vaatii miljardien vuosien kehityksen. Ja tämä “viisas” tunnustaa itse kehittyneensä eläimistä! Tämä on niin räikeästi ristiriidassa muun ihmisen itsestään antaman kuvan kanssa, että ei voi ajatella kuin että joku, joka haluaa halventaa ihmisen ja hänen Luojansa, on pannut sen hänen päähänsä. Se on samanlainen kiero temppu, jonka uhriksi Eeva joutui. Tuo joku on itse saatana, kaiken pahan alku ja juuri.

    Se, että vedenpaisumusta edeltävästä ajasta, eläimistä, ilmastosta yms:sta on säilynyt niin vähän tietoa meidän ajallemme, on oikeastaan hyvä. Sillä nyt usko Jumalaan kaiken Luojana ja alkuunpanijana on todella USKOA, eikä itsestäänselvyys. Mikään uskonasia ei saa olla meille itsestäänselvyys, sillä muuten menetämme sen. Se vaatii meiltä jatkuvaa valintaa totuuden puolelle eikä hellittämistä siitä hetkeksikään.

    Olipahan typerryttävän pitkä humpuuki-kokoelma!

    En jaksanut kommentoida koko kirjoitelmaa (vaikka syytä olisi ollut), tässä pari lempikohtaani:

    >> Käärme oli Jumalan luoma (1Ms 3:1), ei sitä voinut pitää mitenkään vaarallisena. Outoa siinä oli vain sen puhekyky. > Tuskin Eeva olisi ollut halukas seurustelemaan julmasti irvistelevän Tyrannosauruksen kanssa. Se oli varmaan joku kauniisti kimalteleva ja sulavalinjainen kasvissyöjälisko, mahdollisesti lentokykyinen. Petos oli täydellinen. >En usko, että Jumala loi yhtäkään eläinlajia pedoksi. >Luomistyöhön on kuulunut osana kaiken luodun muuntautumiskyky. Tuon kyvyn ansiosta sekä ihmiset, eläimet että kasvit ovat sopeutuneet esimerkiksi vedenpaisumuksen jälkeisiin ilmastollisiin muutoksiin. >Tähän perustuen “viisas” ihminen, Homo Sapiens, on kehitellyt kehitysopin, jonka lajien syntyteoria vaatii miljardien vuosien kehityksen. Ja tämä “viisas” tunnustaa itse kehittyneensä eläimistä! >Tämä on niin räikeästi ristiriidassa muun ihmisen itsestään antaman kuvan kanssa>, että ei voi ajatella kuin että joku, joka haluaa halventaa ihmisen ja hänen Luojansa, on pannut sen hänen päähänsä.>. Mikään uskonasia ei saa olla meille itsestäänselvyys, sillä muuten menetämme sen. Se vaatii meiltä jatkuvaa valintaa totuuden puolelle eikä hellittämistä siitä hetkeksikään.

    Äänestä

  • Xtian kirjoitti:

    Olipahan typerryttävän pitkä humpuuki-kokoelma!

    En jaksanut kommentoida koko kirjoitelmaa (vaikka syytä olisi ollut), tässä pari lempikohtaani:

    >> Käärme oli Jumalan luoma (1Ms 3:1), ei sitä voinut pitää mitenkään vaarallisena. Outoa siinä oli vain sen puhekyky. > Tuskin Eeva olisi ollut halukas seurustelemaan julmasti irvistelevän Tyrannosauruksen kanssa. Se oli varmaan joku kauniisti kimalteleva ja sulavalinjainen kasvissyöjälisko, mahdollisesti lentokykyinen. Petos oli täydellinen. >En usko, että Jumala loi yhtäkään eläinlajia pedoksi. >Luomistyöhön on kuulunut osana kaiken luodun muuntautumiskyky. Tuon kyvyn ansiosta sekä ihmiset, eläimet että kasvit ovat sopeutuneet esimerkiksi vedenpaisumuksen jälkeisiin ilmastollisiin muutoksiin. >Tähän perustuen “viisas” ihminen, Homo Sapiens, on kehitellyt kehitysopin, jonka lajien syntyteoria vaatii miljardien vuosien kehityksen. Ja tämä “viisas” tunnustaa itse kehittyneensä eläimistä! >Tämä on niin räikeästi ristiriidassa muun ihmisen itsestään antaman kuvan kanssa>, että ei voi ajatella kuin että joku, joka haluaa halventaa ihmisen ja hänen Luojansa, on pannut sen hänen päähänsä.>. Mikään uskonasia ei saa olla meille itsestäänselvyys, sillä muuten menetämme sen. Se vaatii meiltä jatkuvaa valintaa totuuden puolelle eikä hellittämistä siitä hetkeksikään.

    Matt. 13:9-17
    9. "Jolla on korvat, se kuulkoon."
    10. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: "Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla?"
    11. Hän vastasi ja sanoi: "Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.
    12. Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
    13. Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.
    14. Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.
    15. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'
    16. Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat.
    17. Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet."

    Ja monet nykyajan ihmiset haluaisivat nähdä ja ymmärtää, mutta kun eivät voi siksi, että taistelevat koko ajan vastaan. Tästä taistelusta ja toisaalta kovasta tiedonhalusta kertovat nämä keskustelusivut. Kuurosokeat huitovat ympäriinsä ja mölisevät epämääräisiä äänteitään. Näkevät näkevät ja kuulevat kuulevat sen – ja säälivät.

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    Matt. 13:9-17
    9. "Jolla on korvat, se kuulkoon."
    10. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: "Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla?"
    11. Hän vastasi ja sanoi: "Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.
    12. Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
    13. Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.
    14. Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.
    15. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'
    16. Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat.
    17. Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet."

    Ja monet nykyajan ihmiset haluaisivat nähdä ja ymmärtää, mutta kun eivät voi siksi, että taistelevat koko ajan vastaan. Tästä taistelusta ja toisaalta kovasta tiedonhalusta kertovat nämä keskustelusivut. Kuurosokeat huitovat ympäriinsä ja mölisevät epämääräisiä äänteitään. Näkevät näkevät ja kuulevat kuulevat sen – ja säälivät.

    Klassinen veto uskovaiselta alkaa suoltamaan raamatun säkeitä kun ei enää paukut riitä.

    >>
    Kuurosokeat huitovat ympäriinsä ja mölisevät epämääräisiä äänteitään. Näkevät näkevät ja kuulevat kuulevat sen – ja säälivät.
    >>

    Pikku vihje: kannattaisi tarkastaa kuka tässä mölisee niitä epämääräisiä äänteitään...

    Äänestä

  • religious vomit kirjoitti:

    Klassinen veto uskovaiselta alkaa suoltamaan raamatun säkeitä kun ei enää paukut riitä.

    >>
    Kuurosokeat huitovat ympäriinsä ja mölisevät epämääräisiä äänteitään. Näkevät näkevät ja kuulevat kuulevat sen – ja säälivät.
    >>

    Pikku vihje: kannattaisi tarkastaa kuka tässä mölisee niitä epämääräisiä äänteitään...

    M. O. T.

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    M. O. T.

    Samaa voi sanoa sinustakin. Voisitko nyt ystävällisesti vastata noihin Xtianin esittämiin kysymyksiin?

    Äänestä

  • religious vomit kirjoitti:

    Samaa voi sanoa sinustakin. Voisitko nyt ystävällisesti vastata noihin Xtianin esittämiin kysymyksiin?

    Jos minä nyt menisin tuossa vasemmassa reunassa luetelluista aiheista vaikkapa Moottoripyörä- tai Veneily- keskusteluun, koska olisin niin kovin niistä kiinnostunut, mutta en viitsisi etsiä käsiini niitä käsittelevää kirjallisuutta, tuskin ymmärtäisin mitään siellä käytävästä keskustelusta. Siellä asiantuntijat vaihtavat tietojaan omalla erikoissanastollaan, joka ei ole minulle tuttua.

    Luuletko että minun väliintulojani katsottaisiin suopeasti, varsinkin jos alkaisin haukkua näitä kirjoittajia valehtelijoiksi siksi, etten itse tiedä asioista mitään? Eiköhän sieltä aika pian tulisi palaute, että tutustupa, sisko, ensin näiden asioiden aakkosiin ja tule vasta sitten mukaan keskusteluun. Ehkä he antavat vinkin, mitä minun olisi paras lukea, kirja tai linkki, josta tietoa löytyy.

    Tämä olkoon esimerkkinä siitä, mitä täällä Uskonto-palstalla tapahtuu koko ajan. Tuntuu kuin joillakin henkilöillä ei olisi mitään muuta tarkoitusta kuin häiritä keskustelua.

    Jos ei olla kiinnostuneita tutustumaan Raamattuun, se ei varmasti tule avautumaan. Silloin mitkään selitykset eivät auta, vaan herättävät vain uusia ja taas uusia kysymyksiä, joiden vastaukset poljetaan pilkaten maahan.

    Yritän nyt toivomuksestasi vastata hänen kysymyksiinsä.

    Äänestä

  • Xtian kirjoitti:

    Olipahan typerryttävän pitkä humpuuki-kokoelma!

    En jaksanut kommentoida koko kirjoitelmaa (vaikka syytä olisi ollut), tässä pari lempikohtaani:

    >> Käärme oli Jumalan luoma (1Ms 3:1), ei sitä voinut pitää mitenkään vaarallisena. Outoa siinä oli vain sen puhekyky. > Tuskin Eeva olisi ollut halukas seurustelemaan julmasti irvistelevän Tyrannosauruksen kanssa. Se oli varmaan joku kauniisti kimalteleva ja sulavalinjainen kasvissyöjälisko, mahdollisesti lentokykyinen. Petos oli täydellinen. >En usko, että Jumala loi yhtäkään eläinlajia pedoksi. >Luomistyöhön on kuulunut osana kaiken luodun muuntautumiskyky. Tuon kyvyn ansiosta sekä ihmiset, eläimet että kasvit ovat sopeutuneet esimerkiksi vedenpaisumuksen jälkeisiin ilmastollisiin muutoksiin. >Tähän perustuen “viisas” ihminen, Homo Sapiens, on kehitellyt kehitysopin, jonka lajien syntyteoria vaatii miljardien vuosien kehityksen. Ja tämä “viisas” tunnustaa itse kehittyneensä eläimistä! >Tämä on niin räikeästi ristiriidassa muun ihmisen itsestään antaman kuvan kanssa>, että ei voi ajatella kuin että joku, joka haluaa halventaa ihmisen ja hänen Luojansa, on pannut sen hänen päähänsä.>. Mikään uskonasia ei saa olla meille itsestäänselvyys, sillä muuten menetämme sen. Se vaatii meiltä jatkuvaa valintaa totuuden puolelle eikä hellittämistä siitä hetkeksikään.

    >>> Käärme oli Jumalan luoma (1Ms 3:1), ei sitä voinut pitää mitenkään vaarallisena. Outoa siinä oli vain sen puhekyky. Äänihuulet ja aivojen puhekeskus takavarikoitiin sittemmin? Miksi Jumala loi puhuvan käärmeen?> Niin, petoeläinten yleiset ominaisuudet, hampaat ja ruoansulatusjärjestelmäkään ei sinulle varmaan anna mitään vinkkiä siitä mihin nuo elikot soveltuvat? kaikki hyvää)

    1Moos. 3:14. Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi.
    ...
    19. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
    (tomu, maa > liha > tomu, maa)

    1Moos 9:2. Ja peljätkööt ja vaviskoot teitä kaikki eläimet maan päällä ja kaikki taivaan linnut ja kaikki, jotka maassa matelevat, ja kaikki meren kalat; ne olkoot teidän valtaanne annetut.
    3. Kaikki, mikä liikkuu ja elää, olkoon teille ravinnoksi; niinkuin minä olen antanut teille viheriäiset kasvit, niin minä annan teille myös tämän kaiken.

    Vasta vedenpaisumuksen jälkeen Jumala lupasi ihmiselle liharavinnon.

    >> Miten ilmasto on muuttunut vedenpaisumuksen jälkeen, ja missä on asiaa koskevat tutkimustulokset? > Ei kehitysoppi ihmistä halvenna. Luoja-kysymykseen se ei ota kantaa, sillä moisella tekijällä ei ole siihen havaittavaa vaikutusta. > Mistä sinä revit näitä järjettömiä spekulaatioita?
    Onko näille jokin lähde, vai ihan lämpimiksesikö näitä kehittelet?

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    Jos minä nyt menisin tuossa vasemmassa reunassa luetelluista aiheista vaikkapa Moottoripyörä- tai Veneily- keskusteluun, koska olisin niin kovin niistä kiinnostunut, mutta en viitsisi etsiä käsiini niitä käsittelevää kirjallisuutta, tuskin ymmärtäisin mitään siellä käytävästä keskustelusta. Siellä asiantuntijat vaihtavat tietojaan omalla erikoissanastollaan, joka ei ole minulle tuttua.

    Luuletko että minun väliintulojani katsottaisiin suopeasti, varsinkin jos alkaisin haukkua näitä kirjoittajia valehtelijoiksi siksi, etten itse tiedä asioista mitään? Eiköhän sieltä aika pian tulisi palaute, että tutustupa, sisko, ensin näiden asioiden aakkosiin ja tule vasta sitten mukaan keskusteluun. Ehkä he antavat vinkin, mitä minun olisi paras lukea, kirja tai linkki, josta tietoa löytyy.

    Tämä olkoon esimerkkinä siitä, mitä täällä Uskonto-palstalla tapahtuu koko ajan. Tuntuu kuin joillakin henkilöillä ei olisi mitään muuta tarkoitusta kuin häiritä keskustelua.

    Jos ei olla kiinnostuneita tutustumaan Raamattuun, se ei varmasti tule avautumaan. Silloin mitkään selitykset eivät auta, vaan herättävät vain uusia ja taas uusia kysymyksiä, joiden vastaukset poljetaan pilkaten maahan.

    Yritän nyt toivomuksestasi vastata hänen kysymyksiinsä.

    et sattumalta ole huomannut niin tuossa ylhäällä lukee _Evolutio ja kreationismi_ ei uskonto. Mielestäni olet touhuamassa kokonaan väärällä palstalla. Joten noudattappa omia neuvojasi.

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    Jos minä nyt menisin tuossa vasemmassa reunassa luetelluista aiheista vaikkapa Moottoripyörä- tai Veneily- keskusteluun, koska olisin niin kovin niistä kiinnostunut, mutta en viitsisi etsiä käsiini niitä käsittelevää kirjallisuutta, tuskin ymmärtäisin mitään siellä käytävästä keskustelusta. Siellä asiantuntijat vaihtavat tietojaan omalla erikoissanastollaan, joka ei ole minulle tuttua.

    Luuletko että minun väliintulojani katsottaisiin suopeasti, varsinkin jos alkaisin haukkua näitä kirjoittajia valehtelijoiksi siksi, etten itse tiedä asioista mitään? Eiköhän sieltä aika pian tulisi palaute, että tutustupa, sisko, ensin näiden asioiden aakkosiin ja tule vasta sitten mukaan keskusteluun. Ehkä he antavat vinkin, mitä minun olisi paras lukea, kirja tai linkki, josta tietoa löytyy.

    Tämä olkoon esimerkkinä siitä, mitä täällä Uskonto-palstalla tapahtuu koko ajan. Tuntuu kuin joillakin henkilöillä ei olisi mitään muuta tarkoitusta kuin häiritä keskustelua.

    Jos ei olla kiinnostuneita tutustumaan Raamattuun, se ei varmasti tule avautumaan. Silloin mitkään selitykset eivät auta, vaan herättävät vain uusia ja taas uusia kysymyksiä, joiden vastaukset poljetaan pilkaten maahan.

    Yritän nyt toivomuksestasi vastata hänen kysymyksiinsä.

    >>
    Jos ei olla kiinnostuneita tutustumaan Raamattuun, se ei varmasti tule avautumaan. Silloin mitkään selitykset eivät auta, vaan herättävät vain uusia ja taas uusia kysymyksiä, joiden vastaukset poljetaan pilkaten maahan.
    >>

    Aivan samaa voi sanoa evoluutioteoriasta. Jos siitä ei tiedä mitään, on turha alkaa väittämään että se on väärä. Uskovaisten ongelmana on se, että ei edes yritetä ymmärtää evoluutioteoriaa vaan luodaan omiin mielikuviin perustuvia olkiukkoja.

    PS. Vastaisen varalle:
    http://www.talkorigins.org/faqs/evolution-definition.html

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    >>> Käärme oli Jumalan luoma (1Ms 3:1), ei sitä voinut pitää mitenkään vaarallisena. Outoa siinä oli vain sen puhekyky. Äänihuulet ja aivojen puhekeskus takavarikoitiin sittemmin? Miksi Jumala loi puhuvan käärmeen?> Niin, petoeläinten yleiset ominaisuudet, hampaat ja ruoansulatusjärjestelmäkään ei sinulle varmaan anna mitään vinkkiä siitä mihin nuo elikot soveltuvat? kaikki hyvää)

    1Moos. 3:14. Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi.
    ...
    19. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
    (tomu, maa > liha > tomu, maa)

    1Moos 9:2. Ja peljätkööt ja vaviskoot teitä kaikki eläimet maan päällä ja kaikki taivaan linnut ja kaikki, jotka maassa matelevat, ja kaikki meren kalat; ne olkoot teidän valtaanne annetut.
    3. Kaikki, mikä liikkuu ja elää, olkoon teille ravinnoksi; niinkuin minä olen antanut teille viheriäiset kasvit, niin minä annan teille myös tämän kaiken.

    Vasta vedenpaisumuksen jälkeen Jumala lupasi ihmiselle liharavinnon.

    >> Miten ilmasto on muuttunut vedenpaisumuksen jälkeen, ja missä on asiaa koskevat tutkimustulokset? > Ei kehitysoppi ihmistä halvenna. Luoja-kysymykseen se ei ota kantaa, sillä moisella tekijällä ei ole siihen havaittavaa vaikutusta. > Mistä sinä revit näitä järjettömiä spekulaatioita?
    Onko näille jokin lähde, vai ihan lämpimiksesikö näitä kehittelet?

    Jos kerta olet noin innokas vetelemään noita "totuuksiasi" raamatusta, niin mikä sitten todistaa sen että raamatun sisältö on totta?

    Äänestä

  • religious vomit kirjoitti:

    Jos kerta olet noin innokas vetelemään noita "totuuksiasi" raamatusta, niin mikä sitten todistaa sen että raamatun sisältö on totta?

    ...sen sinä päivänä kun sinä pystyt todistamaan omat uskomuksesi totuudeksi.

    Äänestä

  • KIO kirjoitti:

    et sattumalta ole huomannut niin tuossa ylhäällä lukee _Evolutio ja kreationismi_ ei uskonto. Mielestäni olet touhuamassa kokonaan väärällä palstalla. Joten noudattappa omia neuvojasi.

    ...itse lainkaan sitä, että se kuuluu alaotsikkona uskontokeskusteluihin?

    Ja huomasitko, että muutkin kuin minä käsittelevät uskontoa tällä palstalla? Miksi olet vain minua häätämässä pois?

    Missä muuten on kerrottu vedenpaisumuksesta, tiedätkö sen? Ettei vain nimenomaan Raamatussa?

    Ja eikö tätä keskustelua ole käyty juuri Raamatun kertomusten pohjalta? Sillä eikö kreationismi ole uskomista Raamatussa kerrottuun luomiseen?

    Sensijaan, että olet ajamassa luomisopin kannattajia pois täältä omilta keskustelupalstoiltaan, pitäisi evoluution kannattajat saattaa kauniisti tämän koko uskontokeskustelu-osaston ulkopuolelle, ettei teidän tarvitsisi joutua kosketuksiin meidän luomisopin kannattajien kanssa, koska me olemme näköjään teille samaa kuin punainen vaate taisteluhärälle.

    Näköjään tänne eivät enää uskalla tulla keskustelemaan sellaiset, jotka haluaisivat vaihtaa ajatuksiaan nimenomaan luomiseen liittyvistä asioista, kun täällä riehuvat suuna päänä vain evoluution kannattajat.

    Sopivimpia pääotsikoita, johon suosittelisin evoluutiokeskustelua siirrettäväksi ovat seuraavat: "Kehitysideat", "Maailman menoa" ja sopivimpana "Huuhaa". Tämä vinkiksi ylläpidolle.

    Äänestä

  • sisko kirjoitti:

    ...sen sinä päivänä kun sinä pystyt todistamaan omat uskomuksesi totuudeksi.

    Jos tällä uskomuksella tarkoitat evoluutio-oppia, niin alapas kertoa. Evoluutioteoria on fakta josta on kerätty valtava määrä tieteellisiä todisteita. Sen sijaan että uskovaiset hyväksyisivät tämän, he jääräpäisesti ummistavat silmänsä tosiasioille.

    Äänestä

Kiitos kaikille hyvästä keskustelusta! Kerroinko muuten etten ole uskovainen vaan suhtaudun kriittisesti kaikenmaailman hihhuleihin!

Ja sitten viela eräs asia jonka tiedän ärsyttävän monia:"Minun mielestäni mikään uskonto tai maailmankatsomus ei ole toista parempi!"

Äänestä
  • Eihän tuo riitä vastaukseksi. Nyt sinä kerrot oman maailmankatsomuksesi, joka ei ole muita parempi!
    Minä suhtaudun kriittisesti ihmisiin, jotka eivät uskalla kertoa omaa näkemystään, vaan ainoastaan arvostelevat muiden näkemyksiä.
    Mikään maailmankatsomus ei ole toista huonompi!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Luterilainen mies kirjoitti:

Olettakaamme että Jumala loi kaiken kerralla ja Raamatun vedenpaisumus Nooan arkkeineen on totta.

Kaivauksissa on löytynyt luita joiden uskotaan kuuluneen Dinosauruksiksi kutsutuille eliöille.Oletettavasti niitä ei enää elä maapallolla,ainakaan kukaan ei ole kyennyt asiaa todistamaan. On löytynyt todisteita monista muistakin eliöistä joita ei nykyään tavata maapallolla.Ihmettelen vain että kuinka moinen asia on mahdollinen.

Nooahan otti Arkkiinsa parin jokaista eläintä jotta lajien jatkuvuus olisi turvattuna vedenpaisumuksen jälkeenkin.
No,miksi hän ei ottanut sinne Arkkiinsa esimerkiksi Dinosauruksia?Kuinka ihmeessä Jumala antoi sen tapahtua,olivathan ne upeita eläimiä.
Tekivätkohan Dinot syntiä vai mikä oli asiaan syynä?Mahtoikohan Arkki olla liian pienikokoinen suurille Dinoille?
Haluan että joku kommentoisi tätä mieltäni askarruttavaa kysymystä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu