Jokainen uskosta osallinen muistaa varmaan oman kivisen polkunsa Herran syliin. Minä ainakin muistan omani. Se ei ollut helppo tie ja kysyi minulta nöyrtymistä ja silmien avaamista. Piti tosissaan nöyrtyä näkemään oma syntisyytensä, oma huonoutensa Kristuksen täydellisyyden edessä. Tässä lainaan pikku pätkän, mikä estää, ettei ihminen aina tajua olevansa syntinen:
"Uskoontulon esteenä on useimmiten synnin vähätteleminen. Jeesuksen lähetyskäskyä ei ole otettu todesta.”Parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava Hänen nimessään” (Lk. 24: 47). Ellei julistus tähtää synnistä luopumiseen ei voida odottaa tervettä uskoontuloa. Jumala tahtoo saada jokaisen ihmisen syylliseksi (vastoin tämän ajan opetusta). Että koko maailma tulisi syylliseksi Hänen edessään” (Rm. 3:19)."
Pelottava tosiasia on myöntää se että aika moni meistäkin on ehkä joskus ollut nimikristitty. Minäkin olin joskus nimikristitty kunnes luisuin lähes ateismin puolelle ja sitten kun minulle synti tuotiin näkyville, eli otin niin sanotusti laput silmiltä ja nöyrryin näkemään oman syntisyyteni, tajusin mistä siinä oli kysymys. Ei kirkollisveroja maksamalla taivaaseen pääse, eikä millään teoilla. Mistä ne syntiset teot sitten tulevat?
"Uskosta osattoman pitää tulla tuntemaan tosiasia itsestään, että hän on syntinen. Hän ei ole ainoastaan tehnyt syntiä, vaan elää synnin tilassa olemalla erossa Jumalasta.Synnin tilasta johtuvat synnin teot. Rm.5:18,19.Synnin tilansa tiedostavalle voidaan osoittaa Jeesusta ja ihmeellistä ristin lunastustyötä."
Omia tekojaan ei edes tajua syntisiksi ennen kuin tulee synnin tuntoon. Kun synnin tunto on herännyt, ja kokee Kristuksen kutsun, haluaa tehdä parannusta synneistään ja ottaa armon vastaan. Kun tämän kaiken on kokenut, vasta sitten oikeasti tajuaa mistä tässä on kysymys. Siihen asti se voi tuntua pelkältä sananhelinältä. Omaa kivistä polkua voi palata tarkastelemaan aina niissä yhteyksissä kun näkee jonkun taapertavan samankaltaisella kivisellä polulla hortoilemassa eksyksissä. Toivomme, että mahdollisimman moni löytäisi perille.
Lainaukset otettu tästä linkistä, jonka lahjoittajaa kiitän ja kiitin jo poistetussa viestiketjussa.
http://www.jeesus-on-herra.com/
Muu kirjoitus on omaa tekstiäni, eli lainausmerkein osoitettu teksti lainattua.
"Uskoontulon esteenä on useimmiten synnin vähätteleminen. Jeesuksen lähetyskäskyä ei ole otettu todesta.”Parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava Hänen nimessään” (Lk. 24: 47). Ellei julistus tähtää synnistä luopumiseen ei voida odottaa tervettä uskoontuloa. Jumala tahtoo saada jokaisen ihmisen syylliseksi (vastoin tämän ajan opetusta). Että koko maailma tulisi syylliseksi Hänen edessään” (Rm. 3:19)."
Pelottava tosiasia on myöntää se että aika moni meistäkin on ehkä joskus ollut nimikristitty. Minäkin olin joskus nimikristitty kunnes luisuin lähes ateismin puolelle ja sitten kun minulle synti tuotiin näkyville, eli otin niin sanotusti laput silmiltä ja nöyrryin näkemään oman syntisyyteni, tajusin mistä siinä oli kysymys. Ei kirkollisveroja maksamalla taivaaseen pääse, eikä millään teoilla. Mistä ne syntiset teot sitten tulevat?
"Uskosta osattoman pitää tulla tuntemaan tosiasia itsestään, että hän on syntinen. Hän ei ole ainoastaan tehnyt syntiä, vaan elää synnin tilassa olemalla erossa Jumalasta.Synnin tilasta johtuvat synnin teot. Rm.5:18,19.Synnin tilansa tiedostavalle voidaan osoittaa Jeesusta ja ihmeellistä ristin lunastustyötä."
Omia tekojaan ei edes tajua syntisiksi ennen kuin tulee synnin tuntoon. Kun synnin tunto on herännyt, ja kokee Kristuksen kutsun, haluaa tehdä parannusta synneistään ja ottaa armon vastaan. Kun tämän kaiken on kokenut, vasta sitten oikeasti tajuaa mistä tässä on kysymys. Siihen asti se voi tuntua pelkältä sananhelinältä. Omaa kivistä polkua voi palata tarkastelemaan aina niissä yhteyksissä kun näkee jonkun taapertavan samankaltaisella kivisellä polulla hortoilemassa eksyksissä. Toivomme, että mahdollisimman moni löytäisi perille.
Lainaukset otettu tästä linkistä, jonka lahjoittajaa kiitän ja kiitin jo poistetussa viestiketjussa.
http://www.jeesus-on-herra.com/
Muu kirjoitus on omaa tekstiäni, eli lainausmerkein osoitettu teksti lainattua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Synnintunnon herääminen korreloi omaa elettyä elämää. Jos olet oikein pahasti ulalla ts.
rikoksen tai muun vastaavan riippuvuuden pauloissa, synnintunto voi herätä myös itseohjautuvasti ilman mitään jumalia. Jumalaan turvautumalla, näistä synneistä pääsee lopullisesti eroon. Jos taas elät pienissä piilosynneissä, jotka eivät sodi ketään toista ihmistä tms. vastaan, ainoastaan Jumalaa, tähän tarvitaan erikoisesti Jumalan apua, koska näistä et pääse muuten irti.
Etkä sittenkään lopullisesti. Tulet vain armosta pelastetuksi ottamalla Jeesuksen vastaan.
Jumalalla on varmasti lukuisia keinoja, joita me ihmiset emme kaikkia tiedä ja jokaisen polku Jeesuksen armoon on varmasti omanlaisensa. Ihminen ei kykene rajoittamaan Kaikkivaltiaan toimintaa, eikä siihen pitäisi olla edes mitään tarvettakaan.
Yleensä julistus on sellaista että se saa ulkokullatut huutamaan aamenta ja sellaiset jotka ovat vaikeuksissa jonkun riippuvuuden kanssa joutuvat toivottomina lähtemään ulos seurakunnasta..