Patolevyn yläreunan asennus

Rick

On vanha rintamamiestalo ja nyt pitäisi asentaa salaojat sekä patolevy ja lämmöneristyslevyt kellarin seinien ulkopuolelle
On Delta MS patolevyä ja Primo reunalistaa mutta askarruttaa miten tuo patolevyn yläreuna pitäisi asentaa? On annettu ohjeita että patolevyn yläreuna ja reunalistan yläreuna samalle tasolle ja samoilla naulauspropuilla menee molemmat kiinni mutta eikö sinne yläreunaan kuuluisi jäädä jonkilainen ilmankierto?
Valmistajan netissä olevassa asennusvideossa yläreuna jopa tiivistettiin jollain massalla jotta ylhäältä ei pääse vettä levyn taakse mutta ei siitä sitten paljon ilmakaan kierrä.
http://www.deltams.com/bvf/ca-en/service/videos/DELTA_-MS_Homecheck.mov

Mutta mikä olisi mielestänne paras tapa?
Kellarin seinä on vanhaa koloista pula ajan betonia ja siinä luulisin sopiviksi kiinnittimiksi joitain naulausproppuja vai onko muita ehdotuksia?

35

21730

Vastaukset

  • paikoilleen miettimättä mitään ilman kiertoja, ei se siellä maassa muutenkaan minnekään kierrä.

    Koeta ensin meneekö naula lyömällä betoniin, jos ei niin voihan ne ropuillakin laittaa.

  • Eihän siellä ilman ole tarkoitus kiertääkään, vaan levy estää valumaveden imeytymisen sokkeliin. Monet peittävät reunalistan parin-kolmen sentin maakerroksella, niin saavat ruman reunalista pois silmistä. Laita vaan ohjeen mukaan, mutta unohda tuo liimamassa.

  • Ei sieltä räystään alta montaa pisaraa vettä mene väliin. Nosta patolevy sentin pari yli maanpinnan ja jätä niin. Näin on tehty 90% kaikista taloista ja hyvin toimii!

    • Kyllä se yläreuna pitää olla sellainen ettei sinne patolevyn ja muurin väliin pääse mitään ylimääräistä "materiaalia" maatumaan. Se ylälista on siis itseasiassa erittäin tärkeä osa koko patolevyn toimintaa ajatellen.


    • viturallaan, noinkaan yksinkertaista asiaa ei sitten voida tehdä kunnolla. Säästöä se on sekin sitten varmaan. Miksikö on syytä jättää ostamatta tee-se-itse-miehen virittämä talo.


  • Naulataan vaan se levyn yläosa tiukasti kiinni. Valmistaja on oikeassa.

    Ilmankiertoa ei tarvita eikä edes kaivata koska patolevyn toiminta ei perustu ilmankiertoon.

    • ...pelkkä kosteussulku niin mihin ihmeeseen niitä nappuloita/harjannekuvioita niissä tarvitaan...kyllä sokkeliin mahd. päässeen kosteuden tuulettumiseksi ilmankierto on tarpeen.


  • Kyllä sielä ilma kierää kun salaoja on alla ja esim 8-16 pesty salaojan ja seinän vierustan täytteenä. Salaoja on kuitenkin auki toisesta päästä ja sokkelin lämpö yrittää ylös, niin se "imasee" salaojaputken kautta tarvittavan määrän ilmaa.

    Siinä patolevyssähän on nurjalla puolella vastaavat kolot kuin sokkelia vasten on nappulat. Kolojen kohdalta ilma pääsee reunalistan ali kohoamaan, ja reunalistan päälle voidaan siis laittaa vaikka sama oikaisulaasti ja rouhepinnoite kuin sokkeliin. Näin yläpuolelta ei pääse mitään näppylälevyn väliin ja ilma/kosteus tulee reunalistan "alapuolelta" ulos.

    Näin pähkäilin kun itselle tein ja hyvin toimii!

    • Mistähän toikin jätkä tietää että toimii.


    • Uunosetä kirjoitti:

      Mistähän toikin jätkä tietää että toimii.

      Juu ei kaikkea kannata yksin tehdä ja pähkäillä. Löytyiskö https://kodinplaza.fi/ –palvelusta ammattilaisen apua sokkelin vedeneristykseen? Ainakin itse kysyin sieltä muutaman eri näkökulman ja listaa suositeltiin.


  • Patolevyn toiminta perustuu siihen, että perusmuurista vapautuva kosteus tiivistyy levyn pintaan ja valuu alas salaojaan. Toinen tarkoitus on estää maakosteuden pääsy perusmuuriin. Perusmuurin ja levyn välinen rako ei siis ole veden haihduttamista varten. Sen takia se asennetaan valmistajan ohjeiden mukaan, jolloin yläreunaan tulee lista, joka estää maata ja roskia pääsemästä perusmuurin ja levyn väliin. Yläreunan listoineen laitetaan hieman pintamaan alapuolelle ulkonäkö syistä.

    En ostaisi taloa, jossa patolevy on jätetty maanpinnan yläpuolelle ilman listaa. Siitä näkee heti, että luultavasti mitään muutakaan ei ole osattu tehdä oikein.

    • usein myös näkee että patolevy on järkeilty juuri väärin päin, näppylät uloa päin. kaiken maailman "rakentajia" sitä onkin


  • Just niin patolevyn yläreunaan lista ehdottomasti ettei patolevyn ja betonin väliin mene roskia tai maata. Patolevyn toiminta perustuu juuri siihen ilmaväliin ettei betoni toimi kapillaari ilmiön vuoksi kuin " lampunsydän " imemällä vettä maasta ylös päin betoniin. Itselläni patolevy ylettää riippusokkelin alareunan alapuolelle noi 10 cm. Talossa ei ole kellaria joten 1m korkea levyrulla katkaistuna kahtia riitti 50 cm korkeana koko talon ympäri. Jos talossa on kellari kerros pitää patolevy vetää kellarin seinän alareunaan asti.

  • Tyypillistä Suomalaista rakentamista, ei uskota edes asennusohjeita, vaan itse pähkäillään.
    Rakenteiden kosteustekninen toiminta on sen verran monimutkaista, ettei paljon itse kannata pähkäillä.
    Patolevyn kuivaava toiminta tosiaankin perustuu kosteuden pisaroitumiseen patolevyn selkään, josta sen tulisi valua salaojituskerroksiin.
    Laittamalla patolevyn päälle lämmöneristystä nousee levyn lämpötila ja kuivaavan vaikutuksen saa unohtaa.
    Suojalista kuuluu pari senttiä maan alle ja patolevyn ulkopuolella tulee olla vähintään 200 mm salaojittava kerros poistamassa vedenpainetta patolevyn pinnasta.
    Maaperä pitää luiskata ulospäin 200 mm vesitiiviillä kerroksella.
    Salaojitustyömaat eivät todellakaan ole mitään harrastajien ja maanviljeliöiden hommaa, sutta ja sekundaa ja homevaurioita tässä maassa riittää.
    Selitykseksi ei kyllä riitä, että 30 vuotta tehnyt, eikä koskaan ongelmia.

    • Maanviljelijänä tiedän kyllä miten kaikentyyppinen maa, hiekka tms. käyttäytyy salaojissa ym. rakennusten vierustoilla. Eli on turha yleistää..hmm....miten muuten on muutaman tehneellä sitten maan ja mullan koostumukset itsellään hanskassa. Maalaisjärkikin nyt sanoo että patolevy asennetaan juuri niinkuin asennusohjeissa sanotaan ja tuo ylälista on tärkeä osa kokonaisuutta.


    • "Patolevyn kuivaava toiminta tosiaankin perustuu kosteuden pisaroitumiseen patolevyn selkään, josta sen tulisi valua salaojituskerroksiin.
      Laittamalla patolevyn päälle lämmöneristystä nousee levyn lämpötila ja kuivaavan vaikutuksen saa unohtaa."

      Eristys vain pienentää kuivaavaa vaikutusta jonkin verran.
      Koska ilmatila patolevyn ja seinän/sokkelin välissä on yhtenäinen, vesihöyry tiivistyy kylmimmässä paikkaa, eikä juurikaan muualla. Kesällä kylmin paikka on anturan syvyydessä, talvipakkasella yläreunassa.
      Patolevyn yläreunan "hengittävyydellä" on luultavasti positiivista merkitystä vain talvikaudella.
      Kesällä vaikutus on negatiivinen, ulkoilman kosteus virtaa sitä kautta sinne anturan syvyyteen.


    • sokkelin eristäminen ulkoapäin tekee sen että sokkelin lämpötilakäyrä muuttuu. siinä kun ilman eristystä, tiivistyy kosteus kylmien kellariseinien SISÄPUOLELLE, ulkoapäin eristäminen muuttaa sokkelin lämpötilakäyrää, jolloin betoni pystyy aiempaa lämpimämpänä "kuljettamaan" kosteuden ulkopintaan, josta se sitten tiivistyy pisaraksi, kohdatessaan tarpeeksi kylmän pinnan. (onkuinrautalankastavääntäis)


  • Nyt on sitten kuitenkin markkinoilla peltilistaa patolevyn päälle joka takaa ilman vapaan liikkumisen. Se asennetaan pari senttiä patolevyn yläpuolelle.

    • On sitä monenlaista tavaraa markkinoilla ja aina kannattaa tutustua asennusohjeisiin.
      Patolevyn tarkoitus ei tosiaankaan ole tuulettaa, joten lista sovinnolla maan alle ja rakenne tiiviiksi.
      Itse käytin Fuktisolia ja siinä sama toimintaperiaate.


    • Miten voidaan taata ilan vapaa liikkuvuus raossa joka on auki vain toisesta päästä, EI MITENKÄÄN.
      Siksi patolevyn rako ei olekkaan TUULETUSRAKO.


  • Minä tekisin niin, että tasoittaisin kellarin vanhan betonin kolot. Tämän jälkeen laittaisin kaksi kerrosta huopaa betonia vasten lähelle maan pintaa ja sen jälkeen yläosaan patolevyn ( eli patolevyä ei tarvitse enää laittaa alas asti.. ) ja se kiinni valmistajan listoilla ja muutaman sentin maanpinnan alapuolelle, ettei se näy..

  • Patolevyllä on pari tarkoitusta,
    -estää vajovesien pääsy sokkeliin
    -mahdollistaa sisältä sokkelin läpi kulkeutuneen vesihöyryn tiivistyä patolevyn pintaan ja valua sitä pitkin salaojiin ja nappuloiden tarkoitus on juuri pitää tuo tiivistynyt kosteus irti sokkelista.

    Mikäli patolevy ulotetaan ulkoilmaan lämpötila raossa ei ole ihanteellinen kosteuden tiivistymiselle jolloin on vaarana, että kosteus tiivistyy sokkelin ulkopintaan eikä patolevy toimi, kuten se on suunniteltu.

    Patolevyyn tulee aina asentaa reunalista ja suurempi syy sille on se, että lämpötila raossa pysyy oikealla tasolla ja sokkelin läpi kulkeutuva vesihöyry tiivistyy vasta patolevyn pinnassa eikä kostuta näin ollen sokkelia.

  • Ennen piettiin betonisokkelit jotka jäivät maan sisään
    Harkkosokkelia ei saanut pietä

  • Ei kuulu mitään ilmankieroa. Idea on siinä, että patolevyyn mahdollisesti kertyvä kondenssivesi laskeutuu patolevyä alas ja salaojaan. Tuo ilmankieto on maallikkojen oma idea jota aina välillä tarjotaan työmailla.

  • Pääasia on että se patolevy sinne laitetaan, kaikki muu on hifistelyä jolla ei mitään merkitystä. Ja pääasia on että patolevyn yläreuna tulee maanpintaa hieman ylemmäs, ja että maanpinnan kaato on talosta poispäin. Muulla pipertämisellä ei ole vitunkaan väliä. Se lista siinä yläreunassa tekee siitä vain fiksumman näköisen, ja estää ettei patolevy repsota.

    Jättäkää muutenkin sokkelin ja nurmikon väliin RIITTÄVÄN LEVEÄ esim 60cm levyinen sepelikaista, tai vaikka laatoitus. Ja sitten akoille voitte sanoa, ettei yhtään puskaa 4 metriä lähemmäs taloa, koska ne puskat lahottaa talon seinät ennenpitkää, eikä tähän mene edes kymmentä vuotta.

  • Patolevy eikä suojalistakaan ole UV suojattua, aurinko syö muovin käyttökelvottomaksi muutamassa vuodessa.
    Fuktisol levy on paljon parempi, kun siinä tulee lämmöneristys ja pystysalaojituskin samalla. Siinäkin suojalista sijoitetaan maan alle näkymättömiin.

    • Miten aurinko syö muovin käyttökelvottomaksi, kun patolevy listoineen tulee olla muutaman sentin maan alla.


    • Fuktisol puoltaa paikkaansa saneerauskohteissa, tuoden eristyksen, kuivatuksen ja säästäen täytemaakustannuksissa. Uudisrakentamista silmälläpitäen se on hinnoiteltu järjettömästi.


    • raksaaja kirjoitti:

      Fuktisol puoltaa paikkaansa saneerauskohteissa, tuoden eristyksen, kuivatuksen ja säästäen täytemaakustannuksissa. Uudisrakentamista silmälläpitäen se on hinnoiteltu järjettömästi.

      mun ymmärrykseen ei vain mee, että miten eriste, joka läpäisee vettä, voi toimia eristeenä. toisin sanoen miten märkä paita voi pitää sinut lämpimänä. eristyskyky fuktisolissa ja isodränissä sekä sen kaltaisissa lienee olematon. Siellä missä on vettä, ei ole lämpöä.


  • Aivan liian usein repsottaa patolevy maanpinnan yläpuolella ja silloin UV polttaa mustan listan parissa vuodessa käyttökelvottomaksi.
    Rintamamiestalo.fi palstalla näitä asioita käsitelty hyvin laajasti ja keskustelu asiallista, suosittelen.

  • Alkuperäiseen...
    Tuuletusta ei tarvitse. Kosteus poistuu alakautta kondensoitumalla ja valumalla kylmään maaperään.

    Patolevy tulee kiinnittää hyvin kauttaaltaan (esim 4 naulaa/ruuvia per m2), muten se useimmiten repeään täyttömaan painuessa. Yläosasta patolevy kiinnitetään normaalisti, ei peitelistan läpi.
    Peitelista kiinnitetään yläreunastaan esm. 30cm välein. Itse käytän kiinnitykseen monasti 15...20mm hiltin nauloja vasaralla/moskalla naulaten. Harkkorakenteeseen on hyvä mahdollisimman nopeasti peittää yläreuna serpo 410:llä jottei se ala elämään lämmönvaihteluiden myötä.

    Meillä on muutamassa kohdin ollut patolevy 10v auringossa eikä haurastumista ole vielä nähtävissä. Ehkä patolevyissä on eroa, meillä on katepalia.

    On kuitenkin tarkoitettu ettei patolevy jää näkyviin ikuisesti.

  • Mielellään sen tekisi ohjeiden mukaan oikeaoppisesti, mutta aina on joku urpo vaatimassa listaa ylemmäs. No, samahan se työntekijälle on, kun ei tarvitse vastata sen pitempään kuin perävalot näkyy. Joskus on mennyt ihan oikein, kun ei ole ollut kukaan kyttäämässä. Pääasia että asiakas on tyytyväinen.

  • Patolevyn tarkoitushan on vain luoda ilmakerros sokkelin ulkopintaan jolloin ulkopinnan höyrypaine on pienempi kuin seinärakenteen ja kosteus kulkeutuu ulospäin kondensoituen patolevyn pintaan mistä se valuu pois. Kosteaa maata vasten niin tilanne olisi päinvastainen ja sokkeli päinvastoin imisi kosteutta maasta. Sileä muovi seinää vasten taas toki estää kosteuden kulkeutumisen maasta sisään mutta ei anna tilaa kosteudelle kondensoitua vaan se jää pintaan ja kapillarilmiön myötä kulkeutuu pois todella huonosti.

    Eli tuulettua sen ei tarvitse, tarkoitus on vain luoda ilmarako. Voit siis huoletta listoittaa sen yläreunan umpeen.

  • Moi. Laitettiin ohjeitten mukaan nauloilla virallista muovilistaa yläreunaan. Heti seuraavana päivänä aurinko porotti komiasti ja naulausten välit nousivat kaarelle jättäen listan ja sokkelin väliin n. 20mm raon. Kun taas kelit viilenivät niin rako supistui liki umpeen. Täytyy käydä reklamoimassa asiasta niin katsotaan onko kyse satunnaisesta erästä vaiko täyttä sekundaa koko tuote. Tämä kannattaa siis varmistaa jos hommaatte muovilistaa että onko ostettavassa tuotteessa ilmennyt samoja ongelmia.
    .

    • Samanlaista se lista on aina ollut eikä siitä ole mitään haittaa, kun se jää hieman maan alle jokatapauksessa niin aurinko ei sitä enää pääse pullistamaan.


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.