Eli materialistinen paska? Mielestäni monet uskovaiset ovat mateja pahimmasta päästä.
Onko ateisti mateisti?
Pakana
21606
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Etenkin TV-saarnaajien seuraaminen on suotavaa. Meillä Suomessa taas Marko Lindin ja hänen vaimonsa kultakäädyt ovat vain nöyrtymisen merkki - ei ihan vähällä kullalla niin seipään nielleeltä saakaan päätä kumaraan.
Kannattaa silti ottaa iisisti.
Mihinkä meillä tässä valmiissa maailmassa kiire on..tulkinta kyllä jaksaa odottaa ;)
Materialistis-ateistiseen maailmankatsomukseen kuuluu mm. henkisen todellisuuden olemassaolon kieltäminen (sielun, henkiolentojen yms) ja ns.
yliluonnollisen olemassaolon kieltäminen.
Kielletään siis jonkin olemassaolo, vaikka ei tiedetä - tai tiedetään, mutta kielletään silti. Älyllisesti epärehellistä - kuten uskominenkin, jossa rajataan osa todellisuudesta olemassaolon ulkopuolelle (telepatia, UFOt, maanulkopuolinen elämä jne).
...siitä, että monet ihmiset hakevat uskonnosta
turvallisuuden tunnetta ja varmuutta elämäänsä, niin mitä materialistiset ateistit vastaavasti saavat omasta maailmankatsomuksestaan?
>> Jos lähdetään siitä, että monet ihmiset hakevat uskonnosta turvallisuuden tunnetta ja varmuutta elämäänsä..>
Jos lähdetään siitä, että on ihmisiä joilla on voimakas tarve hakea turvallisuuden tunnetta ja varmuutta elämäänsä jostain arkisen todellisuuden ulkopuolelta, niin on ilmeistä että hyvin monet heistä löytävät etsimänsä uskonnoista.
Ateisteilla ei tällaista tarvetta ole, yhtä voimakkaana ainakaan.
Mun näkemys: Se mitä koetaan on totta. Tuo totuus on subjektiivistä tulkintaa. Subjektiivinen tulkinta on riippuvainen subjektin kokemuksista.
Olen sinut ympäristöni kanssa.
...materialistisesta maailmankatsomuksesta
(= sielua ei ole,tajunta ja tietoisuus ovat korkeasti järjestäytyneen materian tuotteita jne), niin jonkinlainen pelko saattaisi olla
tuon omaksutun maailmankatsomuksen taustalla.
Mutta mikä - tai minkä pelko?
Kyse on kuitenkin älyllisestä epärehellisyydestä mikäli sulkee henkisen todellisuuden olemassaolon
todellisuuden ulkopuolelle, vaikka varmaa tietoa asianomaisella ei sen olemassaolosta ole. Jokin syy täytyy olla tuollaiseen kieltämiseen - mikä?
Olisiko niin, että oman luonteen negatiivisia ja pimeitä puolia (mm. älyllinen epärehellisyys) ei uskalleta kohdata ja tunnustaa olemassaoleviksi
tosiasioiksi?
taas raamattuopistossa opetettu noin?
Itse en osta/kerää yhtään mitään krääsää mitä en tarvitse.
En ole edes tuhlari, ylimääräset rahat laitan osakkeisiin.
Oho tulipa paha lipsahdus, kommunistit varmaan suuttuu nyt mulle kun omistan osakkeita?
on voimakas tarve turvallisuuden tunteeseen. Jollakin tavalla me sen 'turvallisuuden' itsellemme luomme. Tietysti se on kaikissa tapauksissa vain itsepetosta.
>> Kyse on kuitenkin älyllisestä epärehellisyydestä mikäli sulkee henkisen todellisuuden olemassaolon todellisuuden ulkopuolelle, vaikka varmaa tietoa asianomaisella ei sen olemassaolosta ole. Jokin syy täytyy olla tuollaiseen kieltämiseen - mikä? >>
Jospa onkin niin että ihmiset eivät ole aivan samanlaisia ? Yhdellä on tarve etsiä turvaa elämäänsä arkipäiväisen todellisuuden ulkopuolelta, toisella ei sellaista tarvetta yhtä voimakkaana ole, kolmannella on vahva tarve saada muutkin uskomaan että hänet ateistinen näkemyksensä on se ainoa oikea, neljäs uskoo vankasti johonkin tiettyyn jumalaan ja haluaa väen väkisinkin saada kaikki muutkin uskomaan samalla tavalla.
Kutsua kaikkia eritavalla ajattelevia ja erilaisen elämänkatsomuksen muodostaneita älyllisesti epärehellisiksi on ehkä turhan itsekeskeistä yleistämistä ?
>> Meillä kaikilla on voimakas tarve turvallisuuden tunteeseen. Jollakin tavalla me sen 'turvallisuuden' itsellemme luomme. Tietysti se on kaikissa tapauksissa vain itsepetosta. >>
Miten niin itsepetosta ? On kai mahdollista tuntea olonsa turvalliseksi omissa pienissä ympyröissään, vaikka onkin tietoinen siitä että ulkopuoliset voimat tai 'sattuman' aiheuttamat onnettomuudet voivat koska tahansa ympyrät rikkoa.
Monelle vain elinikäinen suhteellinen 'lähiturvallisuus' ei riitä. Turvallisuudelle pitää saada takuu jolle edes kuolema ei aseta rajoja.
Ihmiset eivät ole samanlaisia, mutta tietynlaiset samankaltaisuudet pätevät ideologiasta, aatteesta tms. riippumatta: Puolueellisen mielen omaavalle tosiasiat ja todellisuus eivät ole ensisijaisen tärkeitä - tärkeintä sellaiselle henkilölle on oma etu (oman maailmankuvan, omien asenteiden, kuvitelmien, mielipiteiden jne puolustaminen).
Myöskään oikeudenmukaisuus ei ole sellaiselle henkilölle (aina) ensisijaisen tärkeää.
Turvallisuuden tunne on itsepetosta. Isossa tai pienessä piirissä. Älyllisesti voi ajatella, että hyväksyy sattuman, mutta se on vain pelon pyyhkimistä maton alle.
>> Puolueellisen mielen omaavalle tosiasiat ja todellisuus eivät ole ensisijaisen tärkeitä ->>
Ketkä omaavat tällaisen puolueellisen mielen ?
Me kaikkiko vaiko vain ne muut jotka ajattelevat tosella tavoin kuin minä ja ovat niinollen väärässä ?
>> Turvallisuuden tunne on itsepetosta. Isossa tai pienessä piirissä. Älyllisesti voi ajatella, että hyväksyy sattuman, mutta se on vain pelon pyyhkimistä maton alle. >>
Kovin tuntuu pessimistiseltä ajatustavalta.
Jos syvällinen ajattelu ja filosofian tuntemus johtaa siihen että ei enää voi tuntea turvallisuuden tunnetta, vaikkapa sitten vähän köykäisinkin perustein, niin minä pysyn mieluummin jatkossakin tällaisena pinnallisena tyyppinä, joka ei tavallisen ihmisen tavallisessa elämässä mitään erityistä pelättävää huomaa.
kuuluu Geen nappaaminen Niemenmäen Mäntybaarissa, portaattoman vieressä.
Suu vaahdossa sitten ihmetellään muita, kun he kiistävät pikku-ukkosi juoppohulluuden seurauksina.
..ja filosofiat voivat kahlita ajattelua, kuten esimerkiksi Dialektinen materialismi (ateistinen ja materialistinen tieteellinen filosofia) tekee.
Myös uskonnot rajoittavat ja kahlitsevat ajattelua ja maailmankuvaa. Uskonnolliset perusakäsitykset (sielu, kuoleman jälkeinen elämä, henkiolennot jne) eivät kuitenkaan ole kokonaan virheellisiin käsityksiin perustuvia - päinvastoin.
voi kieltää jotain, josta ei ole ainuttakaan uskottavaa havaintoa missään? Jotta voisi kieltää jonkin olemassaolon/olemattomuuden, siitä täytyisi olla varteenotettavia havaintoja. Ihan sama asia kuin jumalienkin kanssa. Ei havaintoja.
Kunnioitan fyysistä olemusta, kuuntelen kehoani, elämäni siinä on "sielu", erillään fyysisestä olemisesta (tunteet, aistit) sitä ei ole.
En kuitenkaan takerru yksittäisiin fyysisen elämän piirteisiin antamalla niille elämää suuremman tehtävän, pahan tai jumalaisen arvolatauksen.
Sitä harrastavat narkomaanit ja kiihkouskovat.
ja kuka ei. Kivoja ja fiksuja yleistyksiä taas.